Poistuuko maailmasta väkivalta, vaikka minä en siihen syyllistyisi? Ei. Kannattaako minunkin sitten alkaa väkivaltaiseksi, kun muutkin ovat? Ei. Poistuuko maailmasta seksuaalirikolliset sillä, että en itse niitä tee? Ei. Kannattaako minunkin sitten alkaa sellaiseksi, koska niitä kuitenkin tehdään? No ei todellakaan. Vastaavia kysymyksiä voisi heitellä mielinmäärin ja vastaukset olisivat aina samat. Kyse on moraalista ja arvoista.
Viime viikolla kirjoituksen ensimmäisessä osassa viittasin kommenttiin, jossa pidettiin kaksinaismoraalisena toimintana sitä, että otetaan facebookissa kantaa maailman jätetilanteeseen, eikä itse tehdä mitään sen eteen. Kieltämättä moraali loistaa poissaolollaan ja arvomaailmakin on hieman häilyvä. Kirjoituksen ensimmäinen osa on luettavissa tästä:
Helpointa on muuttaa maailmaa näyttämällä esimerkkiä muuttaen omaa toimintaa. Mahdottomaksi muutos käy, jos odotetaan kaikkien muiden muuttuvan ensin. Tämä kierrätys jossa me Suomessa olemme varmasti maailman kärkipäätä, on tästä oiva esimerkki. Voisiko tämä mennä niin, että jos me pystyisimme elämään ilman roska-astioita, niin muu maailma innostuisi tietämään, miten tämä on mahdollista ja kopioisivat menetelmän omaan kansantalouteeseensa. Suotta me odotellaan, että koulutuksen puutteesta kärsivissä kehitysmaissa opitaan ensin ja me länsimaissa, jossa koulutus takaa paremman yleissivistyksen, teemme oikein vasta kun tämä suuri joukko tietämättömiä alkavat ymmärtämään suuria kokonaisuuksia.
Kaverini omistaa kierrätyskeskuksen. Haluan aina kaikki hankintani toteuttaa pienyrittäjiltä, vaikka se suurempi toimija, ulkomaisesta nyt puhumattakaan, olisi halvempi. Se, että mahdollistaa leivän pienyrittäjille, työllistää enemmän kuin suurilta hankkiminen. Lisäksi moneen kertaan toteamani verotulot omalle paikkakunnalle toteutuu myös. Miten voin parhaiten huolehtia siitä, että kierrätyskeskuksen omistava kaveri tienaa mahdollisimman paljon? Annan sille mun jätteet! Kyllä on varsin seksikäs ajatus! Joko mä survon kaikki roskiin ja joudun maksamaan siitä, että joku vie ne pois, tai annan kaverilleni kierrättämällä. Kolmas vaihtoehto tietenkin olisi, että en kiinnittäisi jätteisiini huomiota, koska eivät kehitysmaiden ihmisetkään kiinnitä ja minäkin hukkuisin paskaan kuten Mustanaamio ainoastaan sillä erolla, että hän ei ehtinyt saada pukuansa auki ja minä hukkuisin jätteisiini hitaasti, mutta varmasti.
Kun vuosia sitten tutkin mitä vaatii, että ihminen ei tarvitsisi jäteastiaa ollenkaan, niin yllätyin. Vauvatalouksissa jos et suostu käyttämään kestovaippoja, niin tämä on ainoa asia jonka löysin, joka ei kierrätyskeskukseen kelpaa. Maatuva voidaan kompostoida, takkaa käyttävät voivat sirotella tuhkat lumeen, josta ne sulaessaan lannoittavat maaperän. Muovit, jotka eivät mene kauppojen kierrätyspisteisiin, menevät polttojätteeksi kuten vaipatkin. Ero siinä, että nekin voin viedä kaverilleni. Tästä joudun maksamaan, mutta vähemmän kuin jätehuollosta. Lisäksi rahat menevät paikalliselle pienyrittäjälle.
Nykyisellään tarvitsen roskakoria juuri näitä muita muoveja varten. Rahaa palaa vuodessa huikeat 54e jätehuoltoon. Kun jatkossa vien nämä itse ohikulkiessani kaverini vastaanottolaitokselle, putoaa hintani summaan 36e. 18e säästöllä ei ole käytännön merkitystä, mutta talousälyä ei mitatakaan euroissa, vaan prosenteissa. Toimintani tuotto on 33,3%, eikä tällaisesta ja lisäksi varmasta tuotosta ole ollut tapanani kieltäytyä.
Eräs tuttuni maksoi jätehuollosta joku vuosi sitten tuon 48e kuukaudessa! Kysyin, että oletkos ajatellut järkeistää tuota summaa, johon hän kertoi, ettei sillä ole mitään väliä. Viiskymppinen sinne tänne… Pudotin vaihvihkaa kahden euron kolikon siihen pihalle ja eipä aikaakaan, kun hän sen huomattuaan poimi sen maasta ja laittoi taskuun. Tässä sitten kysyin, että miksi et potkassut sitä mettään, kun et viiskymppiselläkään tee mitään? Kun kerroin hänelle, että hän laittaa jätehuollossa 576e vuodessa, eli 5760e kymmenessä vuodessa kirjaimellisesti roskakoriin, vakavoitui ilme huomattavasti.
Tämä silti matemaattinen tuttavani on tänä päivänä intohimoinen kierrättäjä. Heitin hänelle haasteen. Neuvoin häntä tutustumaan kierrättämiseen, hankkimaan 4 pientä säilytysastiaa, sekä pari kompostoria ja laskemaan investoinninsa hinnan, jonka jälkeen pyysin laskemaan investoinnin tuoton prosenteissa. Hän on pudottanut jätemaksuja reilun 80% ja saa investoinnilleen omanpääoman tuotoksi yli 60% vuodessa, eikä enää vähättele pientäkään rahaa, koska talousäly on lisääntynyt. Samaan aikaan hänellä riittää tänään rahaa tehdä uusia tuottavia investointeja. Ennen ei ollut varaa, kun näkemys oli, ettei tuollaisella summalla ole tässä konkurssissa mitään merkitystä. Outo ajattelutapa, joka varmuudella pitää rahattomuuden läsnä.
Kun tuttavani aloitti kierrättämisen, myös jätteillä bisnestä tekevä kaveri pärjää taas entistä paremmin, kun on saanut uuden asiakkaan. Entinen ”rahat roskalaatikkoon” toiminta vei kahdelta eri ihmiseltä mahdollisuuden kasvattaa omia tulojaan, sekä lisäsi polttojätteenkäsittelylaitoksen kustannuksia. Miksi? He jotka eivät kierrätä, lyövät kaikki samaan roska-astiaan, joka viedään siivoamattomana käsittelylaitokseen poltettavaksi. Polton jälkeen arinoiden päältä kerätään pois kaikki mikä ei ole palanut ja ylimääräinen työ maksaa ylimääräistä rahaa. Tämän lisäksi roska-astioiden sisällöt sisältävät myös alkuainetta, eli alumiinia joka ei pala, mutta muuttaa muotoaan, eli sulaa. Tämä tarkoittaa entistä enemmän rahan menoa käsittelylaitokselle, koska sulanut alumiini tukkii ilmankiertokanavien ritilät ja niitä pitää uusia jatkuvalla syötöllä.
Kierrätys on ekoteko, johon investoiminen tuottaa kotitalouteen rahaa, antaa kierrätystuotteiden jatkokäsittelijöille mahdollisuuden tienata enemmän ja myös heidän, jotka rakentavat uusiotuotteita hyödyntäen kierrätysmateriaalia. Nämä tuottavat kaikki yhteiskuntaan monta erilaista ansainta mahdollisuutta, joista tulee monenlaista välillistä verotuloa. Lisäksi maailman luonto kiittää, joten määrittele häviäjä.
Mutta jos arvomaailmasi on, ettei yksilön tekemisellä ole kokonaisuudessa mitään merkitystä, olet oikeassa ja voit mielestäni vapaasti pieksää puolisosi, koska se, että sinä et pieksä, ei poista perheväkivaltaa muualta maailmasta. Noin toimiessasi saat samalla vastauksen kysymykseen, että onko avaruudessa on älyllistä elämää? Varmasti on, koska muutenhan ne olisivat tulleet maahan käydäkseen luonasi kylässä päivittelemässä sitä, että ei meidänkään tarvi toimia oikein, kun muutkaan eivät toimi.
Se, että toimit oikein, ei maailmasta vääryyttä poista, mutta oletpa osuutesi asian eteen hoitanut ja esimerkkiä antanut. Mitä useampi osuutensa hoitaa, sitä paremmin meillä menee. Jännä väite, kun ajattelee asiaa vaikka työyhteisön kautta. Pätee siellä, mutta muualla ei yksilön tekemisellä ole mitään väliä?
Marko, Ansionsa Mukaan Oy