17. kerta menossa suosikkikirjani kimpussa, joka antoi vuonna 2012 eka lukukerran jälkeen mulle aivan uutta näkemystä talousasioihin ja siitä tämä kaikki käytännössä alkoi. Kirja joka muutti elämäni, vai miten se oli. Jokainen lukukerta on tuonut jonkun uuden huomion, jonka on lukenut joka kerta aiemminkin, joka vasta nyt aukeaa kunnolla. Tällä kertaa se oli kommentti, että valtaosa ihmisistään on tietämättään yhden taidon päässä täydellisestä onnistumisesta. Se on luonnollisesti taloustaito/ rahankäsittelytaito.
Olen aiemmassa ”kolme eri tapaa” blogissa kertonut kolme esimerkkiä erilaiset rahankäsittelytaidot omaavista työkavereista.
Sieltä pitää muistaa Pale, joka 1500e nettopalkasta sijoittaa joka kuukausi 500e, asuu omassa kaksiossa ja omistaa yhden sijoitusasunnon. Palella on tämä taito ja Palesta tulee taloudellisesti riippumaton, eli tulevaisuudessa hänen varansa tuottavat vuosittain hänelle rahat haluamaansa elämäntyyliin. Tällöin Pale pääsee pois palkansaajan oravanpyörästä ja työskentelyn jatkaminen on valinta, ei pakko.
Samassa blogissa oli toinen nainen joka joka kuukausi velkaantui muutaman satasen ja häntä ei palkankorotus pelasta. Miksi ei? Oravanpyörä muodostuu kahdesta asiasta. Pelosta ja ahneudesta. Ensin taistellaan rahojen riittävyyden kanssa, pelko rahattomuudesta estää meitä huomaamatta ympärillä olevia mahdollisuuksia, kuten opiskella paremmat rahankäsittelytaidot.
Oletamme kuten blogin esimerkkinä ollut ”Pirkko”, että 500e kuussa palkan korotusta ratkaisee ongelmamme. Kun sen saamme, pelko väistyy ja tilalle astuu ahneus. Silloin me tarvitsemme kaikkea sitä, mitä emme aiemmin ole raskineet ostaa ja näin joka kuukauden palkankorotus on huvennut kasvaneisiin osamaksueriin ja velat sarake jatkaa kasvuaan.
Pelko palaa ja se väistyy uudella palkankorotuksella ja ahneus ottaa jälleen vallan. Ymmärrät varmaan, että jatkat juoksua kuten orava rullassa ja maisema ei muutu. Yksi askel ja maisema muuttuu. Opettelemalla paremmat rahankäsittelytaidot ja sijoittamisen perusteet.
Tämä on mahdollista kaikille. Tiedän 7000e kuussa nettona tienaavan ihmisen, joka on konkurssissa kun yksi palkka jää tulematta. Tunsin myös naisen, nyt siis jo edesmenneen joka siivoajan eläkkeestä sijoitti ja jätti taakseen miljoona markkaa. Jos siivoajan eläkkeestä voi sijoittaa, tai Pale joka tekee itsestään varakasta 1500e nettopalkalla, niin kuin se ei 7000e nettopalkalla onnistu? Ahneus – Pelko – Ratkaisu – Ahneus – Pelko – Ratkaisu…
Kerronpa konkreettisen esimerkin jonka olen eräältä yrittäjältä kuullut. Hänellä oli töissä henkilö, jonka rahat oli loppu 4pv palkkapäivän jälkeen! Joka kuukausi hän känisi siitä, kuin tällä palkalla ei voi elää ja pitää saada lisää palkkaa. Ei yrittäjällä raha puussa kasva, joten ei palkkaa voi nostaa mikäli palkansaajan tuottavuus ei parane vähintään samassa suhteessa. Työnantaja tarjosi päivystystöitä hänelle lisäksi, jolloin hänelle tulisi päivystyksestä pieni korvaus ja yökeikasta lisää. ”Kyllä ei ole hyvä homma, kun pitää yöllä lähteä töihin ja oikeat ihmiset nukkuvat silloin!” oli kuulunut vastaus. ”No sitten ei voi auttaa”, oli työnantaja vastannut. Parin päivän päästä tämä työntekijä oli tullut onnellisena töihin ja huutanut, että: ”nyt lähti köyhyys! Menin toiseen pankkiin, otin uuden lainan ja maksettiin vanha laina pois ja lopuilla rahoilla ostin itelle vielä VIDEOTYKIN!”
Kun seuraava tili tuli, niin hänellä meni kolme päivää tajutakseen, että uuteenkin pankkiin pitää velka maksaa ja velka on nyt isompi kuin ennen! Alkoi sama kitinä kuin joka kuukausi aiemminkin, kuin tällä palkalla ei voi elää, pitää saada enemmän, en lähde yöllä töihin ja pitää olla helpompi ratkaisu. Nyt työnantaja kyllästyneenä selittämään, että palkankorotus ei sinun tapauksessa ratkaise ongelmaa, oli hän pyytänyt työmiestä tulemaan kertomaan jos tämä keksii helpomman ratkaisun.
Kohta valaistuksen kokenut työmies ilmestyi pomon toimistoon hehkuttaen, että hänellä on lomarahoja tienattuna! Työnantaja oli pudottanut yllätyksen kertomalla, että niin on lomatkin pitämättä ja lomarahat maksetaan loman yhteydessä. Valaistuminen oli vaihtunut suureksi pettymykseksi ja samantien uudeksi valaistumiseksi ja työmies teki keksinnön, eli ”mutta jos sanon itteni irti, niin ne pitää maksaa heti!?”
ÄLÄKÄ SAATANA NAURA! Tämä on tosi tarina joka päättyi irtisanoutumiseen tuolla hetkellä. Lopputarinaa tuosta elämästä ei ole tiedossa, mutta pienellä pitkävetokertoimella omaisuus vetoa siitä, että äidin helmoissa äitinsä avusta riippuvaisena hän pyörii taas, kuten syntyessään.
Nyt takas aiheeseen, eli mitä tämä 17. lukukerta sai minut käsittämään? Olen nähnyt vaivaa, että pääsisin kouluihin näitä asioita opettamaan, jotta saataisiin tulevaisuudessa taloudellisesti terveempi kansa jalkeille, syntyi uusi ajatusmalli.
Vuosi sitten opetin vapaaehtoisena näitä asioita paikallisella lukiolla vapaaehtoisessa kerhossa ja on varmaa, että nämä 12 vakituista kävijää eivät oravanpyörään koskaan edes joudu. He ovat nyt kuten aiemman blogin Pale, eli riittävät rahankäsittelytaidot arjessansa osaavia. Heistä iso osa jo myös sijoittaa, vaikka ovat opiskelijoita. Näitä asioita pitää opettaa pitkään ja hartaasti. Ei luentotyyppisesti mikäli tarkoitus on saada kestävää kehitystä aikaiseksi. Kouluihin pääsy on suojeltu kunnallisella byrokratialla ja sosiaaliturva ehtii raueta, ennenkuin päätös on tehty. Tiedä vaikka ”radikaalivassari” kirstun vartija olis sitä mieltä, että: ”vittu tuohan saattaa tienata opettamisella”, ja sen idean syntymisen jälkeen on turha selittää kuinka yhteiskunta säästäisi tulevaisuudessa, kun ihmisistä tarvitsisi vähemmän huolehtia rahallisesti.
***Alkuperäistä tekstiä muutettu väärinkäsitysten välttämiseksi. Vanha teksti mainosti nyt jo menetettyä mahdollisuutta. Uusi mahdollisuus tulossa.
Keksin keinon siirtää opetuksen lapsille kouluttamalla aikuisia. Aikuiset sitten siirtävät taitonsa nuoremmille sukupolville. Alan keräämään niitä ihmisiä koulutettavaksi jotka ovat huomanneet, että omat taidot eivät riitä/ tarvitsevat ”next levelin” ja ymmärtävät, että menestyminen on yhden taidon päässä. Halu vaurastuakin on hyvä syy. Arjen neuvoilla on tavoite saada asiakas löytämään omasta taloudesta turhia menoja, joilla lipun hinnat tulevat jopa kuukaudessa takaisin. Sen lisäksi opeilla opitaan parantamaan omaa tasetta loppuelämän ajaksi ja nuo löytämäni säästöt omasta taloudesta tulevat jatkossa myös vuosittain. Näkisin tästä johtuen, että tällaisessa koulutuksessa asiakas ei voi hävitä! Tässä voi vain voittaa!
Lisäksi loppupuoli koulutuksesta opetetaan sijoittamisen perusteita, joten tämä sopii myös mainiosti niillekin, joilla talous on jo ylijäämäinen. Kuinka halvaksi tulee esimerkiksi yrittäjälle kustantaa koulutus henkilökunnasta niille, jotka ovat valmiita itse toiminnallaan menestymään? Näiden kanssa ei tarvitse jatkossa tingata, kuin näin paskalla palkalla ei pysty elämään!
Tulen myymään perhelippuja, eli pariskunnat saavat alennusta. Tämä siksi, että kun on tukihenkilö kuten AA-kerhossa, niin onnistuminen on helpompaa. Myös riidat puolisoiden välillä raha-asioiden uusista oivalluksista minimoituu, kun kumpikin ovat paikalla kuulemassa, eikä toinen rassukka joudu yrittämään saada toista osapuoltakin toimintamallejaan muuttamaan. Nämä kurssin käyneet voivat sitten periytyttää rahankäsittelytaidot omille lapsilleen, joten kyllä yhteiskunta pitkän päälle näinkin säästää.
Kurssi on pitkäkestoinen ratkaisu lyhytaikaiseen ongelmaan.
Marko, Ansionsa Mukaan Oy