Enpä olisi uskonut tämän päivän koittavan, sillä joudun perustelemaan miksi idolini on väärässä. Luen Björn Wahlroosin kirjaa Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. Kirja minun makuuni. Uskomatonta että kymmenestä väitteestä on saatu 400 sivua tekstiä, eli 40 sivua on perusteluita keskimäärin per ajatus. Perusteluista kun pystyy muodostamaan faktan, niin Nallen kohdalla ne ei jää lukematta/ kuulematta. Lisäksi kun niitä puntaroi, on helppo olla samaa mieltä, toisin kuin Marxilaisen teorian kanssa, jossa aamulla joku lähtee kalalle ja yhdessä illalla nautitaan saalis ja maailma pyörii hienosti.
Nalle väittää aivan oikein, etteivät markkinat ole tehokkaita osakepörssissä, mikäli niiden katsotaan ennustavan tulevaisuutta. Mutta Nalle kertoo myös, että valtaosa ihmisistä tekee pörssissä aktiivista kauppaa. Varmaan näin onkin, mutta hän moittii pientä joukkoa jotka elävät näiden siivellä, koska he sijoittavat strategialla Osta ja Omista. Tämä pieni joukko kuulemma hyödyntää tämän aktiivista kauppaa käyvien ammattilaisten tekemää työtä.
Ensinnäkin sijoittamisesta on paljon tehty tutkimuksia, joissa kaikissa aktiivinen kaupankäynti saa huonomman taloudellisen tuloksen aikaiseksi, kuin tuo osakesäästäminen, eli osta ja omista. Toki muutama hemmo maailmassa varmaankin pystyvät aktiivisella kaupankäynnillä tienaamaan, mutta se ei valtaosalta onnistu. For examble mm. Warren Buffet on miljardinsa rakentanut osta ja omista meiningillä.
Nalle sanoo, että osta ja omista hyödyntää ammattilaisten aktiivisella kaupankäynnillä tekemää vaihtoa, joka samalla eliminoi hinnoitteluvirheet. Mites helevetissä aktiivinen kaupankäynti eliminoi hinnoitteluvirheitä? Aktiivinen kaupankäynti aivan varmasti luo hinnoitteluvirheitä. Mitä enemmän ostajia on markkinoilla, sitä suuremmaksi hinnat nousevat, joten miten aktiivinen kaupankäynti eliminoi hinnoitteluvirheet? Mm. teknologiakupla syntyi aktiivisesta kaupankäynnistä. Tuolloin tv:ssä oli yliopistojannuja haastattelussa, jotka välitunneilla teki osakekaupoilla tonnin päiväansioita. Teknologia yhtiöiden P/E luvut oli sadoissa, koska aktiivisia ostajia oli liikkeellä pilvin pimein. Missäs he ovat nyt? Eivät ainakaan enää anna haastatteluja töllöttimeen. Rahat ovat kurssiromahduksissa hävitty ja P/E luvut on nyt kymmenissä, eli hinnoitteluvirheitä ei enää ole.
Jos olet pörssikursseja seurannut, niin olet varmasti huomannut sen, että dramaattisia laskupäiviä on nykyään enemmän kuin ennen. Ennen kovat pudotukset oli 3% ja nykyään näkee muutaman kerran vuodessa jopa 6-7% pudotuksia. Mistähän tämä johtuu? Aktiivisesta kaupankäynnistä. Toimeksiantoihin on tulleet robotit mukaan ja ne on ohjelmoitu myymään päivän hintaan, kun hinta on laskenut esim. 3% ja tällöin valtava joukko koneita alkaa myymään valtavia määriä osakkeita yhtäaikaa. Sitten hinta tippuu kunnes kaikki on myyty. Lopputulos laskussa on sitten 6-7%. Voisko tuossa tulla kysymykseen hinnoitteluvirhe, eikä niin että se eliminoitiin? Ainakin seuraavana päivänä tulee noihin reipas nousupäivä, kun ostetaan liian alas laskenutta osaketta takaisin. Tällöin näkisin, että hyödynnetään aktiivisen kaupankäynnin luomaa hinnoitteluvirhettä.
Mitäs jos ei olis aktiivista kaupankäyntiä? Vaihto tosin olisi minimaalista, se on varma. Jos kaikki ostaisi ja omistaisi, kurssit nousisivat yhtiöiden tulosten kasvun suhteessa varmemmin ja tämä eliminoisi hinnoitteluvirheitä.
Osta ja omista joukkio on yhtiöille varmempi rahoittaja, koska hyvää yhtiötä ostaessa, yhtiön maksamat osingotkin sijoitetaan takaisin tähän hyvään yhtiöön ja näin saadaan enemmän kasvua aikaseksi.
Tämä on kyllä kautta linjan ensimmäinen ja varmaankin viimeinen kerta, kun pääsen olemaan Nallen perusteluiden kanssa eri mieltä ja väitänpä olevani vielä oikeassakin.
Suomessa on sellainen tosi tarina Posiolaisesta matematiikan opettajasta nimeltä Eino Jutikkala. Eikka oli nuuka mies. Hän kulki vanhoissa kengissä ja housuissa, ajoi vanhalla autolla ja nuukuutensa vuoksi hymyilytti kyläläisiä. Eikalla ei ollut perhettä. Kun hän muutama vuosi sitten kuoli, hän testamenttasi omaisuutensa tiedetutkimukselle ja omaisuus oli reilun 20 miljoonaa. Eikka oli pienestä palkasta ostanut koko ikänsä osakkeita, sijoittanut osingot uudelleen maksavaan yhtiöön takaisin ja kartuttanut varallisuutensa melko mittavaksi. Ruotsissa eräs herra täytti alku vuonna 100-vuotta ja häneltä kyseltiin miten hän oli tehnyt liki sadan miljoonan varallisuuden? Aivan kuten Eikkakin. Missä ovat nämä Nallen kertomat aktiivista kauppaa tekevät ammattilaiset, jotka olisivat tuollaiset omaisuudet tehneet? Tutkimukset ovat oikeassa; niitä ei ole!
Kunnioitus mulla Nallea kohtaan on silti edelleen järjetön. Jos Joulukuun kuudennelle päivälle saan samaan aikaan kutsun juhlimaan Salelta ja Nallelta, otan heittämällä vastaan Nallen kutsun. Nanosekunttia ei miettimiseen aikaa menisi.
Nallea kohdellaan väärin. Olen monesti käyttänyt häntä esimerkkinä vertauksessa, kuin rikkaat eivät maksa veroja ja Nalle maksaa lähemmäksi kymmentä miljoonaa vuodessa veroja! Nallea haukutaan kapitalistiksi. Suotta haukkua, sitä hän on. Hän oli nuorena ääri kommunisti joka alkoi ajatella Marxilaisuuden teoriaa ja totes, että ”ei vittu ,nämä ei voi toimia oikeassa elämässä” ja päätti vaihtaa puolta. Onnistuminen oli Nallelle päätös. Nallea moititaan siitä, että hän myi Mandatumin valtion omistamalle Sampo pankille kovaan hintaan ja on sillä tienannu rahansa. Äänestäjien valitsemien päättäjien vika on se, paljonko kaupassa on Nallelle maksettu. Lisäksi Nalle otti kauppasumman yhtiön osakkeina, jonka johtajaksi hän jäi. Tämä oli valtiolta mainio sitoututtaminen, josta valtion sijoitusyhtiö Solidium nauttii kasvavaa osinkovirtaa ja kurssinousua joka vuosi. Nämä osingot on varmuudella tuoneet Suomen valtiolle jo kauppahinnan korkoineen takaisin.
Lisänä vielä se, mitä Nalle on saanut sivussa Nordealle ja UPM-Kymmene:lle aikaiseksi ja paljonko Nallen johtamat firmat ovat luoneet suoria työpaikkoja, unohtamatta välillisiä työpaikkoja. Paljonkos nämä yhtiöt ovat osinkoineen ja arvonnousuineen tuoneet valtiolle rahaa, tai verotuloja syntyneistä työpaikoista?
Nalle kertoo kirjassaan, että on väärin pitää yksityistämistä talouden tuhoavana ajatuksena. Hän käyttää esimerkkinä valtameriä. Mikäli meret omistaisi yksityinen taho, se ottaisi luonnollisesti merien käytöstä maksun. Sitä maksua vastaan tämä taho pitäisi huolen siitä, että meret pysyisivät puhtaina jotta hänen liiketoiminta pysyisi kannattavana. Tästä tuli sitten Iltalehden lööppiin teksti: ”Nalle haluaa yksityistää valtameret”. KUUPOT! Tästähän tuossa ei ollut kysymys, vaan hypoteettisesta esimerkistä joka on hypoteettisuudesta huolimatta FAKTA.
Marko, Ansionsa Mukaan Oy