Palkkaerot on aihe, josta ammattiliitot sekä vasemmistoliitto porisevat jatkuvasti. Olen täysin samaa mieltä, että samasta työstä kuuluu maksaa sama palkka. Tämä tietenkin tarkoittaa, että työ on suoritettu täsmälleen samalla lailla.
Miten on ylipäätänsä mahdollista määritellä sama työ, koska työn tekee eri ihmiset. Toinen toista tehokkaammin, toinen toista taloudellisemmin. Kun työ ei ole saman arvoista, eihän siitä voi maksaa samaa palkkaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tietää kaiken palkan saamisen oikeudesta. Hän ei ole koskaan ollut yrittäjä, eli palkan maksaja. Tästä syystä palkan ansaitsemisesta hän taas ei tiedä yhtään mitään. Hän on palkan saaja. Silloin on helppo puolustaa ajatusta samasta työstä sama palkka. Li Andersson esittää Suomeen käyttöön otettavaa palkkatietokantaa, jolla voitaisiin kontroloida sukupuolten välistä palkkakuilua. Tässä valitettavasti on perää, eli esimerkiksi miespuoleiset toimitusjohtajat saavat keskimäärin naispuoleisia toimitusjohtajia parempaa palkkaa. Mutta mihin tuo Anderssonin ihmekone toimiessaan johtaisi?
Mulla on aikoinaan ollut töissä nainen ja mies täsmälleen samalla palkalla ja työn kuvalla. Kun tämä nainen teki paljon tuottavammin, tarkemmin ja kustannustehokkaammin työnsä kuin tämä mies, niin miten Li Anderssonin mielestä tämä ratkaistaan? Molemmilla on jo sama palkka! Jos moninkertaistan tuon naisen palkan, että se on suhteessa siihen paskaa työtä tekevän korvaukseen, olisi yhtiöni kaatunut palkkakuluihin. Jos ei olisi kaatunut ja raha kasvaisikin vasemmiston näkemyksen mukaan puussa, niin eikös tämä sukupuolten väliset palkkaerot toimi näinkin päin, eli tämä paskaa työtä tekevä mies ansaitsisi silti saman palkan? En jäänyt odottelemaan Marxilaisuuden neuvoja, vaan vaihdoin miehen sellaiseen, joka tekee samalla palkalla reilusti enemmän voittoa työnantajalle.
Aivan varmasti tuo samasta työstä sama palkka ilman muita tuottavuus mittareita johtaa siihen, että heikommasta päästä porukkaa joudutaan pistämään työttömäksi työnhakijaksi. Toistaiseksi onnistuu heille maksaa minimipalkkaa ja paremmalle suurempaa, mutta mikäli Li tyttö saa päättää, niin jatkossa tämä palkitseminen on mahdotonta ja epäreilua näitä parempia kohtaan.
Palkkaa ei saa alkaa pienentämään, se on selvä. Mitäs sitten kun nykyään samalla työn kuvalla on samassa yhtiössä 10 työntekijää. Yksi heistä on jokaisen asiakkaan suosikki. Hän ei ole koskaan sairauslomalla. Hän tekee työnsä tehokkaammin ja tarkemmin kuin kukaan muu. Tästä syystä hänelle maksetaan tuplasti enemmän palkkaa kuin muille. Nyt tulevan mallin mukaisesti muidenkin palkka pitäisi tuplata. Tätä muut työntekijät oikein odottavat, että saavat tulevaisuudessa saman palkan. Tämän ratkaisimme siten jo ennakkoon eräässä yhtiössä jonka hallituksessa olen, että hänen työnkuva muutettiin. Hänestä tehtiin esimies näille tavallisille duunareille. Yhtiö ei tarvitse johtajan lisäksi erillistä esimiestä, mutta näin kaikki saavat Ansionsa Mukaan. Eihän yrityksessä jossa on yksi myyjä, tämä myyjä voi olla tittelillä myyntipäälikkö. Myyntipäällikköhän on esimies myyntitiimille, mutta silti näkee pienyrityksiä, jossa jokaisella on joku titteli. Noudatimme siis vain vallitsevaa mallia sillä erolla, että nyt johtajalla on 10 alaista ja työnjohtajalla 9 alaista.
Kun itse olin parikymppisenä kaupassa töissä ja samaan aikaan olin etäopiskelija ja pienen pojan isä, oli vapaa-ajalle käyttöä. Kouluun pääseminen vaati palikkatesteissä käynnin ja siinä todettiin mm. minun omaavan ilmiömäisen ajankäytön organisointitaidon. Tämä tarkoitti sitä, että hoitamani osaston normaalipäivän töissä mulla meni n.4h työaikaa, kun minua vapaapäivänä tuuraavalla siihen meni 8h ja tekemättä jääneet työt minä sitten tein seuraavan työpäiväni aluksi. Esitin työnantajalleni tämän tilanteen siten, että mulle ei ole ongelma tehdä joka päivä 8h töitä, mutta jos mä teen siinä töitä kahden ihmisen edestä, niin tarvitsen kahden ihmisen palkan. Toinen vaihtoehto on se, että teen oman osastoni omaa tahtia ja lähden kotiin kun olen valmis. Hiljaisena aikana tämä saattoi tarkoittaa 3h työpäivää, mutta esimerkiksi joulun alla ei koskaan alle 16h työpäivää. Työnantajani otti jälkimmäisen vaihtoehdon, mikä oli minunkin tavoite, koska tässä sain lisää vapaa-aikaa käytettäväksi pojalle ja opiskelulle.
Jos Li Anderssonin esitys olisi tuolloin ollut toiminnassa, ei mua olisi voitu palkita kyvystäni olla tehokas. Minun olisi pitänyt viettää 8h päivässä töissä aikaa kuluttaen, kuten muidenkin. Hyväksyisitkö itse sen, että tekisit automaattisesti ja huomaamattasi tuplasti enemmän töitä kuin muut, mutta he saisivat silti saman korvauksen? Ei hyväksyisi Li Anderssonkaan. Mikäli tämä Anderssonin esitys olisi tuolloin ollut voimassa, olisin joutunut alkamaan yrittäjäksi kuten teinkin, mutta se ei olisi Anderssonin mallilla mahdollista, koska olisin saman ongelman äärellä palkan maksajana. Eri arvoisia työskentelymalleja samalla korvauksella ei ole reilua. En olisi siis voinut alkaa yrittäjäksi, koska olisi pitänyt osata olla epäreilu palkan maksussa. Olisin varmastikin lähtenyt työnhakuun ulkomaille, jossa Anderssonista ei olisi kuultu koskaan mitään. Kyllä jostain maasta löytyisi kauppa joka tarvitsisi uuden tehokkaimman työntekijän ja olisi halukas siitä palkitsemaan, mutta kotimaassa Andersson olisi kieltänyt eriarvoisuuden (olla toista parempi) työntekijänä.
Anderssonin mallin mukaan hitsarin palkka on ”tämä” ja piste. Kaikilla sama sukupuoleen katsomatta. Mitä eroa on hitsarilla ja hitsarilla? Hyvillä hitsaajilla on kysyntää ympäri maailmaa. Ajatellaanpa metalliyrittäjää, jolla on jätkä joka tekee oven karmeja 8000m päivässä, ilman ensimmäistäkään mittavirhettä ja työn jälki on täydellinen. Samassa firmassa on toinen hitsaaja, joka tuhertaa huonoa jälkeä ja mittailee väärin, mutta ei syytä huoleen, sillä päivän päätteeksi on ensimmäisen oven karmit valmiit. Tarkka silmäinen työnantaja huomaa kuitenkin hitsaajan hitsanneen omat silmälasinsa karmin ylänurkkaan ja itsensä rannekellostaan kiinni karmin alanurkkaan ja tämä ei vastaa sitä työn laatua, jota karmit tilannut asiakas olettaa saavansa. Kyllä samasta työstä sama palkka, mutta se ei ole mahdollista tässä, kun työn jälki ei todellakaan ole sama, ei tehokkuuskaan, eikä hävikkikään edes sukupuoleen katsomalla ole verrannollinen. Jos kumpikin olisi yhtä toheloita, niin tietenkin Anderssonin mallin mukaisesti mentäisiin. Tässä esimerkissä työnantaja ei voisi maksaa sitä, mitä näin huippu olisi ansainnut, joten työnantaja menettäisi tämän työntekijän ulkomaille. Näinkö Suomen kilpailukyky sitten pysyy yllä? Tähän voisi vaikka Li Andersson kertoa miksi mä nyt vaan en ymmärrä.
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 48 artikla määrää jäsenvaltioitaan huolehtimaan työvoiman vapaasta liikkuvuudesta ja saatujen etuuksien maasta vietävyydestä, eli kertyneet eläkkeet ja muut lakisääteiset etuudet seuraavat aktiivisesti liikkuvaa työvoimaa, jolloin ei ole väliä missä maassa etuudet on ansaittu. Tämä hitsari lähtisi varmaan Itävaltaan jonkun konepajan huippu hommiin ja työnantaja joutuisi Anderssonin mallin mukaan ottamaan hyvän hitsaajan virosta tämän huippu kaverin tilalle, jolle tämä sama palkka kuin mitä tohelolle maksetaan, on Virossa sitten iso raha. Tämän Anderssonin mallin mukaisesti tappaisimme koko maan. Parhaat eivät meillä pysyisi, koska emme voisi kilpailla palkalla. Emme voisi huippu naiselle maksaa monta kertaa enemmän kuin paskalle miehelle, koska Anderssonin malli vaatii samaa palkkaa molemmille.
Mikäli malli tulee voimaan, niin tämän jälkeen tarvitsemme entistä enemmän työnperäistä maahanmuuttoa, mutta emme huippu osaajia tänne saa, koska emme pysty kilpailemaan palkalla. Kun emme omaa huippua työvoimaa, ei meillä ole huippu yhtiöitäkään, vaan keskinkertaisia ja huonoja. Niillähän tämä maa sitten ylös nostetaan?
Olen usein kyseenalaistanut tätä vasenta oravanpyörää, jossa on aina hyviä ratkaisuita, joiden ongelmiin ei ole kiinnitetty huomiota. Miksi kiinnittääkään, jos ratkaisu on kerta valmiiksi hyvä! Aikoinaan eräs vassari esitti erään kunnan verotulojen nostamiseksi sitä, että kunta palkkaa lisää työntekijöitä, jotka sitten maksavat veroja kuntaan. Pakko olla samaa mieltä. Verotulot kyllä nousee… Ymmärrys kokonaisuudesta loppui juuri tuohon vastaukseen.
Soten yhteydessä on vasemmisto hokenut, että ulkomaiset pörssiyhtiöt tulevat tänne tienaamaan ja osakekurssi nousee. Ööö… Kannattaisiko sitten ostaa niitä osakkeita ja kunta tienaisi sillä, että osakekurssi ja osinko nousee. Tienestillä voisi sitten vaikka maksaa sitä ostopalvelua? Ei kannata, koska se on pörssi keinottelua, sanoo kapitalismivastainen vasemmistolainen. Jos rehellinen tienaaminen on keinottelua, niin miksi keinottelusta syyttelevä kulkee itse töissä?
Kun vastustetaan jonkun yrityksen tuottamaa palvelua sillä, että ne tulee tänne vaan tienaamaan, niin mikä ero on Anderssonin malliin, että vaikka kuinka paskasti työsi tekisit, niin sama palkka pitää saada? Ei mitään eroa. Anderssonkin menee töihin vain tienaamaan! Kun työn tulokset on nähtävillä vasta vuosien päästä, silloin syytetään oppositiosta tuolloin istuvaa hallitusta, koska ongelmat lävähti syliin tämän hallituksen aikana.
Jos ei toimi näkemys, ei natsaa matematiikka, eikä toimi edes näiden ymmärrys, niin on vauhdikasta kyytiä tiedossa. Alamäkeen mennään automaattisesti lujempaa kuin ylämäkeen, mutta ei fysiikan lait oikeasti näin mene, vai mitä mieltä tästä on Li Andersson?
Marko, Ansionsa Mukaan Oy