Oletko huomannut, että tänä päivänä velka on suurempi bisnes kuin koskaan ennen? Olen usein maininnut siitä, että valvavan määrän pikalainoja tarjoavien palveluiden rinnalle on tullut uusi bisnes, eli lainojen niputtaminen yhdeksi lainaksi, jolla maksetaan aiemmat pois. Kilpailu velallisista on kovaa ja tässä viimeisessä esimerkissä niputtaja yhtiö saa palvelustaan maksun siltä yhtiöltä, josta uusi laina otetaan. Markkinoilla tämä tarkoittaa suoraan sitä, että yksi ison lainan myöntäjä kaappaa asiakkaan useilta eri lainoja tarjonneilta yhtiöiltä. Ennen olit velkaa kymmenelle eri yhtiölle ja nyt yhdelle. Kilpailu on siis kovaa ja jos kilpailu on kovaa, niin eiköhän alakin ole tuottava.
Jos et ole sijoitusmarkkinoita seurannut, niin et välttämättä tiedä sitä, että uusi tuottava sijoitusmuoto on yrityslainottaminen. Yritys tarvitsee pääomaa syystä tai toisesta ja markkinapaikalta löytäessäsi sinun sijoitusprofiilille sopivan kumppanin, voit myydä tämän velan. Mikäli osaat arvioida riskit oikein, tuottoprosenttisi hakkaa pörssisijoittamisen keskimääräisen vuosituoton. Laina on yrityksille tavallista pankkilainaa kalliimpi, mutta selkeästi pikalainoja tarjoavien yhtiöiden lainoja edullisempi. Tästä johdannosta pääsenkin asettamaan päivän kysymyksen, että miksi tavallinen velkoja sitten karhuaa saatavaansa edelleen yhtä agressiivisesti uhkaillen, kuin vuosikymmenet sitten?
Varmasti olet joskus saanut maksumuistutuksen jostain ja olet kiinnittänyt huomiota siihen, että myöhässä maksaminen on kalliimpaa kuin maksaa ajallaan. Päälle tulee yleensä ainakin viivästyskorko ja muistutusmaksu. Ajatellaanpa aivan normaalia tavarantoimittajaa ja otetaan esimerkiksi hienoja tuotteita valmistava pörssiyhtiö Olvi Oyj. Yhtiö on tässä esimerkkinä vain siksi, että tunnen heidän laskutuskäytännön. En siis heitä moiti, vaan käytän esimerkkinä.
Olvilla on perkeleesti pääomia, se on sanomattakin selvää. Jos kauppiaalla on loman aikana tullut ja erääntynyt heidän lasku, sieltä tulee maksumuistutus 7e muistutusmaksun kera. Myöhemmin myös viivästyskorko koko viivästysajalta. Normi homma. Jos maksumuistutus erääntyy, astuu tilauskielto voimaan. Näin tämä menee kaikilla yhtiöillä ja tässä vaiheessa tapahtuu jotain mitä en välttämättä ymmärrä. Tilauskielto tarkoittaa sitä, ettei kauppias voi tilata lisää tuotteita, jolloin myyjäkään ei voi hoitaa ydinliiketoimintaa, eli myydä. On selvää, että myyminen tulee jossain vaiheessa lopettaa, eli rajata omat tappiot ja tulevasta konkurssista pitää yrittää velkoa se, mitä sieltä pystyy saamaan. Pitääkö myyminen kuitenkaan lopettaa heti ja moni yhtiö toimii toisin kuin Olvi ja valitettavasti paljon huonommin.
Nykyään monen yhtiön laskutus on ulkoistettu kulusäästöistä johtuen ja laskutusta hoitaa jokin perintätoimisto. Nyt maksumuistutukset on nimellä perimiskulu ja kulu voi olla toista sataa euroa ja kulut kasvavat kirjeiden lisääntyessä. Yksityisiä ihmisiä on ulosottokierteessä näistä johtuen, joten ei tämä yrittäjänkään tilannetta maksaa laskut ajallaan ainakaan helpota. Itse tavaran myyjä kantaa saman riskin kuin laskuttaessaan itse. Uusin ilmiö on myydä lasku ulos talosta. Tämä tarkoittaa sitä, että joku perintätoimisto ostaa alkuperäisen laskun ja maksaa siitä vaikka 80% myyjälle ja ostaja kantaa riskin siitä, onnistuuko perintä.
Olen monesti tosissani huumorilla miettinyt, että pitäisikö kaupata itsensä esim. Olville rakentamaan hieman oman pääoman tuottoprosenttia paremmaksi. Tässäpä tekstejäni seuraaville yrittäjille tämä vinkki ihan ilmaiseksi. Kun karhulasku on erääntynyt, mielestäni olisi kannattavaa tutustua velallisen yrityksen taloustietoihin josta näkee millaisessa hapessa yritys on. Kymmeniä vuosia asiakkaana ja aina ajallaan maksaneella asiakkaallakin voi tulla tilapäinen kassaongelma. Ravintola järjestää ulkoilmafestivaalit ja niihin uppoaa paljon rahaa, sekä tuotteita on hankittu varastoon paljon, joissa on rahaa kiinni yhtä paljon. Sitten lipun myynti takkuaa, koska säätiedotus on luvannut muutaman tuhat litraa vettä taivaalta. Toisin sanoen festarit aavistuksen vesittyivät ja talous on tilapäisesti kuralla. Aika kuitenkin tavaran kauppaa ja tappioksi tulee vain järjestelykustannukset. Nyt esim. Olvi voisi ottaa yritykseen yhteyttä ja neuvotella siitä miten jatketaan. Tehdä sama työ itse, kuin miten perintätoimistot tekevät, eli rakentaa velasta maksuohjelma jakaen velka vaikka kuudelle kuukaudelle. Tuosta luonnollisesti peritään palkkio järjestelyn rakentamisesta ja korko velasta tulee päälle myös. Lisäksi kun esimerkkimme Olvilla kassa pullistelee rahaa, voisi yhteistyökumppanille tarjota kassalainaa markkinoita halvemmalla korolla, kuten vaikka 5% vuosikorolla ja tälle myös osamaksusopimus. Mietippä tuota kassavirtarakennetta. Joku toinen myy laskun menettäen 20% rahaa, eli syö omaa kannattavuutta. Toinen ulkoistaa perinnän saaden pääomansa joskus takaisin. Kolmas astuu tuottaville markkinoille tarjoten luottoa saaden pääomansa, järjestelymaksut ja korot oman yhtiön tuloslaskelmaan. Kuka pärjää parhaiten? Ainoastaan laskun myyneellä ei ole enää riskiä, mutta eipä tehnyt tulostakaan. Kahdella jälkimmäisellä on edelleen riski ja minun esimerkillä riskillä saa tuottoa, jolla rahoitetaan ainakin toisinaan kohdalle sattuva luottotappio. Ei tuotto edes tähän lopu. Olvi on auttanut tuon vuosia hyvänä asiakkaana olleen ravintolan jaloilleen ja se pysyy asiakkaana tulevaisuudessakin. Perintäyhtiöiden toiminta voisi tämän asiakkaan ajaa konkurssiin.
Miljardeja voittoa takova pörssiyhtiö Nordea luototti aikoinaan minua auton ostoon. 3-v kuukausittain ja viimeinen erä sen jälkeen loppulainan, eli n. 10 000e verran. Olin laittanut verkkopankkiin suoraveloitukseen koko laina-ajalle tuon kuukausierän, mutta en laittanut muistiin koska erääntyy tuo viimeinen isompi erä. Siitä tuli hauska kirje kotiin, jossa luki ”maksettava heti”! Miksi ihmeessä? Eikös Nordean ydin bisnestä ole se, että asiakas on velkaa? Kuinka helevetin moinen kassakriisi voi Nordealla olla, kun kymppitonnin kohdalla lukee, että maksettava heti! Pitääpä soittaa tuonnekin ja myydä ajatus siitä, että mitä jos ottaisitte asiakkaaseen yhteyttä ennen tuon ison erän erääntymistä ja neuvottelisitte jatkosta? Voitko maksaa ajallaan ja jos et voi tai et halua, niin tehdäänkö loppuosasta uusi velka!??? Tässä tietenkin menetetään se kertaluontoinen maksumuistutusmaksu ja kuukauden ajalta viivästyskorko alkuperäiseen toimintaan verrattuna, mutta ei tarvitse olla Stephen Hawking osatakseen laskea, että minun ajatuksella rahaa tulee sisään enemmän.
Tässä Nordean tapauksessa he kuitenkin tienaavat, mutta vuosia sitten iltapäivälehtiä myyvä Lehtipiste oli minulle vahingossa hyvittänyt hyvityslaskun 4,6e pankkitilille, kun käytäntö oli se, että vähennän sen seuraavasta laskusta. Vähensin 4,6e ja sain tilille toisen mokoman, jolloin joudun heille ilman muuta palauttamaan perusteettomana etuna saamani 4,6e. Tästä alkoi hauska rumba joka piti uteliaisuuttaan katsoa loppuun saakka. He lähettivät KARHUKIRJEEN tuosta. Eivät kirjettä jossa pahoittelivat omaa virhettään, jossa pyytämällä vaativat perusteettoman edun palautusta, vaan karhukirjeen jonka mukaan mun velka heille on erääntynyt. En piruillessani maksanut. Tuli toinen entistä vakavampi vaade, jossa uhkattiin yhteistyön loppumisella, mikäli en velkaani hoida. Ei pahoittelua heidän tekemästä virheestä. En maksanut. Sitten tuli tieto, että lehtien toimittaminen on tilapäisesti katkaistu ja MINUN PITÄÄ SOITTAA HEIDÄN LASKUTUKSEEN. Soitin. Siellä oli varsin äkäinen Alma puhelimessa, joka teki varsin selväksi sen, ettei ollut oikein etten ollut velkaani hoitanut. Kerroin hänelle faktat. A) Te olette tehnyt minusta velallisen siirtämällä ihan itse rahaa minun tilille. B) Te ette ole olleet yhteydessä tästä esim. kertoen, että voit sen lisätä seuraavaan laskuun. C) Te ette ole itse osannut seuraavaan laskuun lisätä tuota summaa virheellisestä suorituksesta. D) Te toimitte kuolevalla markkinalla, eli myytte printtimediaa ja vaihdatte 4,6e teistä johtuvan velan jota ette ole osanneet itse korjata siihen, että Te menetätte asiakkaan lopullisesti. E) Te ette osaa edes laskea, koska vaikka katteenne olisi vain 1%, tarkoittaa se sitä, että minun lehtilaskut ovat kuukaudessa yli 500e, eli teille tästä katetta tulee yli 5e, joten alle kuukaudessa te olette menettäneet enemmän rahaa kuin mitä tässä omasta virheestänne multa peritte, mikäli ette minulle jatkossa lehtiä suostu omasta virheestänne johtuvasta syystä toimittamaan. F) Te menetätte tällä matematiikalla n. 65e vuodessa ja tämä muuten joka vuosi tulevaisuuteenkin. G) Te menetätte kymmenessä vuodessa 650e tilanteessa jossa oli katastrofi menettää itse tehdyn virheen seurauksena 4,6e! ”Meillä on ohjeet toimia näin”, sanoi vaisuksi muuttunut Alma johon vastasin, että H) Te joudutte muuttamaan toimintaanne, koska teille annetut ohjeet eivät wörki käytännössä edes huonosti. I) Teidän tekemästä virheestä oikein toiminut asiakas joutuu näkemään vaivaa ja saa konkreettisen kulun puhelunlaskun myötä. Lupasin puhelun jälkeen viimein laskun maksaa ja sanoin vielä Almalle, että:” J) Nopeasti laskettuna olen vajaan 2snt viivästyskorkoa velkaa tästä teistä johtuvasta velasta, joten aiotteko kuinka kovasti tätä alkaa tulevaisuudessa perimään, eli olisiko teidän ohjeiden mukaisesti parempi, että maksan suosiolla 4,62e eli pääoma koron kanssa, mutta tuolloin tarvitsen uuden koron sisältävän laskun kirjanpitoon?” K) Perusteeton etu ei ole velkaa vaan perusteetonta etua. Koron tästä voi periä vasta sitten, kun etua ei ole sovitusti palautettu. Alma lupasi, ettei tarvitse maksaa korkoa, eivätkä aio sitä alkaa periä.
L) Teillä on varsin toimiva ohje tällaisia tilanteita varten.
Marko, Ansionsa Mukaan Oy