Tänään on isosta maailmasta kansainvälistynyt kansainvälinen köyhdytyspäivä. Mainio mahdollisuus ostaa edullisesti ja valikoiden oikeasti tarvitsemansa tavarat. Vuosi sitten kirjoitin samasta aiheesta, jossa kerroin kuinka monet ostavat kaikkea sitä mitä eivät tarvitse kaksi yhden hinnalla, rahalla jota heillä ei ole. Tästä kertoo kansamme velkaantumisaste, eli ostetaan luottokortin kera ja mietitään maksua myöhemmin. Monet tässä onnistuvat etukäteen käyttämään tulevat veronpalautukset ja kun palautukset tilille tulee, he siirtävät tylsän luottokorttilaskun miettimisen tuonnemmaksi, kun kerrankin on vähän ylimääräistä.
En nillitä tästä enempää, koska tämä kirjoitus löytyy nimellä ”musta perjantai, musta tulevaisuus”. Ei mulla tätä blackfridaytä vastaan ole mitään, eikä myöskään sitä, että ihmiset ostavat tuotteita verkkokaupoista ja kivijalkapalvelut kuolevat hitaasti, mutta varmasti. Paitsi jälkimmäistä vastaan mulla on, koska haluan käyttää kivijalkakauppoja ja kannattaa paikallisia yrittäjiä, jotka elättävät paikallista väestöä ja pitävät kunnan kassan elinvoimaisena pidempään.
Viime viikon talouselämälehti kertoi verkkokaupan olevan vasta alkutekijöissä, joka räjähtää käsiin tulevina vuosina. Vuonna 2016 suomalaiset ostivat verkkokaupoista 5,2 miljardin edestä tavaraa, josta 72% oli täysin ulkomaalaisista verkkokaupoista. Haittaaks se?
Ei sinänsä, jos ymmärtää sen, että valtiolla ja kunnilla ei ole tulevaisuudessa rahaa kansalaisistamme huolehtia, eli älä syytä Sipilää jos ostat tavaraa ulkomailta. Tuo ylläoleva matematiikka tarkoittaa sitä, että viime vuonna yli 3,7 miljardia euroa siirtyi pois PYSYVÄSTI meidän kansantaloudesta ja summa tulee kasvamaan vuosittain. Rahan pitää kiertää, tarkoittaa kerrannaisvaikutusta. On laskettu, että kerrannaisvaikutus on aina kymmenkertainen johtuen rahan kiertämisestä. Jos tuo 3,7miljardia jäisikin suomeen kiertämään suomalaisten verkkokauppojen turvin, tarkoittaisi tämä 37miljardin liikevaihtoa kerrannaisvaikutuksen jälkeen. Rahalla tietenkin myyjät täyttäisivät varastojaan, ostavat tarvittavia palveluita toisilta yrittäjiltä, palkkaisivat henkilökuntaa joiden palkasta siivut menee ympäri kylää. Tämä on kerrannaisvaikutusta, eli parturitkin pärjäävät sillä, että ihmiset ostavat rattikelkat suomesta…
Mikä tässä esimerkissä on paras, että huonoin puoli? Jos kaikki ostokset tehdään suomalaisilta yrittäjiltä, tuo sama raha kiertää ensivuonnakin suomessa. Nyt 3,7miljardia on siis PYSYVÄSTI poissa suomesta tekemästä 37miljardin kerrannaisvaikutuksen tuomaa liikevaihtoa.
Osta toki ulkomailta, en tuomitse. Mutta ei saa tuomita meidän hallitusta siitä, että ovat tuoneet KiKyjä ja Soteja tähän ”riesaksi”. Nuo 3,7 miljardia jotka tekevät kymmenkertaisen liikevaihdon, niillä tuotetaan ne verotulot, joilla tämän maan mm. terveyskeskuspalveluita ylläpidetään. Työttömyysturvasta ja asumistuista puhumattakaan. Rahaa ei voi vain painaa, eli raha ei kasva puussa, eikä sitä automaattisesti jakaa ole. Kyllä kansan pitää olla talkoissa, jos kansa palveluita haluaa.
Nyt niillä rahoilla kätevästi jotkut muut maat saavat rahaa tuottaa palveluita kansalle ja ne palvelut on meidän kansalta poissa. Kerron jo nyt, että seuraava hallitus joutuu tekemään lisää leikkauksia ja sitä seuraava vielä lisää. Tämän vuoksi jokainen keski-ikäinen joutuu enemmän omalla rahallaan omista vanhainkotipäivistä huolehtimaan. Leikkaukset eivät lopu, kun raha näyttää loppuvan. Leikkauksilla annetaan peruspalveluille tekohengityksen tapaista jatkoaikaa.
Oudointa on tuo iltapäivälehtien jakama asiakashyöty. Suomalaiset kaupat mainostavat heidän sivuillaan isoilla rahoilla ja silti kirjoitetaan uutisia, kuinka Aläräikkölän Paula säästää satasia joka vuosi ostamalla kaikki romppeet ulkomaisilta verkkokaupoilta. Voiko asiakasta enemmän munille potkaista, kun viereisellä sivulla yrittää suomalainen yritys saada näkyvyyttä omille palveluilleen?
Marko, Ansionsa Mukaan Oy