OY PERHE WIRTANEN AB – ME EI OO MITÄÄN SILLE TEHTY!

Jumalauta, että mä vihaan ammattiliittoja! Vielä enemmän vihaan härskejä työnantajia, koska ilman heitä, näitä poteroihin jämähtäneitä liittoja ei edes tarvittais. Mulla nousee aina niskavillat pystyyn kun kuulen jonkun ammattiliiton radiomainoksen. Poikkeuksetta siinä viitataan siihen, kuin ”me emme anna työnantajan meitä kohdella niin ja näin”. Ei tietenkään pidä antaa, mutta olen usein miettinyt onko tuo jo lainvastaista mainontaa? Syyllistytäänkö tuossa yleistämisessä herjaan/ kunnianloukkaukseen? Mitä tästä etukäteisestä vastakkain asettelusta on mieltä esim. yhdenvertaisuuslaki? On täysin moukkamaista markkinoida itseään sillä, että meiltä saat ilmaisen lakipalvelun kun työnantaja alkaa sua (kuitenkin) riistämään.

Tällainen toiminta on täysin 60-luvun kommunismiajan tuotoksia. HERÄTYYYYS! Silloin olimme teollisuusyhteiskunnassa ja nyt vallitsee tietoyhteiskunnan aikakausi. Me työnantajat todellakin haluamme ammattiliittojen olevan huolehtimassa, ettei terve kilpailu lähde lapasesta esimerkiksi siten, että joku pystyy polkemaan hintoja sillä, ettei huolehdi lakisääteisistä velvoitteistaan.

Itse näkisin, että ammattiliiton pitäisi toimia yhdessä alan työnantajien kanssa kehittämässä alaa. Kun ala voi paremmin saadaan sinne luotua uusia työpaikkoja ja liitolle uusia jäseniä. Ei niin, että liitto tappaa edustamansa alan työpaikat, kuten tuolta poteroista huutamalla aikaan saavat.

Oli kyse työnantajan asettamasta työsulusta tai ei, niin reilu 10-v sitten poterosta heräs talviuniltaa Ahonen niminen virtahepo ja johtamansa paperiliiton nimissä julisti tätä ”riistoa” joka saatanan printissä ja tv- ohjelmassa. Tämä sai aikaan ison taistelun ja työnantaja laittoi työsulun päälle. Virtahepo kiitteli lehdessä heitä siitä, kun nyt ei jätkän tarvitse tulla töihin työmaalle, jossa on huonot ehdot. Riidat ratkaistiin, mutta laskeppas montako paperitehdasta ja sahaa on Suomen maassa tuon jälkeen suljettu? Kemijärvellä mökkireissuilla paljon kulkevana tulee niitä tyhjiä sammaloituneita kiinteistöjä katsellessa aina mieleen sama lause:” Kiitti vitusti Ahonen!” Vastakkain asettelu tilanne johtaa tällaiseen. Nyt kuuluttaisin kehitystyötä ammattiliitoilta. Torppareiden sorto jäi 1900 luvun taitteeseen!

Eräs tuttuni vaihtoi työpaikkaa puolivuotta sitten. Hänen työnantajansa oli juuri sitä laatua, että liittoja tarvitaan. Tuttavaltani työnantaja käytännössä vielä kusetti lopputilinkin. Sanoin tuttavalleni, että: ”käräjille vaan saatana ja kovimman mukaan”. Hän otti yhteyttä liiton ILMAISEEN lakimieheen ja puolen vuoden aikana on pari kirjettä vaihdettu ja mitään ei ole tapahtunut! Se siitä liiton ilmaisesta lakipalvelusta. Sanoin tuttavalleni, että antaa sille ruutuhousulle lähtöpassit ja etsin hänelle hyvän yksityisen lakimiehen. Hän luonnollisesti työstään laskuttaa, mutta tuleeko tämä tuttavalleni kalliiksi? Ei tule maksamaan lotnan kopekkaa. Ihan idioottia edes ottaa liitosta lakimies silloin, kun on noin selkeä keissi. Työnantaja on 100% varmasti toiminut väärin ja umpisaletisti häviää käräjät. Tuskin edes käräjille menee, koska haasteen saadessaan hän joutuu lakimiehen palkkaamaan. Asiaesittelyssä tulee kyllä tällekin lakimiehelle selville, että tyyppi kusetti työntekijältä palkan. Tällöin se lakimies neuvoo maksamaan ihan heti sen palkan, sekä muut tästä koituneet kulut  ja säästämään käräjien tuomat lisäkulut. Käräjillä tuomitaan kantajan kulut vastaajan korvattavaksi, jos todetaan vastaajan toimineen kantajaa kohtaan väärin. Toisin sanoen, työnantaja maksaa kaiken kun hänen todetaan toimineen väärin.

Mun sanonta ”hyvä mies ei liittoa tarvi” tarkoittaa juuri tätä, eli hyvää miestä ei yksikään järkevä työnantaja voi sortaa, koska muuten hän menettää tämän hyvän miehen. Näin kävi tässä tuttavanikin tapauksessa, koska entinen työnantaja ei ollut tilanteen tasalla. Hyvä mies ei tarvitse edes liiton työttömyysturvaa, koska hyvä työmies ei ole työtön! (työttömyysturva on muuten lakisääteinen, eli siihen ei liittoa tarvita) Tämä tuttavani ostettiin uuteen työpaikkaan paremmilla eduilla ja lähti rotankolosta välittömästi. Hyvä mies ei liittoa tarvi! Laki on sama kaikille, olit liitossa tai et. Jos sulta on palkka pöllitty, sen voi hoitaa aivan oikeakin asianajaja sun tilille viivästyskorkoineen. Tästä ei hyvälle miehelle tule laskua, vaan lasku tulee väärin toimineelle työnantajalle.

Kerrotaan vertauksella kuinka surkeaa tuo puolen vuoden viivyttely oli verrattuna omaan kokemukseeni yksityisestä lakimiehestä. Aikoinaan mulle oli liiketoimintakaupan mukana tulossa uutta henkilökuntaa, jossa oli mukana yksi jolle ei passannut mikään. Ei suostunut tähän TES:iä parempaan sopimukseen ja yritti salata multa sen, että entinen työnantaja on hoitanut kaikki kertyneet lomat rahassa ja tappeli oikeudestaan pitää 4vko palkallista lomaa tulevana kesänä mun piikkiin! Toki mä sen tiesin, että ne on maksettu rahassa, kun kaupan yhteydessä asian sopimuksemme mukaan tarkistin. Kerroin että saa olla vaikka 3kk lomalla, mutta palkka tulee niiltä päiviltä mitä on minun työsuhteessa ehtinyt kertyä. Kun tarjottu sopimus ei passannut, tein lopulta selväksi, että:” et ole ottanut tarjottua työtä vastaan ja näin ollen työsuhteesi ei ole minulle edes siirtynyt ja olet vapaa etsimään itsellesi uuden työn”.

Hän uhkasi soittaa liittoon ja katsoin hänelle samantien netistä puhelinnumeron valmiiksi, että saamme asian nopeammin hoidettua. Soittiko liitto mulle? Eipä soitellu. Paikalliselle vasta valmistuneelle asianajajalle oli asia sitten kerrottu hieman toisin kuin mitä liitolle ilmeisesti oli ja sieltä sitten tuli yhteydenottokirje. ”7pv sisällä vaadimme vastineen”… Kun vastine sinne tehtiin, tuli nopea vastaus jossa kerrottiin selvästä näkemyserosta ja halusta sovitella asia. Sovintoesitystä hän suostui odottamaan 7pv ajan. Mikäli se ei johtaisi sopuun, hän jättäisi tuosta 7pv:n kuluessa haasteen käräjäoikeuteen. Sovintoesityksessäni käytännössä kehoitin heitä pyyhkimään edellisellä kirjeellä perseensä. Sovinto ei esitykselläni syntynyt ja tästä 7pv:n sisällä kävi sitten haastemies tuomassa haasteen käräjille.

Näin toimii lakimies! Mainittakoot, että kyllä hän huomasi päämiehensä häntä vedättäneen, kun oli saanut päämiehensä esittämään käräjäistunnon aamuna 1kk palkkaa vastaavan summan korvauksena tästä ”laittomasta irtisanomisesta”, kun lain minimikorvaus on 3kk. Kehoitin heitä taas pyyhkimään tarjouksella perseensä, koska ihan ite leikkiin ryhtyivät ja olin varma, että olen toiminut oikein. Ironista tässä on se, että hävisin 100-0 kahdessa eri oikeusasteessa, mitä ei voi kukaan ymmärtää, mutta hyvä näin.

Viittaan tässä blogiini, jossa lasken kuinka edullista on maksaa korvauksia huonoille työntekijöille jopa laittomasti puretusta sopimuksesta. Mikäli tämä on lukematta, niin tässäpä se:

Kyllä nuo hävityt rahat ovat minulle tulleet vuosien aikana moninkertaisesti takaisin, kun ei tuollainen saikkaaja palkkalistalle päätynyt.

Mun työntekijöille on ruukannut nuo TES:iä paremmat sopimukset kelvata käytännössä poikkeuksetta ja tuon jutun silti hävisin 100-0. Vieläpä kahdessa oikeusasteessa. Kuinka tuttavani entinen työnantaja tämän perusteella voisi voittaa edes unelmissa juttua, jossa työnantaja on varmuudella toiminut väärin? Kohtalaisen kova on nimittäin tässä maassa työntekijän oikeusturva.

Tuttavani ”liiton lakimiehellä” on helevetti 6kk menny, eikä ole ensimmäistäkään takarajaa saanut sähköpostiin laitettua. Sosiaaliturva raukeaa ennenkuin tuo lakimies on saanut tähän edes sovintoratkaisuehdotuksen aikaiseksi.

Oletko koskaan muuten miettinyt mistä koostuu liittojen liiketoiminta? Jäsenmaksuista tietenkin. Voisiko olla, että jatkuvia palkankorotuksia ajetaan oma lehmä ojassa, eli jäsenmaksut on suuremmasta palkasta enemmän, eikä ”jätkän” etua ajatellen? Tämä on mielestäni liittojen suuri kusetus. He kyllä tietävät sen, että tällä he tappavat Suomen kilpailukyvyn ja työpaikat siirtyvät pikkuhiljaa ulkomaille. Heidän pitää vähintään ymmärtää se, ettei raha kasva yrittäjilläkään puussa, varsinkaan kun poterosta syytellään ja osoitellaan jatkuvasti. Lisäksi mainonnallaan yllyttävät työntekijöitä saatana riitelemään, joka on omiaan ainakin työn tuottavuutta ja sitä kautta kannattavuutta laskemaan.

Matikkaa he eivät välttämättä osaa, tai eivät uskalla kokeilla muita menetelmiä, kuin mitä poteroissa on aina toteutettu. Voiskos kokeilla sellaista, että palkan korotuksen sijaan lobbaisivat Arkadianmäkeä pudottamaan hieman tuloverotusta, jolloin ”jätkälle” jäisi enemmän palkasta käteen? Voisikos myös kokeilla sellaista, että alkaisivat talkoisiin ja pudottaisivat hieman jäsenmaksuprosenttia, jolloin ”jätkälle” jäisi enemmän palkasta käteen? Kun tekisivät vielä alan työnantajien kanssa yhteistyötä, että ala voisi paremmin, niin voisiko prosentin pudotuksessa menetetty raha tulla takaisin lisääntyneiden työpaikkojen tuomina uusina jäseninä?Voisi, voisi ja varmasti tulisi. Nyt kun esim. kuljetusalalla palkat nousisivat 10%, niin myös liiton perimät jäsenmaksut nousevat 10% ja heillä liiketoiminta kukoistaa?

Katsotaas aidan toiselta puolelta tätä hetki. Jos kuljetusliikkeellä on 10 kuskia töissä, joista jokainen ajaa vuodessa 100 000km. Jokaisen kuskin palkka olisi vaikka 3000e kuussa. Mainitaan tähän, että en tiedä kilometrejä, enkä oikein edes palkkoja, joten tämä on hypoteettistä esimerkkiä.

10ukkoa x 300e lisää palkkaa kuussa = 3000ekk x 12,5kk (puolikas tulee lomarahasta) =37500e lisää palkkakuluja vuodessa. Tähän vaikka 85% päälle sosiaalikuluja, sairaslomakorvauksia, päivärahoja yms. niin palkkakulut olisi kasvaneet vuodessa 69 375e. Miten tämä katetaan? Luonnollisesti nostamalla kuljetusmaksua. Sitä on nyt pakko saada haalittua ylöspäin. Kymmenen ukkoa rullaa yhteensä miljoona kilometriä ja kun tuo kulu jaetaan kilometreillä, tulee summaksi 7snt, joka pitää saada lisää per ajettu kilometri. Sen verran tiedän kuljetusalasta, että uskallan luvata, että saada entisen hinnan päälle 7snt yhtäkkiä pysyvää korvausta on lujassa.

Huomaa, että jokainen kuljetusliike tässä maassa tarvitsee palkankorotusten jälkeen paremman hinnan ajosta. Ihan sama mitä ostat ja mistä, niin joku on kuljettanut tuotteen kauppaan tai kuljettaa sen nettitilauksen postiin tai kotiisi. Vain alkutuottajalta ostaessa ei tarvitse rahtiliikennettä. Haet kanamunat kanalasta ja rahtaat ne itse kotiin.

Ostit pihalaatan tai banaanin, niin maksat alakohtaisesta palkankorotuksesta tuotteen hinnassa. Kun rahtiliikenteeseen tulee alakohtainen palkankorotus, niin kaikki ihmiset koko maassa maksavat kaikista tuotteista hieman enemmän. Tämä täytyy liittojenkin tietää, mutta kun lisää kassavirtaa pitää saada.

Ongelma tulee tässä, että kauppias ja kuljetusliike eivät määrää tuotteiden hintoja, vaan ne määrää markkina. Ei ole mitään takeita siitä, että kasvaneet palkkakulut voidaan laittaa hintoihin asiakkaiden maksettavaksi. Jossain vaiheessa banaanin hinta voi ylittää kipukynnyksen ja ne jäävät kehitysmaihin.

Mites sitten saadaan kasvaneet palkkakulut katettua? 10 hengen kuljetusliikkeestä eniten känisevä ja vähiten tekevä Teppo saa sitten lähteä. Yhdeksän jäljelle jäävää saavat sitten jakaa keskenään Tepon palkan ja näin työnantaja saa pidettyä firman pystyssä ja turvaamaan Teppoa parempien työpaikat pitäen vuosittaiset palkkakulut käytännössä ennallaan. Toki jäljelle jäävästä yhdeksästä löytyy uusi Teppo, joka alkaa nillittämään että ”jätkän selkänahasta ottaa saatana” kun väki vähenee, vaikka ajot ovat ennallaan. Nämä puheet sitten herättävät poterossa majailevan virtahevon ja oravanpyörä jatkaa pyörimistään.

Liitolle nuo Teppojen lopputilit sitten tarkoittavat sitä, että alakohtainen palkankorotus tuottaakin tappiota, koska 10% jäsenistä sai kenkää, että lopuille voidaan 10% palkankorotus maksaa. Näin ”liiton rahoilla” elävien määrä kasvaa ja tavoiteltu kassavirran kasvu saikin aikaan virran ennallaan pysymisen, mutta kannattavuuden heikkenemisen. Tämän vuoksi kyseenalaistan liittojen uskallusta tehdä ”oikeita” päätöksiä poteroaikoihin verrattuna. Ala kehittyy, teknologia kehittyy, maailma kehittyy, liitot junnaa saatana paikoillaan.

Tervetuloa liitoillekin tietoyhteiskunnan aikakauteen. Aika entinen ei enää palaa. Maailma pelisääntöineen muuttuu joka vuosi ja siihen kelkkaan pitäisi nyt liittojenkin nousta. Pelisäännöt ovat todellakin muuttuneet, joten kohti uusia haasteita rohkeasti eteenpäin. Aikoinaan keskustelin erään tuttavani kanssa tästä, kuinka surkeaa on duunarin arki tässä kapitalistisessa maailmassa… Keskustelu meni näin:

-Kapitalistit vievät meidän työpaikat kun aina pitää saada parempi ja parempi tulos, että osakekurssi nousee. Tulosta saadaan parannettua panemalla väkeä pihalle. Työnantajat ajattelevat aina vaan sitä omaa napaansa ja jätkän selkänahasta revitään oma menestyminen.

-Ai sinäkö olisit itse osakkeita ostamalla valmis rahoittamaan jonkun liiketoiminnan tulevia investointeja ja kasvua ilman, että sun pitää saada rahoillesi tuottoa, tai rahat edes takaisin jossain ajassa?

-Niin mutta joku raja siinä ahneudessa pitää kuitenkin olla…

-Etkös sinäkin ole sijoittanut rahoja johonkin rahastoihin?

-Juu olen joo. Itse asiassa jo monta vuotta olen niiden kanssa värkkäilly

-Eli yrität rahastoihin sijoittamalla saada lisää rahaa itsellesi? Eli haluat olla kapitalisti ja pidät tuota kommariasennetta yllä siltä varalta, että jos et onnistukaan tulemaan kapitalistiksi, niin käninäoikeus olisi edelleen läsnä? Päätä nyt perkele kummalle puolelle kuulut, koska muuten sinä olet se ahne sika jonka pitää olla joka paikasta saamassa enemmän! (Tässä vaiheessa keskustelukumppanistani oli aistittavissa hieman suuttumusta ja vittuuntumista) Jatkoin keskustelua: ”Kuka on maksanu sun talon”?

-Minä ite olen sen kuule maksanut!

-Ja ite olet maksanut perheesi ruoat, lastesi opiskelut, vaatteet, harrastukset, matkustelut ja kaikki helevetin hommat mitä ikinä olet ostanutkin?

-Juuri näin olen tehnyt! Ihan ite olen kaikki maksanut!

-Hyvä. No mistäs sää oot saanu niihin rahat?

-No kuule ihan omasta palkasta olen ne ostokset tehnyt?

-Tarkoitan siis, että kuka on sen palkan sulle maksanut?

-No kuule työnantaja maksaa palkaa tehdystä työstä!

-Ja työnantajaa sinä moitit, että jätkän selkänahasta repii oman menestyksen ja kaiken tuon mitä olet elämässäsi hankkinut, hän on sinulle mahdollistanut???

-Niin mutta se on eriasia, kun nykyään ne vaan sanoo meitä irti vaikka me ei olla mitään niille tehty!

-Voiskos se johtua sitten siitä?

-Siis mistä? Häh?

Blogi on lopussa, mutta kuten yllä olevan tarinan loppuhuipennuksesta ilmenee, niin paras vittuilu on edelleen sellainen, että se uppoa vasta viiveellä.

Kuten aina, oikoluin tekstini ja tällä kertaa luin sen ääneen. Oli hauska huomata, että melkein huusin tätä lukiessani. Agressiivista luettavaa kertakaikkiaan.

Me yrittäjät puhutaan aina verkostoitumisen hienoudesta. Se on hieno asia. Jotta jokainen saa siitä maksimit irti, se vaatii sen, että ei ole huonoja työnantajia ammattikunnan mainetta pilaamassa ja sen, että ammattiliitto ymmärtää ”paikkansa” nyky yhteiskunnassa. Toivotan liitot tervetulleeksi työnantajien kanssa yhteistyöhön. Ensin pitää ymmärtää, että työnantaja antaa työtä vapaasta tahdostaan. Se ei ole velvollisuus. Kun kaikki toimimme fiksusti ja yhdessä, niin mitä kaikkea hyvää voimmekaan saada aikaan?

(Neuvosto)liitto voi aina hyvin! Ainakin ruuti haisee aina, jos ruvetaan kyseenalaistamaan!

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

OY PERHE WIRTANEN AB – MILJONÄÄRIKSI OMIN AVUIN VAI LOTTOAMALLA?

Onneksi on Lotto! Rahapelilaki kieltää pelimainonnassa pelaamisesta positiivisen mielikuvan antamisen, joten onneksi ei ainakaan ole laiton tuo lause! Vielä kun joku oikeasti valvoisi monopoliyhtiön mainontaa. Alkolla yhtä kaksinaismoraalinen mainonta kuuluisi näin:” Viina vähentää vitutusta ja kännissä kestät kaiken”, tai ”Humalatila on käräjillä lieventävä asianhaara, joten tappele tanakassa tenussa!”

En tässä dissaa loton pelaamista, sillä se on jokaisen oma asia mitä euroillaan tekee. Mutta tehdään vertauksia tuosta haaveesta tulla miljonääriksi, jonka vuoksi lotto on niin suosittu.

Lotto on helppo tie kokeilla. Siinä ei tarvitse omistaa yhtään ylimääräistä kykyä/ taitoa. Kaikki on hyrräkoneen varassa ja jos et voita, niin olet vain epäonninen ihminen? Lotossa ei ole olemassa huonoa tuuria. Se pitäisi olla kaikkien tiedossa, että osuminen alavoittoihinkin on epätodennäköisempää kuin häviäminen. Tällöin AINA osuessa edes alavoittoon on kyseessä hyvä tuuri.

Mä olen ”onnellisten tähtien alla” koska mulla on käynyt satumainen tuuri Lotossa. Olen nimittäin saanut MYYDÄ päävoiton 3 000 000e kesällä 2014 jonka kaksi kaverusta pelasivat porukkana. Suhteutetaanpa tuon todennäköisyys. Päävoiton todennäköisyys on 1:16 500 000 eli yksi rivi kuudestatoistamiljoonasta, viidestäsadastatuhannesta. (kirjasto jossa on 55 000kpl kirjoja joissa on keskimäärin 300 sivua ja valitse oikean kirjan oikea sivu.) Meillä myydään keskimäärin 2500 riviä lottoa viikossa x 52 viikkoa vuodessa = 130 000 riviä vuodessa. Montako vuotta pitää myydä tuota tahtia peliä, että todennäköisyyskenttä on peitetty? Lopputulos tulee jakolaskusta 16 500 000:130 000=n.126.92-v ja tässä mä onnistuin jo kolmessatoista vuodessa! Todennäköisyys tälle on (130 000×13/16 500 000)*100 =10,24% eli olen ollut todella onnekas.

Yllä hieman osviittaa siitä, kuin elämä voi muuttua tuota peliä pelaamalla, mutta jos pelaat sitä paljon, elämä muuttuu liki varmasti taloudellisesti toivottomaksi. Jos et ymmärtänyt, niin 2500 riviä viikossa pelaamalla, ei elinikä riitä todennäköisyyttä vastaavaan osumatodennäköisyyteen. Tästä syystä voiton osuessa on aina kyse positiivisesta sattumasta. Häviäminen on todennäköisyyden mukaista, ei huonoa tuuria.

Jos voitto sattuu ihmiselle, jonka rahat eivät ole elämiseen riittäneet ennen voittoa, ei tuo voitto häntä suurella todennäköisyydellä pelasta. Nekin rahat menevät hitaasti mutta varmasti, kuten kaikki rahat ovat aina ennenkin menneet. Lisäksi tutkimusten mukaan eniten lottoon rahaa käyttävät juuri tuollaiset ihmiset, jotka painivat rahahuolien kanssa. Ei siis ihme, että tutkimuksen mukaan 80% voittajista on noin 7-vuoden jälkeen voitosta taloudellisesti huonommassa tilanteessa, kuin mitä olivat ennen voittoa. Murheellista, mutta totta.

Tutkimuksen mukaan ihmiset joilla on talous kuosissa, eli palkasta jää rahaa säästöön, pelaavat muutamalla eurolla vakiorivejään, eli maltillisesti. Mikäli voitto osuu heille, elämä jatkuu ”ennallaan”, koska he kuuluvat jäljelle jäävään 20% väestöön voittajista ja he jättävät rahasta perintöä jälkeensä.

Tutkimuksen mukaan varakkaat, eli taloudellisesti riippumattomat eivät pelaa ollenkaan, koska ovat sitä mieltä, että työmies nimeltä Euro ei voi hyvin, jos se pannaan maailmalle töihin siten, että tulee silputtuna takaisin. Jos pelin palautusprosentti on vaikka 60%, tarkoittaa tämä sitä, että keskimäärin 60snt jokaisesta eurosta tulee voittoina takaisin. Se koska ja kenelle niin sen määrää sattuma. Mutta jos panet työmiehen töihin siten, että 60% hänestä tulee takaisin niin eiköhän se ainakin jalat ole menettänyt.

Miksiköhän morsiammeni rienaa mua aina silloin tällöin, että laitetaan pari riviä kimpassa kun on noin iso potti? Hän haluaa hermostuttaa minua ja palkinnoksi saa aina nauraa ripitystäni siitä, kuin mulla ei ole rahaa tehdä noin huonotuottoista sijoitusta. Jos mun pitää 40snt joka eurosta menettää, niin kyllä mielummin kakskytsenttisillä heittelen jokirannassa ”leipiä” tai käytän niitä hiekotushiekkana talvella, kuin noin vain olen valmis sen rahan menettämään. Rahan menettäminen pitää olla mielestäni hauskaa ja kolikoiden heittely jokeen on hauskempaa, kuin menettää sitä sijoittamalla negatiiviseen odotusarvoon. Toiset ajattelevat toisin, eikä siinä ole mitään väärää. Mä ajattelen noin.

Viime viikolla ennätyspotti 14,2miljoonaa jakautui 50 hengen kesken. Jokaiselle tulee rahaa sen verran, että joutuvat miettimään mitä sen kanssa tekevät. Töistä sen turvin ei voi irtisanoutua, kun tuo raha riittää keskimääräistä palkkaa saavalla kymmeneksi vuodeksi.

Yllä viitatun tutkimuksen mukaan 80% voittajista, eli 40 ihmistä tästä porukasta pistää rahan sileäksi. 20% eli 10 voittajaa tekee sillä jotain fiksua. He jatkavat maltillista elämää esim. maksaen asuntolainansa pois, jolloin työnteko jatkuu ja palkasta jää enemmän säästöön. Osa saattaa vaikka vastata pankkiiriliikkeen puheluun ”kyllä” ja antavat rahat varainhoitajaa rikastuttamaan.

284 000e tuosta voittajan tilille on muuten sellainen raha, jolla voi tehdä miljoonia! Korkoa korolle on työkalu sille. 10% vuosikorko jota aina esimerkeissäni viljelen, tulee varsin turvallisella menetelmällä. Katsotaas mitä tämä tekee eri sijoitusajoilla:

10-v jälkeen summa on 741 810e, 15-v jälkeen summa on                         1 194 693e, 20-v jälkeen summa on 1 924 065e, 25-v jälkeen summa on  3 098 725e ja vielä 30-v jälkeen summa on 4 990 529e. Tässä on useita esimerkki aikoja siksi, että mitä nuorempia voittajia, sitä enemmän saavat tuolla aikaiseksi. Taloudellisesti riippumaton on ihminen, jonka varojen tuotto kattaa hänen menonsa. Eli jos tarvitset 50 000e vuodessa bruttona, tulee tuo raha puolen miljoonan salkusta 10% tuotto-odotuksella. Et tarvitse olla rikas, eli omistaa niin paljon rahaa, että ne riittää loppuelämäksesi, vaan tarvitset pienen nipun rahaa tekemään töitä loppuelämäsi eteen. Tämän kokoinen pesämuna jonka nuo voittajat saivat, tekee sen helposti.

Mutta ne ihmiset, jotka paikkaavat rahojen riittämättömyyttä pelaamalla onnenpelejä, eivät osaa tärkeintä taitoa, eli taloustaitoa. 100e viikossa peleihin käyttäviä keskituloisia on tässä maassa pilvin pimein. Koska päävoitolle menee leijonanosa voittoina jaettavista rahoista, jää muiden voittojen yhteenlasketuksi palautukseksi naurettavat reilu 10%. Eli pelaat 100e viikossa ja et onnistu päävoittoa saamaan, jäät keskimäärin häviölle noin 90e per viikko. Ja tämä ei ”mutta jossilla” miksikään muutu.

Eli 90e keskimäärin viikossa peleihin menettävä häviää vuodessa 4680e. Jos tämän laittaisi 10% tuotolla joka vuosi korkoa korolle kasvamaan, puhkeaisi miljoonan raja 32-v päästä sijoitussalkussa. Jos kolmekymppisenä aloittaisi sijoittamaan 90e viikossa 10% tuotolla, olisi ennen eläkeikää tilanteessa, jossa passiiviset tulot olisivat vuodessa yli 100 000e bruttona lopun elämän ajan. Samassa ajassa peleihin saman summan vuosittain hävinnyt olisi menettänyt 149 760e, eikä tuo ainakaan olisi rahahuolia vähentänyt.

Mikäli blogini ”kohti taloudellista riippumattomuutta” aiheesta korkoa korolle on lukematta ja ihmettelet, että mitä tuo karvanaama horisee, niin lue se tästä linkistä

Eikä siinä ole mitään pahaa, että jotkut ihmiset pelaavat enemmän kuin toiset. Se on jokaisen oma asia. Jokainen erilainen rahankäsittelytyyli vaan johtaa erilaisiin lopputuloksiin. AINA. Mikäli aiempia blogejani on lukematta, suositan tähän väliin katsomaan keneen samaistut blogissa ”kolme eri tapaa”

***Blogia päivitetty 4.3.2018 jo menneiden mahdollisuuksien osalta

Mikäli et jaksa alkaa rahankäsittelytaitoja opiskelemaan/ parantamaan ja haluat, että tulokset voisivat tililläsi näkyä jo huomenna, on Lotto oikea vaihtoehto. Jos taas uskot minua, että kaikki on sinusta kiinni ja olet kärsivällinen/ haluat sellaiseksi oppia, niin tule meidän koulutukseen.  Uskallan luvata, että elämä ei pelkästään voi muuttua, vaan se myös muuttuu.

Jos Antti Tuiskun on pakko ”Wirkkaa”, että saisi fyrkkaa, niin Antti on käynyt suomalaisen peruskoulun, joka on opettanut tienaamaan. Toivottavasti hän saapuu koulutukseen, jotta hän oppii luomaan ylijäämää, oppii ylijäämän sijoittamaan ja sijoutukset vivuttamaan. Loppuu se ”Wirkkaus”, paitsi jos tykkää siitä!

Vastaan mielelläni mieltä askarruttaviin kysymyksiisi jo ennakkoon, joten rohkeasti läppäri korvalle ja soittoa meille tulemaan.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy (044 260 89 19)

OY PERHE WIRTANEN AB – LASKUN MAKSAMINEN ON HUGE MISTAKE!

-Täältä laskutuksesta terve.

-No terve terve, kuinka voimme auttaa?

-Onkohan mahdollista, että tämä lasku …..ööö… on jääny huomaamatta? Ajattelin soittaa ja kysässä kun aina on kaikki maksettu ajallaan, että tässä on varmaan käyny joku erehdys?

-No ei ole kyllä mahdollista!

-Eli olette maksaneet?

-Ei kun tuo teidän tuuri, että aina on tullu ajallaan ei ole mahdollista! Katos mä laitan aina kaikki laskut roskakoriin, josta joka viikko arpomalla vedän sieltä kolme laskua jotka maksan sillä viikolla. Jos olette aina saaneet rahanne ajallaan, on teillä käynyt mieletön tuuri. No toisaalta, voittaahan ihmiset lotossakin.

-ööö… no voisitteko te kattoa sen laskun esille ja maksaa sen pois pikaisesti?

-En voi, koska se ei olisi reilu arvonta. En voi alkaa ketään erityisesti suosimaan.

-Ettäkö… ettäkö…

-No täkö täkö! Tällä viikolla on taas uus arvonta, joten katotaan miten käy.

-Koitappa nyt hoitaa se homma, ettei mene turhaan perintään.

-No sitä virhettä sun ei kyllä kannata tehdä. Siinä tapauksessa nimittäin otan teidän laskun pois arvonnasta ja teillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta silloin arvonnassa voittaa ja kuis sitten on mahdollista rahat saada? No ei sentään, sekun sua vähän huudatan. Se on tämä minun hurja luontoni tällanen. Lasku on maksamatta syystä tai toisesta, mutta ihan lähi lyönneillä se maksuun menee. Malttia nyt vaan.

Yllä olevaa keskustelua käyn aina silloin tällöin ja juuri noin. On kivaa kuulostella ihmisten ääntä puhelimessa, eli kuinka tuohon reagoivat. Kun yrityksen eurot on pantu yritykselle töihin, ei aina pysty kaikkia hoitamaan ajallaan. Mutta kun on valittava kuka valittaa, olenko se minä vai onko se joku laskuttaja niin kyllä valinta on helppo. Tosin yksityisyrittäjän laskut maksan ensi sijassa, koska heille kassavirta ajallaan on tärkeämpää , kuin esimerkiksi jollekin pörssiyhtiölle. Lisäksi mitä enemmän huutavat, sitä enemmän mun pitää tehdä hommia paremmin, että saan huudon hiljenemään. Kyllä jokainen on silti rahansa saanut ja saa jatkossakin, vaikka omista syistäni johtuen, hoidan asiat eri järjestyksessä kuin monet muut. Tästä olen muuten kirjoittanut kymmeniä blogejakin Oy Perhe Wirtanen Ab nimellä sivustolla ansionsamukaan.fi…..

Mutta kuten jokainen yrittäjä tietää, kaikki haluavat osansa yrityksen tulovirrasta. Kaikki on yrittäjälle kalliimpaa, kun kaikesta saa ”alvi vähennyksen ja tämä on vähennyskelpoinen kulu”

Päivän blogin tarkoitus on kuitenkin se, että miten meidän yrittäjien pitäisi yhdessä toimia, että kaikki huijauslaskut ja palvelut loppuisivat.

Jokainen tietää nämä eri puhelinluettelo palvelut ja vaikka kuinka sanot että, et osta, tulee lasku ja äänite on kuultavissa jossa oletkin ostanut tuotteen? Liimaa, leikkaa, taittele, on mun termi noille nauhoituksille. Kun ensin kysytään puhelimessa onko aikaa ja soitinko oikealle ihmiselle yms, niin sieltä saa saksittua nauhoitteeseen oikeiden kysymysten perään näitä kyllä sanoja ja yhtäkkiä nauhoite kuulostaa siltä, että olet ostanut palvelun. Yrittäjäjärjestöt, Veronmaksajien keskusliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto yms. hyvät torpat lähettävät sähköpostivaroituksia uusista huijauslaskutuksista, että miten pitää toimia ettei varmasti tule laskua.

Minäpä kerron miten pitää toimia: Älä maksa sitä laskua! Miksi? No koska silloin huijari voittaa ja sutkaaminen on kannattavaa. No sitten se menee perintään. Älä maksa laskua! Älä ikinä mene maksamaan yhtään huijauslaskua! Mulle on näitä vuosien saatossa tullut useita. Ensimmäistäkään en ole maksanut ja laskuttaja on aina luovuttanut. Miksi? Koska laskuttajankin pitää noudattaa lakia! Riitauta lasku ja perintä ei päde!

Kerron nyt konkreettisesti miten tämä pitää hoitaa. Talvella sain laskun Suomen numerokeskus Oy:ltä, jossa palvelun tilaajana oli tyttäreni. Soitin tyttärelleni ja kysyin mitä hänelle on puhelimessa myyty? Hän vastasi, ettei hänelle ole myyty mitään, vaan ne halus tarkistaa vain jotain juttuja. Tyttäreni ei ollut oikein ymmärtänyt mitä se asia edes koski, mutta hän oli vain vastaillut kysymyksiin.

Huijarifirma! Lähetin sinne tällaisen kohteliaan sähköpostin, jossa xxx merkeillä olen tähän julkaisuun salannut yhteystietoja.

Lasku kiistetään määrältään, että perusteeltaan. Valvontakameramme äänitallenteen perusteella olette kyselleet Mirella Vuoriselta entisen myymäläni asioita, eikä Mirellalle ole kaupattu mitään.

Keskustelussanne harhautitte Mirellaa hyvän markkinointitavan vastaisesti ja soittelittepa vielä seuraavana päivänä uudelleenkin, ettekä vielä silloinkaan kertoneet myyvänne mitään.

Lisäksi tallenteemme on myös kuvalla varustettu ja ilman katkoja, eli tätä nauhoitetta ei ole tehty pätkissä kokoamalla, vaan se on originaali.

Valvontakameratallenne on kuultavissa ja nähtävissä myymälässämme, jonne ette tekemänne kartan perusteella kyllä edes löydä…

Liitteenä olevassa mukamaste Lapin puhelinluettelossa olevissa tiedoissa kaikki nimet ja myös sijainti ihan päin vittua. Nän on myös yrityksemme logo, joten antakaapas asian olla, niin mekin annamme tämän olla.

Vaikka olisittekin rehellinen yritys, näkyvyyden osto jonnekin sivuille perustuu näkyvyyden laadun täyttymiseen, jota toimintanne ei vastaa yllämainituista syistä, eikä myöskään siksi, että aineistoa ei ole käytetty hyväksyttävissä meillä.

Tämä viesti menee kopiona yhtiömme lakimiehelle, xxxxxx joka jatkaa asian eteenpäin viemistä mikäli ikinä tulee teiltä vielä yksikään yhteydenotto/ karhukirje laskusta 46351179

Sen varmaan tiedätte, että kun olen nimennyt tähän lakimiehen, on nyt lainvastaista olla meihin yhteydessä, joten kehotan kohteliaimmin noudattamaan tätä lakia.

Lakimiehemme tavoittaa numerosta 040xxxxxxx

Marko

Kuten aina, he vastaavat tähän sähköpostiin, vaikka eivät saa olla yhteydessä kuin siihen ihmiseen, joka on nimetty asiaa hoitamaaan. Tässä tapauksessa asianajaja.

Vastaus kuului seuraavasti:

Hei,

Myyjä on kertonut Mirellalle, mistä palvelusta on kyse sekä palvelun hinnan. Hänelle on käynyt, että yrityksenne yhteystiedot löytyvät alueenne sähköisestä puhelinluettelosta. Myyjämme ei ole soittanut 8.3.2017 jälkeen. Tiedot tulevat siksi oikovedoksella tarkistettavaksi, että voitte ilmoittaa meille korjauksista. Onko osoite oikein, koska karttapalvelu tulee sen kautta? Voimme korjata yhteystietojanne, kun vain ilmoitatte miten haluatte niitä muutettavan. Logonne voitte myös lähettää sähköpostilla.
Olemme huomioineet 8.3.2017 tehdyn sopimuksenne irtisanottuna ja se on voimassa 8.9.2017 saakka. Lasku 46351179 tulee maksaa sopimuksen mukaisesti.

-- 
Ystävällisin terveisin,
Laskutus
Suomen Numerokeskus Oy

Tähän vastasin vielä, vain ja ainoastaan kirjoittamalla asianajajan nimen ja lähetin sen. Sitten tuli karhukirje jossa oli isoja kirjaimia ja huutomerkkejä huomattava määrä ja niillä painotettiin sitä, että maksa nyt perkele tai menee perintään! Pistin laskun talteen. En maksanut. Tämän jälkeen tuli kirje perintätoimistolta ja soitin siinä olevaan asiakaspalvelun numeroon ja kerroin, että kyseessä on huijauslasku jonka olen riitauttanut sähköpostitse. Nainen puhelimessa pyysi saada todisteen nähtäville, eli yllä olevan viestini ja lähetin sen hänelle. Hän lähetti hetken päästä minulle sähköpostia, jossa kertoi perinnän katkenneen ja toimeksiannon palautetun toimeksiantajalle, koska LASKU ON RIITAUTETTU. Tuosta on mennyt jo kuukausia, eikä ole tullut yhtään yhteydenottoa, eikä karhukirjettä tuolta.

Aikaa tuon hoitaminen vei 2min sähköpostin kirjoittamiseen ja pari minuuttia vietin perintätoimiston kanssa puhelimessa. Rahaa tuo multa vei…? Ei lotnan kopekkaa. Ainoastaan muutama minuutti vähemmän aikaa makoilla sohvalla tai tehdä muuta järkevää. Koska he lähettivät karhun vasten kehoitustani, en tehnyt rikosilmoitusta, mutta soitin kaverilleni keskusrikospoliisiin ja annoin tämän yhtiön vinkkinä sinne. Nyt kaverini sitten siellä tutkii yhtiön taustoja ja josko sieltä löytyy takaa jotain suurempaakin rikollisuutta.

Tähän ei tarvitse edes nimetä asianajajaa, riittää että sen riitauttaa. Jos huijausta haluavat jatkaa, heidän tulee nostaa kanne käräjäoikeuteen, koska perintätoimistot eivät voi auttaa. Arvaappa nostavatko? Jos nostavatkin, niin sinun pitää ottaa todisteeksi lausunto poliisin äänitetutkijalta, joka laskee montako kertaa tilausäänitteessä on tehty noita leikkaa liimaa taittele suorituksia ja voittaja oikeudessa on varma!

Kanteen nostajalla on näyttötaakka ja jos kanne kaatuu noin 100-0 kuten tässä tekisi, kanteen nostajaa rangaistaan langettamalla hänelle maksettavaksi vastaajalle aiheuttamansa oikeudenkäyntikulut. Tämän vuoksi he eivät satasten vuoksi lähde kannetta nostamaan. He valitsevat uuden uhrin ja jatkavat toimintaa. Tämän vuoksi meidän kaikkien yrittäjien pitää toimia juuri yllä kuvatulla tavalla. Koska jos kukaan ei laskua maksa, kannattaako huijausta jatkaa?

Vain kahdesti mun tapauksissa on edes laitettu perintätoimisto asialle ja molemmilla kerroilla perintätoimisto on vetäytynyt, koska riitautettua laskua ei voi lain mukaan laittaa perintään. Normaalisti en nimeä vastauksessani mitään lakimiestä ja parilla viestin vaihdolla he ”tekevät mulle palveluksen” ja peruuttavat tilauksen.

Sitten kun viestittely ei johda mihinkään ja minäkään en enää osaa olla kauhean kohtelias, nimeän asianajajan jonka kanssa heidän tulee tätä vääntöä jatkaa. Kertaakaan eivät ole asianajajaan ottaneet yhteyttä ja vain siis kahdesti pistäneet laittomasti perintään laskun. Älkää maksako noita laskuja!

Aikoinaan tilasin nettisivut isolta firmalta joka sivuja tekee. Sopimuspaperi ei ihan vastannut sitä, mitä olimme puhelimessa puhuneet. Lisäksi sivusto oli todella tökerö. Ilmoitin, että perun kaupan koska se ei vastaa sitä, mitä mulle on puhelimessa myyty.

Tästä väännettiin sähköpostitse koko päivä ja kun myyjä kertoi, että tästä on heille tullut jo kuluja vaikka kuinka paljon, että ne ainakin mun pitää maksaa ja siihen kun vastasin, että: ”helevetin hyvä että tästä tuli teille kuluja! Ettehän te muuten mitään opi, jos virheet eivät omassa perseessä tunnu!” Tässä huomasin, että kommenttini eivät ole enää kauhean rakentavalla pohjalla, jolloin soitin tutulle lakimiehelle ja kerroin, että tällanen saattaa ottaa yhteyttä ja jos ottaa, niin ole sitten minuun yhteydessä. Firmalle kerroin, että saavat jatkaa keskustelua tämän lakimiehen kanssa, koska mulla on oikeita töitä tehtävänä. Firma vastasi, etteivät ala minkään lakimiehen kanssa tästä juttelemaan, vaan tämä pitää järjestyä muutenkin. Vastasin, että lain mukaan et saa olla minuun enää yhteydessä tästä asiasta, koska tähän on nimetty asiaa hoitava asianajaja. Tähän ei enää vastattu mitään, eikä ole asianajajalle myöskään soittettu, eikä ole laskuakaan tullut.

Myöhemmin tuo firma oli tapetilla juuri tästä, että on huijarifirma. En tuota silloin tiennyt kun palvelun ostin, mutta tiesin ettei sitä pidä maksaa, jos se ei vastaa sitä, mitä on myyty. Ansionsa Mukaan vai miten se oli…

Tottakai me yrittäjät kaikki aiheelliset laskut maksetaan jatkossakin ja huolehditaan siitä, että kaikki rehelliset yrittäjät ja yritykset pärjäävät. Blogin tarkoitus ei ole neuvoa riitauttamaan laskuja oman ahdeuden turvin, eli ei kannata alkaa ”Huijary Harryksi” koska siinä tulee Ansionsa Mukaan myös, vai miten se oli…

Loppuun muutama niksi miten itse vältyn keskustelemasta näiden palvelumyyjien kanssa:

-Onko toimitusjohtaja tavattavissa?

-Jännä nähdä, mutta testataan: Toi-mi-tus-joh-ta-ja. Katos perkele, olihan se tavattavissa! Haluatko, että brassailen osaamisellani vielä lisää?

-ööö olisko se saatavissa puhelimeen?

-Riippuu puhelimen koosta, mutta enpä usko

-Onko se paikalla nyt?

-Ei ole, lähti viikoksi lappiin hiihtämään

-Eli ens viikolla on paikalla?

-Tuskin. Aikoi paluumatkalla käydä parturissa ja viimeksi se kesti kuukauden, katos pitkätukkia kusetetetaan aina.

-Voinkohan mä soitella joskus myöhemmin uudelleen?

-Mikäs sua estää. Kohti uusia ongelmia siis. Kiitti soitosta ja palataan asiaan.

Lukaseppa uudelleen ja etsi kyllä, tai muut myöntävät sanat joita voisi liimata tallenteeseen, että sitä voitaisiin käyttää tilausvahvistuksena.

Henkilökohtainen suosikkini on tämä lyhyt ja ytimekäs puhelu, jossa esitellään kuka soittaa, sekä mistä ja sitten jatketaan tyyliin, että

-Mä tässä päivitän näitä teidän yrityksen tietoja.

-Hienoa. Mä juon kahvia. Nyt kun me molemmat ollaan tietoisia, että molemmilla on hommia, niin jatketaan siitä. Kiitti soitosta ja hei.

Nyt olis paikka panna hyvä kiertämään, jotta saadaan valelaskubisnes kannattamattomana pois markkinoilt. Jaa tämä informaatio kaikille tuntemillesi yrittäjille ja VAADI heitä toimimaan samoin.

Kiitos yhteisen asiamme eteen näkemästä mielenkiinnosta ja vaivasta.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

OY PERHE WIRTANEN AB – VITTU MÄÄ SOITAN MARKOLLE!

Näin vihaiseen sävyyn oli paikallinen yrittäjä kaupan pihassa morsiammelleni todennut. Hän oli väsynyt huonoon rekrytointiin, jonka kanssa oli joutunut vuosia tappelemaan ja sanonut, että meinasin jo soittaa Markolle ja kysyä neuvoa miten tuosta pääsee eroon. Päivän blogi on yrittäjien toiveista vinkin antamista myös yrityselämään. Samalla tässä saa yksityinen työssä kävijä myös mietittävää.

Olen erittäin ammattiliitto vastainen ihminen. Syy ei ole se, että en saa vapaasti riistää työntekijöitäni, vaan se, että liitot ovat yrittäjävastaisia. Heidän pitää ymmärtää se, että ilman yrittäjiä ei olisi työpaikkoja piste. Avaan joskus tuon liittojen suuren kusetuksen palkankorotusten takaa ja kuten olen kertonut, palkankorotus ei ratkaise mitään. Toisella kerralla sitten…

Mutta niin kauan kun on yrittäjiä, jotka eivät ymmärrä, että työntekijä on heidän suurin sijoitus ja eivät kohtele heitä oikein, liittoja tarvitaan. Usko huviksesi, olen antanut työlaista neuvoja myös yksityisyrittäjillä työskenteleville. Miksi? Koska kaikkien pitää toimia oikein. Myös työnantajien.

Tämän johdannossa mainitun yrittäjän ongelma on siis työntekijä, jolla on omasta mielestään vain oikeuksia. Oikeus olla monta viikkoa vuodessa”saikulla”. Oikeus päättää koska on lomalla. Oikeus päättää pitääkö tehdä iltavuoroja. Oikeus päättää vapaapäivänsä yms. Itse rakennettuja oikeuksia ja jos hän ei saa tahtoaan läpi, hän hakee sairaslomaa.

Sanonta jos haluu saada on pakko antaa, on hyvä sanonta. Tämä tulee kaikkien muistaa. Se on vaan väärin ymmärretty, koska sillä Äijät puhuu seksistä. Olen tätä noloutta naureskellut sanaleikeillä ”jos haluu saada tippurin, on pakko antaa, muuten sitä ei saa.” Tai ”jos haluu saada avioeron, niin pitää antaa vieraalle”. ”Akka lähtee panemalla, eikä juomalla. Jos alat hänen kaverina juomaan, niin innostuuhan se kun hänen ei tarvitse enää yksin ryypätä.

Tuo sanonta on lyhykäisyydessään anna niin saat. Toimi muita kohtaan fiksusti, niin muut toimivat sinua kohtaan fiksusti. Näytä työelämässä ylivoimainen osaamisesi ja pyydä sen jälkeen palkankorotusta. Melko varmasti se tulee, paitsi idiooteilta yrittäjiltä. Silloin vaihdat työpaikkaa. Hän ei ole sinua ansainnut. Vingu työhaastattelussa, että sinun pitää saada suurempaa palkkaa ilman, että osaamisestasi on tietoa palkanmaksajalla. Tällöin et saa töitä. Anna niin saat.

Esimerkki yrittäjämme työntekijä ei anna mitään. Hän on vain vailla. Yrittäjät sanovat aina, että: ”vittu kun näistä ei pääse eroon, koska tulee niin kalliiksi irtisanoa. Se on muuten täydellistä paska puhetta! Huonon työntekijän talossa pitäminen tulee kalliiksi, ei hänestä eroon pääseminen.

Esimerkki yrittäjämme tulisikin nyt tehdä SIJOITUS laittoman irtisanomisen muodossa! Laki sanoo, että minimikorvaus tuosta on 3kk palkka ja maksimi 24kk palkka. Oikeus määrittelee oikean summan siitä, kauanko irtisanottu on ollut työtön. Aina sanon yrittäjille, että tuo on törkeän hyvä laki. Siinä pystyy laskemaan missä ajassa laiton irtisanominen tuottaa rahat takaisin.

Otetaanpa erään asiakkaamme tapaus esimerkiksi. Siellä päävastuussa oleva työntekijä sai 5000e palkkaa kuussa ja tuloslaskelma näytti tasaisesti 15 000e tappiota per kuukausi. Eli oman palkan lisäksi hän sai aikaiseksi 10 000e tappiota liiketoiminnassa. Teimme selväksi, että tuosta henkilöstä tulee päästä eroon nyt ja heti. Muuten firman kassa loppuu parissa vuodessa ja kymmeniä työntekijöitä kaatuu sivussa.

Jos tuo sanottaisiin laittomasti irti, pitäisi laskelma tehdä faktojen perusteella, eli maksimissaan 24kk hänelle pitää korvata. 24*5 000e= 120 000e. Tilalle hommattiin samalla palkalla uusi työmies joka sai heti tuloksen nollille, oma palkkansa mukaan laskettuna. Näin tämä uusi työntekijä on tehnyt palkkansa päälle 10 000e kuussa työnantajalleen ja tappion tekeminen on katkaistu. Tulos palkan jälkeennyt siis nollilla,  kun se aiemmalla oli 15 000e miinuksella.

Nyt tulos on siis 15 000e parempi, kuin mitä se oli entisen työntekijän aikaan. Jos sille entiselle olisi pitänyt maksaa korvauksena laittomasta irtisanomisesta 120 000e, niin jakolaskulla 120/15 selviää, että jo kahdeksassa kuukaudessa tämä raha olisi säästetty takaisin. Loppuelämä tuottaisi sitten jo sijoitukselle tasaisesti voittoa säästetyn 15 000e verran kuukaudessa! 24kk aikana olisi sitten jo säästynyt 360 000 ja tuo jaettuna 120 000e korvauksella antaa tuottoprosentiksi 300% korvauksen keston aikana. Ei paskempi tuotto noin niinkuin heti alkuun asiakkaalle prosenteissa, euroista nyt puhumattakaan.

Asiakkaamme tapauksessa työntekijän touhut olivat niin tuottamuksellisia virheitä, ettei häntä tarvinnut laittomasti irtisanoa. Virheet olivat jo työsopimuksen purkuperuste ja näin ongelma korjattiin ilmaiseksi ja yhdessä päivässä ilman irtisanomisaikaa.

Johdannossa seikkailevan yrittäjän täytyy nyt päästä tuosta työntekijästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Jos keikka tulisi meille hoidettavaksi, istuisin saman pöydän ääreen tuon työntekijän kanssa ja kysyisin: ”paljonko maksaa, että sanot itsesi irti? Kirjoitamme paperin sulle niin, että sinut on irtisanottu ja saat hyvän työtodistuksen mukaan”. Sitten neuvoteltaisiin hinnasta ja työntekijä tulisi kyllä ymmärtämään, että ”viikatemies” istuu jo pöydässä, joten pelasta mitä pelastettavissa on. Älä ala riitelemään 24kk palkasta, koska se tarkoittaisi lappua, jossa hänet on irtisanottu, sekä todenmukaista tarinaa työtodistuksessa. Se tarkoittaisi ehkä myös käräjiä. Jos hän työllistyisi 6kk päästä, niin maksaisimme mielummin käräjien kautta sen mitä oikeasti kuuluisi, kuin 24kk valmiiksi etukäteen.

Kun ihminen hakee uutta työpaikkaa ja käy ilmi, että hänet on irtisanottu jostain, ei taida löytyä palkkaajaa joka ajattelee, että sillä on varmaan ollu mulkku työnantaja? Tuollaista merkintää ei pidä työntekijän träkkiinsä ottaa. Se on ikäänkuin ilmainen mutta kallis bussilippu syrjäytymisen satamaan pitkäaikaistyöttömyydestä nauttimaan. YT neuvotteluiden tuoma irtisanominen on sitten toinen juttu, kuin saada oikeat potkut. Usein yrittäjät kyselevät entisiltä työnantajilta millainen tämä hakija on ja usko tai älä, he uskovat helpommin toista yrittäjää, kuin hänen entistä työntekijää.

Tällaisissa ikävissä irtisanoutumisneuvotteluissa sopimussumma päätyy yleensä 3-10kk palkan välimaastoon, joten diili olisi edullinen molemmille. Vaikka tämä esimerkki yrittäjämme työntekijä palkkansa tuottaisikin, voidaan häntä silti pitää tappiollisena työntekijänä. Tämä siksi, että hän saa aikaan ikävän työilmapiirin. Tällöin muut eivät saa itsestään irti sitä, minkä saisivat hyvässä ilmapiirissä.

Laskisin, että jos tuon työntekijän palkka on 2000e, niin tonnilla tulee ”tappiota” tuosta syystä kuukaudessa. Eikä tämä vielä sisällä turhien sairaslomien kustannuksia. Jos pitäisi maksaa vaikka 6kk palkka laittomasta irtisanomisesta, eli yht 12 000e, niin tuo jaettuna arvioidulla tonnin tappiolla, säästyisi 6kk palkka vuodessa takaisin. Sijoituksen tuottoprosentti olisi näin ollen 6/12=50%. Mahtava tuottoprosentti ja 12 000e tulevaisuudessa säästyisi joka vuosi lisää. En viitti edes esimerkkinä tähän laskea, paljonko on tuottoprosentti vaikka 20-vuoden aikana.

Tämä kuulostaa työntekijän korvaan karulta ja julmalta, mutta se ei sitä ole. Tällä kyseisellä työnantajalla on vastuullaan kuusi muutakin työntekijää, jotka perheineen tarvitsevat kuukausittain palkan jatkossakin. Siksi paskasta pitää päästä eroon, että hyvät eivät syyttöminä kärsisi. Ihmiset tarvitsevat työtä palkan vuoksi ja näin 6/7 ihmisestä olisi turvattu.

Jos sopiminen menisi hankalaksi, tiedän myös miten voidaan päästä liki ilmaiseksi eroon tällasesta ihmisestä, käyttämällä hyväksi hänen ahneutta ja ajattelemattomuutta. Eikä tämä ihminen ehtisi tässä tapauksessa edes tajuta mitä tapahtui. Tätä en tässä luonnollisesti tässä paljasta. On se niin nokkela menetelmä.

Useissa työpaikoissa työntekijöille annetaan enemmän kuin mitä lain mukaan kuuluu antaa. Tässä työnantaja huolehtii sijoituksestaan.

Meillä esimerkiksi työntekijät saavat valita työvuoronsa keskenään ja kaikki ovat TES:iä paremmin palkattuja. Mökki tunturissa on myös käytettävissä yms. Ovat muuten sopineet työvuorot siten, että ovat 23 viikkoa vuodesta töissä ja lomilla ja vapailla 29 viikkoa vuodesta. Palkka tulee silti tasaisesti joka kuukausi. Vapaa viikoilla voivat vaikka tehdä toista työtä jos haluavat, tai näkevät sen tarpeelliseksi.

Tästä just eräs paikallisessa ravintolassa työskentelevä Ville kyseli menneellä viikolla, että miten sun työntekijällä voi olla 5pv vapaata ennen kolmen viikon lomaa ja 5pv vapaata loman jälkeen? Kun hänelle selitin toiminnan, hän vastasi silmät kirkkaana haluavansa kans meille töihin. Kukapa ei…?

Tuttavani järjestää työntekijöilleen pikkujoulut keskieuroopan kaupunkilomilla. Pekkaspäivien leikkausta hän ei ottanut käytäntöön ja työntekijät pitävät lyhennettyjä ruokatunteja, joiden ansiosta toisinaan perjantaina paja on kiinni ja tulee kolmen päivän viikonloppuvapaa yms. Paikallinen sopiminen on perseestä? Silti hänellä oli yksi mies töissä jolle ei passaa mikään ja kaikesta huolimatta kaikki on päin vittua. Pitäis olla vielä sitä ja tuotakin ja työkaverit eivät saaneet kaverille järkeä päähän.

Tuttavani kysyi mitä tekisin tässä tapauksessa ja sanoin, että ”pakko kai se on sitten tessin mukaan mennä”. Tuttavani alkoi kiljua, kuinka heillä on jo muutenkin kaikki tessiä paremmin, johon vastasin lakoonisesti, että: ”kun ei kerta kelpaa, niin sitten mennään tessin mukaan”. Tuttavani sanoi, ettei hän uskalla ottaa ylimääräisiä etuja pois yhdeltä, kun siitä saa sitten liiton niskaan kun muilla edut pysyvät. Kysyin, että ”mistähän ne sua sitten oikein syyttäv’t, kun et tessiä riko?” Kaveri repes nauramaan, että eipä todellakaan mistään! Nyt siellä yks pitää pitkät ruokatunnit ja on perjantaisin pomon kanssa töissä kun muut ovat vapaalla. Kilpailukykysopimuksen mukaiset työajan pidennyksetkin hän sai ikäänkuin kaupan päälle…

Jos tämä työntekijä olisikin jatkossa sitä mieltä, että entinen sopimus olikin parempi kuin nykyinen tessin mukainen soppari ja alkaisikin arvostamaan työnantajan anteliaisuutta, ei mikään laki estäisi hänelle etuja palautettavan. Ne pitäisi silti ansaita, eli anna niin saat.

Mutta kun on yrittäjiä, joka oikeesti toimivat väärin työntekijöitään kohtaan, niin tämä saa aina minut raivon partaalle. Yleisin virhe työnantajalla on karsia kuluja väärästä paikasta, eli palkkakuluista. Näin he laittavat suuri palkkaisimpia pois laillisuuden rajamailla olevilla menetelmillä ja ottavat uusia ja edullisempia hemmoja tekemään samoja hommia. Mä en ymmärrä jos yrittäjä ei ymmärrä sitä, miksi jollain ihmisellä on alalla vuosia eri työpaikoissa toimiessaan palkka kivunnut esim. tasolle 5000e kun alan palkka on tessissä 2000e? Kysymys on ammattitaidosta ja sen tuomasta tuottavuudesta. Toiset vaan ovat parempia kuin toiset ja eikös yrittäjän kuulu itseään parempia töihin palkata? Muuten he joutuisivat kaiken tekemään itse, kun muista ei ole mihinkään…

Tehdäänpä matikka, mitä kaikki yrittäjätkään eivät ymmärrä. Tässäkään laskelmassa ei ole huomioitu tarkoituksella sosiaalikuluja. Työntekijän palkka on 5000e ja hän tekee tuottoa talolle 5010 euroa kuussa ennen palkkaansa. Yrittäjä päättää pudottaa palkkakuluja ja irtisanoo tuon kalliin työntekijän. Tilalle hän ottaa vasta alalle valmistuneen, jolle pitää maksaa 2000e kuussa. Tämä noviisi onnistuu tekemään tuottoa talolle 1999e ennen palkkaansa kuussa. Paljonko yrittäjä tässä tienasi? Vastaus on että menetti 11e kuussa! Toinen teki palkkansa päälle kympin ja toisella jäi euron alle palkkansa. Tekee Orkamaan Raimon laskuopin mukaan 11e.

Oikeammilla lukemilla tämä on kauheaa. 5000e kuussa tienaava todennäköisesti tekisi tuottoa 10 000e kuussa ja tämä noviisi 2000e palkkaansa vastaan ehkä 3000e. Tuloksessa palkkakulut ilman sosiaalikuluja ovat pudonneet 36 000e vuodessa ((5000-2000)*12)), mutta toinen teki talolle 5000e kuussa palkkansa päälle ja toinen tonnin, Näin ollen tulos on pudonnut 48 000 ((5000-1000)*12) ja vain tuloksella on yritystoiminnassa merkitystä. Ei kuluilla, ei liikevaihdolla, vaan vain ja ainoastaan tuloksella. Tässä se tulos raiskattiin.

Näitä yrittäjiä ei voi auttaa. On varsin mielenkiintoista seurata sivusta kauanko menee, että ovat bisneksensä tyhmyydellään tuhonneet. Ansionsa Mukaan vai miten se oli?

Nyt on tullut avattua vinkkikanava blogissa myös yrittäjille. Tuli myös aloitettua suurimmasta rahallisesta hommasta, eli työntekijään sijoittamisen merkityksestä. Mutta mitään ei voi saada, jos ei ole halukas antamaan muille. Väitti liitot mitä tahansa, niin valtaosa yrittäjistä antavat kyllä takaisin, kun itse saavat.

Eipä tartte minunkaan jokaista oluttani itse ostaa, kun tässä ilmaisia neuvoja heittelen 😉

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

Oy Perhe Wirtanen Ab – Tietämättömyys lisää tuskaa

Miehessä nainen arvosti periaatteellisuuden tuomaa vastuullista asennetta elämään, sen mukanaan tuomaa rauhallisuutta ja halua huolehtia siitä, että muilla oli kaikki hyvin. Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen he istuivat miehen mökin terassilla viinistä, kauniista kesäpäivästä ja toisistaan nauttien. Samalla puhuttiin vaihtoehdosta, että mies muuttaisi yksiöstään tämän naisen luo asumaan. Luonnollisesti siinä puhutaan silloin rahasta, eli millaisia kustannuksia on olemassa ja kuinka niistä selvitään, sekä kuinka ne jaetaan.

Mies pyysi saada hoitaa talousasiat ja samalla lupasi, että hän saa naisella olemassa olevat kustannukset pudotettua ja niitä on sitten mukavampaa kahdestaan jakaa. Kun tätä nainen kyseenalaisti, mies sanoi että:” nooh, mäpä näytän sulle jotain, koska sun pitää tässä vaiheessa tosiasiat tietää” ja avasi läppäriltään exel tiedoston. Tiedosto oli henkilökohtainen kirjanpito, josta kävi ilmi se, että mies tienasi joka kuukausi enemmän kuin mitä kulutti ja tulot suhteessa menoihin kasvoivat hieman joka kuukausi. Lisäksi miehellä oli paljon velkaa, mutta varojen suhde velkoihin oli vahvasti plus merkkinen. Tämän esiteltyään mies pyysi uudelleen:” anna mä hoidan talousasiat, mä tiedän mitä mä teen”.

Nainen katsoi exeliä ja tuumasi, että: ”eihän tuo ole mahdollista”, johon mies lisäsi sen vastaavan täsmälleen tämän päivän ja tämän kellon lyömän tilannetta. ”Miten sä et ole aiemmin mitään sanonut” kysyi nainen? ”No miksi olisin aiemmin puhunut mitään? Sait tiedon heti kun se piti kertoa. Ne puhuu joilla ei ole puhuttavaa ja toiset tekee hiljaisuudessa” vastasi mies ja jatkoi: ” lienee tiedät sanonnan, että tyhjät kattilat kolisevat eniten? Mitä lie se sitten tarkoittaakaan…?” Keskustelu oli tässä vaiheessa saanut päätöksen, koska nainen ei puhunut enää mitään koko päivänä. Kun mies kysyi onko kaikki hyvin (useasti), nainen vastas että; on on (yhtä useasti).

Illalla saunassa nainen sanoi, ettei ymmärrä kuin se sun pieni bisnes voi olla noin tuottava? Mies sanoi, että: ”ymmärrät täysin oikein, ei se olekaan noin tuottava. Toisella töissä ollessa tienaisin enemmän, mutta kyse on siitä mitä olen sillä tuotolla tehnyt. Tuotolla ostetaan varallisuutta joka tuottaa lisää rahaa, jolla ostetaan lisää varallisuutta joka tuottaa lisää rahaa. Kertynyt varallisuus on sitten velkavivutettu ja velalla on ostettu lisää varallisuutta, jonka kuukausittaisella tuotolla lyhennetään velkaa ja jäljelle jäävällä osuudella ostetaan varallisuutta. Näin toimin niin kauan, kunnes varat tuottavat niin paljon, että voin tehdä mitä milloinkin haluan. Jos haluan kiertää maailmaa, niin teen sen ja jos haluan tehdä töitä, niin teen sen. Tämän nimitys on taloudellinen riippumattomuus ja vapaus valita”.

Muutaman tarkentavan kysymyksen ja vastauksen jälkeen nainen kysyi, että: ”miksi kaikki eivät toimi noin”? Mies vastasi, että: ”näitä ei koulussa opeteta, ja ymmärrän miksi ihmiset eivät itse näitä opettele. Mulla opettelu on vienyt vuosia ja yli 10 000 luettua sivua talouskirjoja, tuhansia euroja sijoittena noihin kirjoihin ilman takeita onnistumisesta, useiden kirjojen useaan kertaan lukemista, paljon ja kalliita mutta opettavaisia virheitä, mutta silti sen tiedän että näin heidän pitäisi toimia. Mikäli kaikki yrittäjät esimerkiksi toimisivat näin, eivät he koskaan tekisi konkurssia, koska heidän varat tuottaisivat silti, vaikka liiketoiminta muuttuisikin kannattamattomaksi. Tällöin he vain lopettaisivat liiketoiminnan ja kehittäisivät jonkun uuden sen sijaan, että taistelevat elämän ja kuoleman välillä entisen, aikoinaan niin hyvin tuottaneen toiminnan kanssa”. Nainen tuumasi, että: ”entisessä avioliitossa tulleen konkurssinkin olisi kieltämättä näin voinut välttää” ja silloin tietämättömyys tällaisesta lisäsi tuskaa.

Pitkään jatkuneen keskustelun jälkeen nainen sanoi, että:” tiedätkö, että sun pitäis alkaa opettamaan muita yrittäjiä ja ihmisiä tekemään kuten itse teet?” Mies vastasi, että: ”ei näitä voi alkaa kenellekään kertoilemaan. Koska raha-asioita ei opeteta koulussa, ne on ikäänkuin tabu ja niistä keskustellaan kortit auki vain pankinjohtajan kanssa lainaneuvotteluissa, ulosottotoimistossa ja velkaneuvonnassa. Kaikilla ihmisillä on olemassa halu saada lisää rahaa. Muuten kukaan ei lottoaisi, eikä kukaan vaatisi työnantajaltaan lisää palkkaa. Mutta ihmisen pitää ensin ymmärtää, että tilannetta voi parantaa todella helposti tekemällä aivan itse asiat toisin, ennenkuin hän on valmis ottamaan neuvoja vastaan. Siihen asti he sanovat puolustukseksensa, ettei raha tee onnelliseksi, raha on kaiken pahan alku ja juuri ja samalla silti lottoamalla yrittävät lisää hankkia”. Nainen kysyi että:” suostuisitko silti kaiken tämän opettamaan mun ala-aste ikäisille lapsille”, johon mies vastasi että:” ILMAN MUUTA, mutta kuten äsken sanoin, ensin pitää olla itsellä kiinnostusta oppia, ennenkuin voi onnistuneesti opettaa”

Pari vuotta myöhemmin, mies oli jälleen ”tuhlannut” satasen kirjaan, jonka oletti lisäävän hänen tietotaitoja ja yömyöhään luki sängyssä tätä liki 900 sivuista opusta. Tällöin hänelle ”jytkähti” päähän ajatus, miten näiden asioiden pohjalta voi konsultoida ja minuuttiakaan ei mies sinä yönä nukkunut. Valtava halu auttaa muita ja siihen keksitty idea valvotti koko yön ja aamulla hän kertoi ajatuksensa morsiammelleen ja siitä se sitten lähti.

Yllä kirjoitettu tarina on tosi. Sen päähenkilöt ovat minä ja morsiammeni, jotka olemme yhtiön Ansionsa Mukaan Oy:n perustaneet. Yhtiön syntysanat lausuttiin tietämättämme tuon kauniin kesäpäivän ja yön keskusteluissa kesäkuussa 2014. Nyt yhtiön kautta olen saanut ihmisiä auttaa. Träkki auttamisessa onnistumisessa on tällä hetkellä 100%.

Oli kyseessä yrittäjän kirjanpitäjän verovirheiden oikaisusta, vinkin antamisesta siitä mihin kannattaa nyt voittovaroja sijoittaa, yksityisasiakkaan taloustilanteen parantamisesta tai tulojen kasvattamisesta, säästöille turvallisen tuoton hankkimista tai kurssin vetämisestä lukiolla koko taloustaitojen repertuaarista, niin aina vastapuoli on onnistunut tavoitteessaan! Oppiminen näillä on ollut myös nopeampaa kuunnellen sellaista, joka on itse jo asian opetellut, kuin alkaisivat opettelemaan itse. Siksi rahalle on alkanut tulla vastinetta omassa taloudessa välittömästi, ei vasta vuosien kuluttua kuten minun tapauksessani.

Lisäksi kerron aina ne virheet mitkä olen jo virheiksi todennut, jolloin asiakas säästää rahaa siinä, ettei hänen tarvitse saman virheen kautta opetella. Vain niissä tapauksissa olen epäonnistunut opettamaan/ taloustilannetta entisestään parantamaan, kun ihminen ei ole ollut valmis muuttamaan toimintamalliaan. Kuten yllä tarinassa jo sanoin, oppiminen vaatii valmiuden muuttaa itseään ja ajatteluaan. Samanlainen toimintamalli kuten aina ennenkin, johtaa aina samanlaiseen lopputulokseen. On hulluutta kuvitellakaan muuta, valitettavasti.

Tästä olen kirjoittanut bloginkin ”kolme eri tapaa” ja se on luettavissa alla olevasta linkistä:

Asiakkaani ystävä voitti lotossa 8 000 000e ja asiakas kertoi ihaillen vuosi myöhemmin, että:” on poika pikkusen pistäny rahaa menemään. Yli 4 000 000e on menny vuodessa, mutta on sille kertynyt kyllä varallisuuttakin”. Kysyin mitä se on ostellu, niin kaikkia leluja ja ison kalliin talon ja huvilan leluineen. Sanoin asiakkaalle, että: ”kaverisi on hommannut pelkästään rahaa taskusta vievää ja arvoa menettävää omaisuutta, eikä yhtään varallisuutta. Mikäli kaverisi ei nyt tule järkiinsä, ei mene kymmentä vuotta siihen kun on kaiken pikkuhiljaa myynyt saadakseen jotain takaisin ja jäljellä ei ole mitään”.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, kun toimintamalli rahan kanssa ei ole muuttunut, ei lisääntynyt raha lopputulostakaan muuta. Maailmassa on aina rahalle enemmän käyttöä, kuin mitä rahaa on käytettävissä.

*** 28.2.2018 tekstistä poistettu loppuosa, joka oli markkinointia nyt jo menetetylle mahdollisuudelle

 

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

OY PERHE WIRTANEN AB – TOMMI JA TIINA ELÄVÄT NYT RUKOILLEN PAREMPAA.

 

Kovin surullisena käyn nyt läpi Wirtasen Tommin ja Tiinan tilannetta ja toivon, että tämä saa myös lukijan tuntemaan empatiaa. Pakko tunnustaa, että epatiakykyisenä tätä silmät märkänä kirjoitan.

***Artikkelia muokattu 27.2.2018. Alkuperäinen markkinoi nyt jo menetettyjä mahdollisuuksia. Nyt markkinoidaan uutta mahdollisuutta.

Pariskunnalla oli nuorena asiat reilassa. Tommi työskenteli satamassa ja Tiina tarjoilijana. Sittemmin ilmeisesti siksi, kun Tommin siskon mies teki tupakkalakon, alkoi AKT tukilakkoon ja pysäytti satamat ja kun satamat meni lakoon, Tommista tuli työtön. Tiina oli joutunut ottamaan lisätöitä ja tarjoili kaiket päivät, koska hän joutui perheen nyt yksin elättämään. Hän lohdutti hyvänä vaimona Tommia, että: ”keskitytään siihen mitä meillä on, koska meillä on toisemme ja rakkaus on elämässä tärkeää, ei niinkään raha”. Molemmat olivat sitä mieltä, että ovat puolimatkassa onnistumiseen, mutta loppupuolen onnistuminen vaati jo rukoilua. He valoivat toisiinsa uskoa, että: ”me onnistumme vannon sen, mutta nyt elämme silti rukoillen”.

Silti tosiasia oli se, että Tiina haaveili pakenemista paskasta arjesta ja kun hän itki hiljaa yksin heidän kohtaloaan jokaisena yönä, Tommi herätessään lohdutti kuiskaten: ”kultaseni, kaikki on hyvin… jonain päivänä”. Tommi myös muistutteli Tiinaa hänen kommentistaan, että: ”keskitytään siihen mitä meillä on, koska meillä on toisemme ja rakkaus on elämässä tärkeää”.

Mitä tähän voi enää tehdä? Mä olen ainakin sanaton ja murheellinen heidän puolestaan. Hekään eivät ole koulussa saaneet muunlaista talousoppia, kuin miten tienata oma palkka ja kun se ei riitä, hyvät neuvot olisivat tarpeen. Pahoin pelkään, että tarina saa sellaisen lopun, että jatkuvat riitelyt rahahuolista tuo Tommille mukanaan erektio-ongelman (miesten suurin tuon ongelman aiheuttaja on rahaongelmat) ja tappelut parisuhteessa lisääntyvät, kun Tommista ei ole mieheksi edes miehenä. Tämän jälkeen Tiina ihastuu toiseen mieheen jolla näyttää talous olevan kuosissa, eikä Tiina osaa katsoa kulissin taakse ja törmää vastaavaan paskaan. Tommi miettii mennäkö pimeisiin töihin, ettei tarvi maksaa veroja vai pitäiskö alkaa salakuljettamaan nuuskaa ja lonkeroa ja myydä sitä? Pankkiakaan ei enää kannata ryöstää, kun kalleinta mitä sieltä saa mukaan, on Alman merkkilaukku. Sekin paljastuu Turkin torin väärennökseksi. Almakin perkele piti yllä kulissia, vaikka pankissa työskenteli!

Mutta köyhän on pakko yrittää ja siksi näitä vaihtoehtoja Tommi puntaroi. Hän ei ymmärrä, että kommentti köyhästä tarkoittaa sitä, että köyhän on pakko yrittää muuttaa niitä tapoja, jotka ovat hänet johtaneet köyhyyteen. Näiden ongelmien tullessa julki, Tommi ja Tiina haluavat avioliittonsa pelastaa ja päättävät yhdessä mennä avioliittoneuvojalle. Täällä sitten opetetaan ymmärtämään toisiaan paremmin, eikä sieltäkään saa neuvoa ydinongelmaan, eli miten saadaan talous kuosiin. Tämä ei siis ratkaise heidän ydinongelmaa. Toivottavasti emme kuule Tommin vetäneen ranteitaan auki, tai hirttäneen itseään turhista munistaan pihakoivun latvaan, tai edes hyppäävän sillalta, sillä rahahuolet ovat itsemurhatilastojen kärkeä.

Yllämainitut asiat yhteenlaskettuna saavat liian usein karmaisevan päätöksen, jossa perheen isä teurastaa koko sakin ja itsensä. Sitten luetaan uutisista, että taustalla salasuhdetta ja rahahuolia. Tämäkin on valitettavasti todennäköistä, mutta onneksi todella epätodennäköistä. Yhteiskunta kyllä sitten reagoi ja mietitään miten voitaisiin tehdä ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä, että vastaavaa ei enää tapahtuisi. Saanko vastata? Vitut mitenkään ette mielenterveystyöllä voi tällaisia ehkäistä, vaan ottamalla talousasiat opetussuunnitelmaan kouluihin. Sillä nämä pitkän päälle estetään.

Tarina on meille kaikille tuttu ja aina yhtä surullinen. Emme voi kuin toivoa heille hyvää. Tarina koskettaa- usko tai älä valtaosaa meidän keskiluokasta, jolla päällepäin on kaikki hyvin, mutta silti tämä tarina on fiktiivinen ja sen on mulle kertonut itse Jon Bon Jovi! Tarina on kappaleesta Living on a prayer, jossa Tommy ja Gina ovat tarinan päähenkilöt. Jos et kappaletta ole pullossa asuessasi koskaan kuullut, kuuntele tämä parempi ja surullisempi versio alla olevasta linkistä. Vaikka olisitkin jo sattumalta biisin jossain kuullut, kuuntele silti ja mieti yllä olevaa tarinaa biisin takaa. Itse harrastan nimenomaan akustisen kitaran soittoa ja tätä kappaletta on pääasiassa tullut esitettyä ballaadina, johtuen surullisesta tarinasta. Ballaadiversiolla Jone vaan ei olisi tehty miljardia dollaria, mutta silti. Jos olisin Olli Lindholm, akustisen kitaran ääni saisi ”esinahan vetäytymään” (vain elämää kommentti isomoottorisesta autosta) mutta kun en ole, saa tuo ääni vain askeleeni pysähtymään. Siksi tämä versio. Alkuperäinen on alkuperäinen, mutta tämä on parempi…

 

Nyt sitten surkuttelu helevettiin ja asiaan! Valitettavasti tämä esimerkki toistuu sukupolvelta toiselle, koska olemme koulun uhreja. Ole tarkkana mitä opiskelet. Jos opiskelet kokiksi, sinusta tulee kokki. Eikä siinä ole mitään pahaa, arvostan kaikkia ammattilaisia, myös kokkeja. Mutta jos et opiskele vaurastumista, sinusta ei tule varakasta ja piste.

Olen useista kirjoista lukenut taloudellisen riippumattomuuden portaista. Jossain niitä on 12, jossain 7 mutta typistettynä neljä riittää. Mitä näistä seuraavista opetetaan koulussa?

  1. Kyky tienata
  2. Kyky luoda palkasta ylijäämää
  3. Kykyä sijoittaa ylijäämä
  4. Kyky vivuttaa sijoitukset

Oikein. Kohta yksi meille opetetaan. Koulumme opettaa meitä ammattiin, josta saadaan palkkaa elämistä varten. Kohtaa kaksi sivutaan sivulauseessa, kohtaa kolme ja neljä ei opeteta. Nämä olisivat kuitenkin ne tärkeimmät, jotta pärjättäisiin vaikka palkka katoaisikin. Meille ei edes opeteta sitä, miten palkalla eletään, eli kohtaa kaksi. Meille opetetaan, että tulojen pitää ylittää menot. Tämä saa multa niskavillat pystyyn aina kun tätä ajattelen! Jos menot on suuremmat kuin tulot, niin ihminen ajattelee, että hän ei saa riittävästi palkkaa. Hänelle ei ole opetettu miten budjetoida menot palkkaa vastaavaksi. Ihmeellistä on koulun näkemys tarpeellisesta opetuksesta.

Viikolla tapasin oman pankkini konttorinjohtajan ja hän kertoi karua kieltä myös tästä koulun puutteellisuudesta. Vuosi vuodelta heidän asiakkaissa lisääntyy täydellinen ymmärtämättömyys raha-asioiden hoidosta. Tässä ei ole mitään hävettävää! Se ei ole lopun perin kyseisen ihmisen syy, vaan meidän koulutuksen puutteellisuuden syy! Kun ala-asteella mulla oli tekstiilityötä mukana opetuksessa, on hävettävää etten oppinut käyttämään ompelukonetta. Hieman kilpailuhenkisenä 9-v vanhana jässikkänä kun kuuntelin kuinka kovaa muiden koneet säklätti, löin pedaalilla lisää ”kaasua”, että mulla säklättää vielä lujempaa. Näin ollen tästä valmisteilla olleesta kauppakassista tuli saumoja täynnä oleva moppi.

Rahaongelmissa on sen jälkeen hävettävää, kun ongelma saa viimein ajattelemaan ja huomataan, että tässä käy huonosti ja ollaan pankkiin yhteydessä ja joudutaan pankista sanomaan että emme me voi enää auttaa. Ota yhteyttä velkaneuvojaan. Liian myöhään ollaan tilannetta korjaamassa ja uusi laina ei ongelmaa korjaa lopullisesti. Lopullisen korjauksen antaa taloustaitojen opettelu, eli neljä yllä mainittua kohtaa. Tämän vuoksi me järjestetään taloustaitokurssitusta personal treiner menetelmällä, että saadaan ihmiset kääntämään suunta/ parantamaan tilannettaan entisestään heti.

Kun vielä palataan Tommiin ja Tiinaan, on jännää, että heillä varmaan riittäisi rahaa muuten perseellään olevassa taloudessa palkata personal treiner kuntosalille laittamaan perse kesäkuntoon. Tärkeä homma ja myös pitkäkestoinen sijoitus, mikäli se perse sattuu olemaan työkalu. Onneksi valtaosalla se ei työkalu ole. Kannattaakohan ennemmin ottaa personal trainer oman talouden ja vaurastumisen eteen, jonka tulokset ovat näkyvissä vielä asiakkaan kuolemankin jälkeen, kuin pelkän kesäperseen eteen, jonka pysyvyyttä ei voi taata. Tämän talousvalmennuksen tuomin tuloksin on sitten järkevää sijoittaa ylijäämää ja lisääntyneitä tuloja enemmän myös itseensä.

Tommy and Gina tarina Bon Jovilla jatkuu muuten kappaleessa It’s my life, jota sitten ei saa akustisella ballaadiksi sotkea. Tämä siksi, kun tarinassa on aihetta juhlaan, niin meiningin pitää olla hyvä. Siinä Tommy and Gina ovat ottaneet jo opiksi ja menestyminen on otettu omiin käsiin. ”En vain aio olla naama maata vasten ja kuulet kovan huutoni kun huudan sen kovaan ääneen: tämä on mun elämä, en tule elämään ikuisesti. Aion elää kun olen elossa! Sydämmeni on kuin avoin valtatie ja kuten Frankkie sanoi, tein sen itse” jne. Toinen säkeistö on niille, ”jotka jäivät naama maahan makaamaan, Tommille ja Tiinalle jotka eivät koskaan antaneet periksi. Huominen on vaikeampi, älä tee virheitä, onnea ei ole vaan jokainen tekee oman läpimurtonsa itse” (vapaasti suomennettu)

Uudet taidot tulee tekemään huomisesta hankalamman… Aluksi. Menestyminen vaatii uhrauksia, mutta onko parempi taistella nyt enemmän, ettei myöhemmin tarvitse taistella, vai taistella läpi elämän kuten alun esimerkki oli?

 

Mikäs yllä Jonen on hymyillä kun on itse tehnyt tarinansa ryysyistä rikkauksiin. Olen nimittäin sitä mieltä, että näissä kahdessa kappaleessa Jovin Jouni kertoo ITSESTÄÄN!

Talouskurssimme starttaa pikapuolin. Tule mukaan uudelle matkalle. Lipunhinta tuottaa sinulle tämän jälkeen rahaa loppuelämäsi ajan. Jos olet jo miljoonien varallisuuden itse rakentanut ja omaat satojen tuhansien passiiviset vuositulot, älä tuhlaa rahaa lippuihin. En voi sinua auttaa. Mutta soita minulle ja kerro paljonko maksaa, että pääsen sinun oppiin. Tulen varmuudella, että opin enemmän!

Meillä on missio auttaa muita! Lähde mukaan, lupaan että matkasta tulee pitkä mutta antoisa, etkä koskaan tule päätöstä katumaan! Rikkaat ovat rikkaita, koska heillä on yksi taito joka muilta puuttuu. Muut ovat tämän yhden taidon päässä ja tätä taitoa ei näemmä aleta kouluissa ikinä opettamaan.

Veikkauksen sanoin: Elämä voi muuttua (lottoamalla) ja meidän sanoin: Elämä muuttuu kun sen eteen alkaa työskentelemään!

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

OY PERHE WIRTANEN AB – ET KAI SÄ TÄHÄN AKAN LUPAA TARVI?

Näin kauniisti oli varainhoitopalvelua myyvä jäppinen tuumannut tuttavalleni. Nämä palvelut ovat suosikki aiheeni kommentoida, koska kuten olen jo kertonut, niissä kusetetaan pitkälti ihmistä. Aihetta olen purkanut aiemmin blogissa tarkemminkin. Jos se on lukematta, se löytyy tästä:

Kauppalehti uutisoi alkuviikosta tästä myös. Olivat siis jälleen lukeneet blogiamme. Uutinen luettavissa alla olevasta linkistä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/perheenisa-menetti-kaikki-saastonsa-oli-taysin-selvaa–etta-he-olivat-suojassa-ja-mina-tappiolla/q7jwRWDf

Jutun juoni on se, että uhri oli kutsuttu kahville ja häntä oli toruttu siitä kun ei ollut aloittanut vaurastumista. Syyllistetty oli myös sillä, että: ”etkö välitä lapsistasi kun et tulevaisuutta heille rakenna”? No uhri oli alkanut potea huonoa omatuntoa asiasta, kuunnellut esittelyn kuinka hän tällä jatkuvalla 150e kuussa säästöllä vaurastuisi. Uhri oli pyytänyt esitettä mukaansa, että voi kotona jutella vaimonsa kanssa asiasta ja tähän oli tuumattu, että ”luuletko vaimon suuttuvan siitä, kun ilmoitat alkaneesi hoitamaan perheen taloudellista tulevaisuutta?” No eihän se suutu ja nimi meni paperiin. Jonkun tovin kuluttua uhri oli kutsuttu uuteen tapaamiseen, jossa häntä oli suostuteltu nostamaan säästösumma kolmeen sataan euroon kuussa. Näin tehtiin ja summa suoraveloituksena kuukausittain tililtä, kunnes perheen isä menetti työpaikkansa!

Tällöin hän soitti varainhoitajalle, että haluaa keskeyttää säästämisen ja nostaa rahat perheen taloudelliseksi puskuriksi kunnes löytää uuden työn. Eipä onnistunut, eikä onnistunut katkaiseminenkaan koska sopimuksessa oli pykälä siitä, jos säästämisen keskeyttää ennen tiettyä aikaa, varainhoitaja saa PITÄÄ RAHAT! Perheen isä menetti siis kaikki säästönsä, eikä tehnyt muuta väärää, kuin hätiköi nimensä paperiin.

Uskoakseni jos hänellä olisi työpaikka pysynyt, olisi myöhemmin tullut uusi kutsu jossa olisi puhuttu ympäri sijoittamaan 500e kuussa ja jossain vaiheessa olisi tullut tilanne, että sijoittainen olisi laitettava jäihin. Mitä nopeammin niin sen parempi – varainhoitajalle! Kyllä ei ole mielestäni hienoa toimintaa tuollainen.

Otan toisen esimerkin omasta kokemuksestani, kun olen päässyt tällaisen sijoitustuotteen analysoimaan. Esimerkki on parin vuoden takaa kun morsiammeni esimies oli hänelle antanut erään sijoitustalon tuotteesta esitteen ja kysynyt voisiko Vuorinen kattoa onko tässä järkeä? Oli elämäni ensimmäinen kerta kun jollain oli näyttää myös esite ja katsoin mielelläni. Esimiehen, eli Paten kaveri oli käynyt Patelle kotona myymässä tätä tuotetta, jonka merkintä aika päättyy parin päivän päästä, eli päätöksellä oli luonnollisesti kiire. Samalla hän oli kehunut tämän tuotteen maasta taivaaseen. Pate oli sanonut, että: ”soittele huomenna. Mä juttelen tästä vielä vaimon kanssa”. Tähän myyntimies oli tuumannu, että ”et kai sä tähän akan lupaa tarvi?” Pate oli tuumannut, että ”en, mutta haluan silti vaimoa jututtaa. Jätä esite ja soittele”. Pate on kohtelias häiskä… Jos mulle olis noin sanottu, että tarvitko akalta lupaa, olisin pohjustanut kertomalla, että ”en, koska en talouttani jaa yhdenkään ”akan” kanssa ja nyt sinä VITUN RUUTUHOUSU SUKSIT VÄHÄN VITUN ÄKKIÄ VITTUUN SIITÄ!” Esiteen olisin rulannut ja tehnyt ruutuhousulle siitä pyrstösulat…

Paten tapauksessa oli kyseessä 5-v kestävä sijoitus, johon piti laittaa kymppitonni kerralla. Rahat sijoitettiin tasaisesti viiteen nimettyyn osakkeeseen Helsingin pörssilistalta, eli kaks kiloa per tuote. Tuottotaulukko oli kyllä epäselvempi kuin hävittäjäkoneen kokoamisohje! Jos osakkeiden yhteenlaskettu tuotto ylittää tietyn prosentin, saa asiakas rahat tuplana ja jos taas osakkeet menettävät yhteenlasketusti arvoa 20%, asiakas menettää kaiken. Jos sitä, jos tätä ja jos tuota oli sitten vaikka kuinka paljon. Annoin esitteen morsiammelle ja sanoin, että: ”vie Patelle takas ja sano etten voi tuota suositella kenellekään, koska itse en suostuisi siihen rahojani laittamaan”.

Myöhemmin Patea nähdessäni kerroin näkemyksiäni siitä tuotteesta: ”Viisi vuotta on pitkä aika, jona aikana tapahtuu yhtiöissä paljon asioita. Kaikkiin on sijoitettu 2000e koko ajaksi, tapahtui mitä tapahtui. Sä voit ihan itse noihin yhtiöihin sijoittaa 2000e jokaiseen ja pidättää itselläsi oikeuden jonkun paska jutun sattuessa vähentää jotain osaketta ja ostaa hyvin menestyvää sillä summalla lisää. Näin minimoit tappioita ja maksimoit tuottoa. Lisäksi jos kaikki tuottaa yhteensä vaikka 300%, saat kaiken itsellesi, eikä tuotoon ole asetettu kattoa, kuten tuossa sijoitustalon tuotteessa oli. Lisäksi vielä se, että jos jäät 20% häviölle 5-v aikana, niin saat 80% rahoistasi takaisin, toisin kuten tuossa sijoitustalon tuotteessa menetät kaiken. Mikä tärkeintä, sinulla on olemassa EXIT vaikka kesken kauden, toisin kuin tuossa tuotteessa rahat on kiinni 5-v vaikka maailmassa tapahtuisi mitä”.

EXIT ei ole itsetarkoitus minun mallissa, mutta se pitää olla suunnitelmassa. Kahdesti olen tehnyt itse ison tappion tehden hyvän odotusarvon sijoituksen ”joukkorahoituksessa” ja syynä oli se, ettei minulla ollut EXIT mahdollisuutta. Virheet ovat hyväksi. Ensimmäinen opettaa, toinen samankaltainen toimikoot kertausharjoituksena ja kolmas kerta on TYHMYYTTÄ! Nykyään huolehdin siis aina EXIT suunnitelmasta.

Häikäilemätöntä on noiden finanssitalojen tuotteiden myynti. Käytetään hyväksi tietämättömyyttä sijoittamisesta häikäilemättömästi. Vähänkään pörssiä seurannut ihminen olisi tehnyt samat huomiot tuosta tuotteesta mitä Patelle kerroin, mutta Pate ei seuraa pörssiä. Eikä sitä seuraa monet muutkaan ja niihin isketään lujaa.

Kaiken lisäksi pitäisi myös osata miettiä onvatko kyseiset yhtiöt ylipäätänsä hyviä sijoituskohteita.

a) mikä on kurssihistoria

b) paljonko on osakkeen P/E luku

c) paljonko on osakkeen P/B luku

d) paljonko on osakkeen osinkotuotto

e) millainen on osinkohistoria

f) onko yhtiöllä hyvä johto?

g) paljonko on yhtiön oman pääoman tuotto?

h) paljonko on yhtiön sijoitetun pääoman tuotto?

i) mitkä on yhtiön toimialan tulevaisuuden näkymät

j) mikä on alalla yhtiön markkina-asema

näin niinkuin muutaman mainitakseni.

Jonain päivänä mulla on halua kiusantekoon ja lähden ruutuhousun kanssa kahvittelemaan ja kyselemään ”turhia”. Enpä jaksa uskoa, että on vastaukset tiedossa ja jos on, niin voin aina pyytää esitettä mukaan, että voin jutella asiasta morsiammeni kanssa…

Vanhaan viisauteen on hyvä taas lopettaa. Sijoittaminen on riskialtista? Kyllä tietämättömyys sijoittamisesta sijoittaessa on riskialtista. Sijoittamisessa on tärkeää hallita riskit. Puolueeton konsultti on hyväksi siinä vaiheessa kun isoja päätöksiä tehdään.

Aikoinaan kun ensimmäisiä vuokrahuoneistojani hankin, en kysynyt neuvoa kiinteistövälittäjältä tai pankinjohtajalta. Käytin konsulttina tuttuani jolla on toista sataa vuokrakämppää. Niillä neuvoilla oli helppo aloittaa. Kokemus lisää omaa osaamista myöhemmin. Parhaat neuvot saa siis siltä, joka on kyseisessä hommassa jo onnistunut. Itse kuuntelen aina itseäni viisaampia, koska niitä on niin helevetin paljon…

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

OY PERHE WIRTANEN AB – ONNISTUMINEN VAATII USKALLUSTA

Viime kesänä ajoin viikon ympäri Lappia myymässä koulutusideaamme ja tapasin paljon ihmisiä työnsä ääressä. Siitä reissusta syntyi seuraava blogi.

Tämän kertaisen blogin tarkoitus on miettiä työntekijöiden työskentelyä palkkansa eteen. Työntekijän tärkein tehtävä on tuottaa oma palkkansa takaisin alasta ja työtehtävästä riippumatta. Se mitä mittareita siihen käytetään, riippuu alasta mutta silti. Käydään myös hieman läpiihmisten ajattelua oman elämänsä eteen.

Joka kunnassa ja kaupungissa olen tavannut elinkeinoelämän keskeisiä vaikuttajia, velkaneuvojia, nuorison parissa työskenteleviä tahoja ja mediaa. Jokaiselta paikkakunnalta olen myös tavoitellut koulupuolen johtavia päättäjiä. Kun olen huomannut vaikeaksi saada näin tärkeän asian opetettavaksi 16-17 vuotiaille aikuisiän kynnyksellä oleville ihmisille koulun kautta, ei se ainakaan tällä reissulla eteenpäin naksahtanut. Montako noista päättäjistä sain puhelimella kiinni? None. Jokaiselle lähetin tekstiviestin perään, jossa kerroin asiani lyhyesti ja pyysin soittamaan takaisin tai kertomaan ajan milloin voin soittaa. Moniko vastasi tekstiviestiin? None. Ei näiden virkamiesten alaisuudessa kouluhommat ainakaan kehity, mutta varmasti ovat luottamushenkilöiden mielestä päteviä hommissaan…. Aina on tehty näin…

Muuten reissu oli antoisampi kuin osasin kuvitella, sillä ei nyt ihan hurraa huudoin, mutta yltiö positiivista vastaanotto oli silti. Yleisin kommentti oli, että: ”jumalauta että oot hyvällä asialla liikkeellä, kerro mitä me voidaan tehdä auttaaksemme”. Tapaamisia naamatusten ja puhelin palavereja autopuhelimella ajon aikana tuli useita kymmeniä. Elinkeinopuolen ihmiset ja monet muut lappoivat nimiä ja puhelinnumeroita joihin mun pitää soittaa ja käydä heitä tapaamassa.

Virkamiehistä velkaneuvojat jäivät hienosti mieleen. Meidän palvelu on juuri sitä mitä he tarvitsevat, koska me opetamme taloudenhallintaa konkreettisesti, mihin heillä ei riitä aika. Sen lisäksi me opetamme vaurastumista mihin heillä ei riitä taito. Ongelma kuitenkin oli siinä, että heidän asiakkaat ovat niin huonossa jamassa, ettei heillä ole mahdollisuutta ostaa lippua viikottain. Mutta nippu esitteitä pitää sinnekin kuulemma toimittaa. Vaikka tämä ironiselta kuulostaakin, niin joskus käy niin onnellisesti, että ihminen ottaa yhteyttä riittävän aikaisin, eli jo huomatessaan itse mihin tilanne on johtamassa. Nämä ihmiset ovat liian suurituloisia ja liian pienissä veloissa, jotta kelpaisivat velkaneuvonnan asiakkaiksi. Kuten esimerkkinä edelliseltä päivältä mainittu asianajaja. Näitä velkaneuvoja lupasi ohjata sinne mistä neuvoja saa, eli meidän koulutusohjelmaan.

Mieleen jäi myös helevetin pitkä 15minuutiksi sovittu tapaaminen Kemijärven kaupunginjohtajan kanssa, joka on todellinen taloustaitaja! Vaikka tapaaminen ei käytännössä idean esittelyä enempää aikaan saanutkaan, jään mielenkiinnolla seuraamaan kuinka tämä johtaja tulee nostamaan Kemijärven kukoistukseen. Tästä olen vakuuttunut ja toivottavasti uurnilla tavatessaan ihmiset ovat äänestäneet sellaisen joukon luottamustehtäviin, että venettä vedetään samaan suuntaan kuin mitä kapteeni tekee.

Elinkeinoelämän henkilöissä oli semipieni ero vaikka jokainen olikin yltiö avulias. Ne jotka olivat kunnallisessa virassa viettäneet elämänsä olivat avuliaita ja ne jotka olivat työskennelleet ennen pienyrittäjällä tai olleet itse yrittäjiä, kertoivat ideoitaan ja näkemyksiään jopa markkinoinnista. Tämän lisäksi olivat avuliaita.

Myös yrittäjätaustaisia yhdisti oma näkemys, kuin tämä on loistava palvelu myös niille, joiden talous on kunnossa. Totta. Juu ei me pelkästään perseellään olevia talouksia haluta auttaa, vaan kaikkia jotka haaveilevat olevansa taloudellisesti riippumattomia.

Printtimedia vierailut oli värikkäitä. Kaikissa kyselin mahdollisuutta markkinoida heidän sivuillaan ja millaista apua he voivat markkinointiin antaa. Eräässä Alma Median alaisuudessa toimivassa lehdessä päätoimittaja sanoi mulle puhelimessa, että ”me ei täällä aleta mihinkään tollaseen avun antoon. Te voitte meillä kyllä mainostaa, mutta siihen se sitten jää…” Vastasin, että:” on kunnioitettavaa, että ihminen itse ääneen tunnustaa, ettei ole tehtäviensä tasolla, mutta kiitos ajasta ja menestyksekästä uraa sulle, kiitos ja hei.” Hienosti on sosialismi vallannut alaa paikallislehdissä. Meidän rahat kelpaavat, mutta mitään ei takas anneta. Euroakaan ei meiltä liikahda kyseiseen lehteen. Ei nyt eikä ikinä.

Eräässä pienessä aluelehdessä kyseltiin multa miten mä haluan mainostaa, vastauksena kysymykseeni millaisia ideoita heillä olis antaa… Kun toistin kysymykseni niin vastasi, että en just nyt jouda miettimään, mutta laitan sulle tarjouksen postiin… Satuinpa huomaamaan hänen tietokoneen näytöltä, että yläpalkilla oli ikkuna myös facebookkiin, jossa luki Facebook (8). Käsittääkseni tämä tarkoittaa kahdeksan eri keskustelun auki oloa ja tämä työntekijä oli liki 50-v mies. En ymmärrä, en vaan ymmärrä. Hyvä todiste siitä, kun olen sanonut Facebookin käytön tekevän ihmisistä muissa hommissa kiireisiä. Ei muuten ole vielä tullut sitä tarjoustakaan postiin, mutta varmaan sitten kun hän ehtii TÖIHIN!

Hyvää vastaanottoa kyllä mediassakin sain ja muut hoiti hommansa aivan mallikkaasti luvatuin aikatauluin, mutta yksi oli ihan ylivertainen. Päätoimittajan kanssa yli tunnin tapaaminen missä hän esitteli miksi heidän lehti on oikea kanava markkinointiin ja mitä tukea voivat antaa. Halusi jopa tehdä ennakkoon juttuja tulevasta. Tämän lehden markkinointivastaavan kanssa oli sitten pitkä puhelu, jossa kerroin ideoitani ja hän sanoi useasti ettei itse ainakaan tekisi noin… Sanoin aina että hyvä, mutta perustele. Kun kuuntelin perusteluita, olin hänen kanssaan samoilla linjoilla joka ikinen kerta. Voipa olla, että heidän kanssaan mahdollisesti toteutettavat ilmoitukset menevät sellaisenaan kaikkiin lehtiin.

Koska tämän aiheen markkinointi on vaikeaa, emme kuvittele osaavamme kaikkea, vaan ostamme lisäpalvelun joltain ulkopuoliselta taholta. Näin saamme varmemmin onnistumisen jo eka kerralla. Osaamisen voi ulkoistaa ja se on kyllä se halvin vaihtoehto rahassakin.

Nuorisotyöntekijöistä nostan esiin Rovaniemen Ohjaamon. Olen sinne ollut aiemmin jo puhelimella yhteydessä ja nyt tutulta kuulostanut nimi ei enää vastannut. Päätin, että perkele periksi ei anneta. Parkkeerasin auton erään kaupan pihaan ja aloin etsiä puhelimella kävelyreittiä kyseiseen paikkaan. Usko tai älä, mutta olin sen pihassa. Kaupan vastapäisessä rakennuksessa parkkipaikan toisella puolenhan se nakotti. Kävelin ovelle, soitin ovikelloa ja tuttu mies nuoruuteni erotuomariajoilta tuli avaamaan oven. Hän ei ollut yhtään vanhentunut. Ainoastaan parta häiritsi tunnistamista. Hän sanoi heti, että:” katos Vuorisen Marko. Oot yrittänyt mulle soitella, mutta en ole vielä ehtinyt soittaa takaisin, mutta muistatko vitun munapää kun annoit aikoinaan mulle punaisen kortin, eikä ollu mitään rikettä? Tästä on ainakin 25-v aikaa mutta korventaa yhä sielussa!” Hieman pääsi huutonauru! Tuumasin että:” nyt ei ole vanha virka-asu päällä, eli voit avautua ilman jatkoseuraamuksia”. Sanoin myös, että:” eikö oikeasti ollut mitään rikettä”, kuvitellen hieman lievennystä saavani, mutta vastaus oli ”EI!” Siihen tuumasin, että:” no sitten mä näin väärin, mutta ei me rangaistusta aleta enää muuttamaan”.

En viitti kaverin nimeä paljastaa, mutta terveisiä tälle Mäkitalon Jonille. Lähdesuoja on nyt meilläkin Iltasanomien tasoa, jossa 2 vko sitten oli juttu suomalaisista salarikkaista eläkeläisistä. Luonnollisesti aihe kiinnosti ja jutun luin. Siinä kerrottiin että haastattelimme kahta asianajajaa jotka haluavat pysyä nimettömänä. Toinen Hesasta ja toinen Mansesta. Jossain vaiheessa kuitenkin kerrottiin kuinka tavallisia nämä tapaukset ovat meillä Hesassa, kertoo Karimaa… Se siitä sitten, mutta kiitos Ohjaamon väelle hyvästä ja positiivisesta tapaamisesta. Teette hienoa työtä ja keitätte hyvää kahvia!

Varsinainen kohtaaminen tapahtui hotellissa, jonka nimeä en paljasta, jonka nimi on sama kuin paikkakuntansakin nimi. Paikkakunnalla on kasarmi ja paikkakunnan nimi liittyy kasarmin antamaan  koulutukseen. Enempää en voi paljastaa lähdesuojaan vedoten… ”Iltasanomat”. Hotelleissa kävin katselemassa tiloja joissa järjestää koulutuksia. Tämän hotellin johtaja oli palkallinen viranhaltija, joka idean kuultuaan rupes raivo-innoissaan jakamaan mulle kännykästään kontakteja, jotka voi lobata ajatusta eteenpäin. Tämä Raili antoi yhtäkkiä mulle apua pyytämättä enemmän hetkessä, mitä olen elämäni aikana yhteensä pyytänyt! Kerrassaan työnantajalleen löytö.

Toinen esimerkki tulee toisen paikkakunnan hotellista, jossa hieman poissaoleva poika esitteli mulle tiloja ja sanoi, että:” omistaja voi sitten jutella sun kanssa hinnoista ja muista”. Koska mulla oli kiire sovittuun tapaamiseen, annoin käyntikortin ja pyysin antamaan sen omistajalle ja häntä minulle soittamaan. Eipä ole omistajan puhelua vieläkään tullut, mutta eipä häntä kaiken maailman asiakkaat näin häiritsekään. Tällä paikkakunnalla elinkeinotiimi tarjosi mulle kunnantiloja maksutta käyttöön ja otan lahjan vastaan. Vaikka kuinka haluaisin pienyrittäjiä tukea samalla, niin kaikkia ei vaan voi tukea.

Eräällä pienellä paikkakunnalla eräs taho oli asiasta niin innoissaan, että lupasi rahoitusta tälle koulutukselle heidän asukkailleen. Usko tai älä, mutta kieltäydyin. Miksi? Onnistuminen ja uusien toimintamallien muuttaminen vaatii uskallusta, eikä sitä vielä punnita jos joku tarjoaa liput. Tulijoita kyllä löytyy, mutta saanko muutosta aikaan ihmisissä jotka tulevat muutosvastarintaisena paikalle ilmaiseksi ja tuumaavat, että:” ei tuo meillä ainakaan ole mahdollista”. Lipun ostaneet ovat varmasti halukkaita oppimaan lisää. Mikä on mulla elämäni paras sijoitus? Ne tuhannet eurot jotka olen käyttänyt kirjakauppaan yms. itseni kehittämiseen käytetyt rahat. Se joka käyttää rahaa itseensä, huolehtii itse ettei rahat menneet hukkaan.

Sitten vielä jännä huomio näin positiivisessa ihmisessä, joka sai positiivista vastaanottoa. Keskiviikko aamuna kohdalleni sattui itä-lapissa eräs negatiivisuudessa rypevä nuorisotyöntekijä, joka nillitti ettei tuollanen täällä menesty, eikä tuosta ole mitään hyötyä. Illalla viimeisenä samassa kunnassa hotellityöntekijä yhtä negatiivisella asenteella liikkeellä ja voi jumalauta kuin mulla meni usko itteeni kun tällaseen päivä päättyi. Olin ihan maissa, että ei tästä tule mitään ja puhelimessa pyysin morsianta mua tsemppaamaan oikeaan suuntaan takaisin. Sain hyvän tsempin ja hieman helpottikin, mutta koko illan murehdin näitä kahta miinusmerkkistä ämmää. Yritin morsiammen tsempin lisäksi itseäni lohdutella sillä, että nämä eivät kurssille tule ja piste. Heillä elämä kulkee yhtä varmasti, kuin ajatus Ameballa. Lisäksi mietin, että ei mun tarvi murehtia noista miinusmerkkisistä työntekijöistä, koska he ovat heidän työnantajansa huoli, ei minun. Heidän työyhteisöänsä myrkyttävät ja rahaa siitä työnantajaltaa vielä kuukausittain perivät.

Kaikki tapaamani ihmiset hoitavat työnsä niin hyvin kuin vain pystyvät. Ero vaan on merkittävä siinä mihin ihminen pystyy. Kuten olen sanonut, ole varovainen millaisia ihmisiä elämääsi keräät. Positiiviset ruokkii positiivisuutta ja negatiiviset negatiivisuutta. Esim. ei meillä kevät ole myöhässä. Se on alkanut ajallaan, mutta kylmät yöt hidastavat lumen sulamista ja runsaasta lumesta johtuen keli ei lämpene. Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Meillä Merilapissa Toukokuu ruukaa olla kylmä. Lunta on enemmän jäljellä kuin ikinä ennen, mutta keskilämpötilassa ollaan asteen verran keskiarvoa perässä. Silti ihmiset nillittävät ja kun niitä kuuntelet, nillität itsekin!

Lopetetaan vanhaan viisauteen, eli häviäjät kritisoivat ja voittajat analysoivat!

Tuli hieman tylsä blogi, joka on tarina eikä blogi. Anteeksi siitä. Syy on siinä, että en ole viikkoon ajatellut muita asioita kuin yllä kirjoitettuja ja toinen vissiin sitten se, että tämä on kirjoitettu SELVINPÄIN !En ole enää ikinä selvinpäin,

terv. Juoppohullu Vuorinen, Ansionsa Mukaan Oy

OY PERHE WIRTANEN AB – ONE MORE! ONE MORE!

17. kerta menossa suosikkikirjani kimpussa, joka antoi vuonna 2012 eka lukukerran jälkeen mulle aivan uutta näkemystä talousasioihin ja siitä tämä kaikki käytännössä alkoi. Kirja joka muutti elämäni, vai miten se oli. Jokainen lukukerta on tuonut jonkun uuden huomion, jonka on lukenut joka kerta aiemminkin, joka vasta nyt aukeaa kunnolla. Tällä kertaa se oli kommentti, että valtaosa ihmisistään on tietämättään yhden taidon päässä täydellisestä onnistumisesta. Se on luonnollisesti taloustaito/ rahankäsittelytaito.

Olen aiemmassa ”kolme eri tapaa” blogissa kertonut kolme esimerkkiä erilaiset rahankäsittelytaidot omaavista työkavereista.

Sieltä pitää muistaa Pale, joka 1500e nettopalkasta sijoittaa joka kuukausi 500e, asuu omassa kaksiossa ja omistaa yhden sijoitusasunnon. Palella on tämä taito ja Palesta tulee taloudellisesti riippumaton, eli tulevaisuudessa hänen varansa tuottavat vuosittain hänelle rahat haluamaansa elämäntyyliin. Tällöin Pale pääsee pois palkansaajan oravanpyörästä ja työskentelyn jatkaminen on valinta, ei pakko.

Samassa blogissa oli toinen nainen joka joka kuukausi velkaantui muutaman satasen ja häntä ei palkankorotus pelasta. Miksi ei? Oravanpyörä muodostuu kahdesta asiasta. Pelosta ja ahneudesta. Ensin taistellaan rahojen riittävyyden kanssa, pelko rahattomuudesta estää meitä huomaamatta ympärillä olevia mahdollisuuksia, kuten opiskella paremmat rahankäsittelytaidot.

Oletamme kuten blogin esimerkkinä ollut ”Pirkko”, että 500e kuussa palkan korotusta ratkaisee ongelmamme. Kun sen saamme, pelko väistyy ja tilalle astuu ahneus. Silloin me tarvitsemme kaikkea sitä, mitä emme aiemmin ole raskineet ostaa ja näin joka kuukauden palkankorotus on huvennut kasvaneisiin osamaksueriin ja velat sarake jatkaa kasvuaan.

Pelko palaa ja se väistyy uudella palkankorotuksella ja ahneus ottaa jälleen vallan. Ymmärrät varmaan, että jatkat juoksua kuten orava rullassa ja maisema ei muutu. Yksi askel ja maisema muuttuu. Opettelemalla paremmat rahankäsittelytaidot ja sijoittamisen perusteet.

Tämä on mahdollista kaikille. Tiedän 7000e kuussa nettona tienaavan ihmisen, joka on konkurssissa kun yksi palkka jää tulematta. Tunsin myös naisen, nyt siis jo edesmenneen joka siivoajan eläkkeestä sijoitti ja jätti taakseen miljoona markkaa. Jos siivoajan eläkkeestä voi sijoittaa, tai Pale joka tekee itsestään varakasta 1500e nettopalkalla, niin kuin se ei 7000e nettopalkalla onnistu? Ahneus – Pelko – Ratkaisu – Ahneus – Pelko – Ratkaisu…

Kerronpa konkreettisen esimerkin jonka olen eräältä yrittäjältä kuullut. Hänellä oli töissä henkilö, jonka rahat oli loppu 4pv palkkapäivän jälkeen! Joka kuukausi hän känisi siitä, kuin tällä palkalla ei voi elää ja pitää saada lisää palkkaa. Ei yrittäjällä raha puussa kasva, joten ei palkkaa voi nostaa mikäli palkansaajan tuottavuus ei parane vähintään samassa suhteessa. Työnantaja tarjosi päivystystöitä hänelle lisäksi, jolloin hänelle tulisi päivystyksestä pieni korvaus ja yökeikasta lisää. ”Kyllä ei ole hyvä homma, kun pitää yöllä lähteä töihin ja oikeat ihmiset nukkuvat silloin!” oli kuulunut vastaus. ”No sitten ei voi auttaa”, oli työnantaja vastannut. Parin päivän päästä tämä työntekijä oli tullut onnellisena töihin ja huutanut, että: ”nyt lähti köyhyys! Menin toiseen pankkiin, otin uuden lainan ja maksettiin vanha laina pois ja lopuilla rahoilla ostin itelle vielä VIDEOTYKIN!”

Kun seuraava tili tuli, niin hänellä meni kolme päivää tajutakseen, että uuteenkin pankkiin pitää velka maksaa ja velka on nyt isompi kuin ennen! Alkoi sama kitinä kuin joka kuukausi aiemminkin, kuin tällä palkalla ei voi elää, pitää saada enemmän, en lähde yöllä töihin ja pitää olla helpompi ratkaisu. Nyt työnantaja kyllästyneenä selittämään, että palkankorotus ei sinun tapauksessa ratkaise ongelmaa, oli hän pyytänyt työmiestä tulemaan kertomaan jos tämä keksii helpomman ratkaisun.

Kohta valaistuksen kokenut työmies ilmestyi pomon toimistoon hehkuttaen, että hänellä on lomarahoja tienattuna! Työnantaja oli pudottanut yllätyksen kertomalla, että niin on lomatkin pitämättä ja lomarahat maksetaan loman yhteydessä. Valaistuminen oli vaihtunut suureksi pettymykseksi ja samantien uudeksi valaistumiseksi ja työmies teki keksinnön, eli ”mutta jos sanon itteni irti, niin ne pitää maksaa heti!?”

ÄLÄKÄ SAATANA NAURA! Tämä on tosi tarina joka päättyi irtisanoutumiseen tuolla hetkellä. Lopputarinaa tuosta elämästä ei ole tiedossa, mutta pienellä pitkävetokertoimella omaisuus vetoa siitä, että äidin helmoissa äitinsä avusta riippuvaisena hän pyörii taas, kuten syntyessään.

Nyt takas aiheeseen, eli mitä tämä 17. lukukerta sai minut käsittämään? Olen nähnyt vaivaa, että pääsisin kouluihin näitä asioita opettamaan, jotta saataisiin tulevaisuudessa taloudellisesti terveempi kansa jalkeille, syntyi uusi ajatusmalli.

Vuosi sitten opetin vapaaehtoisena näitä asioita paikallisella lukiolla vapaaehtoisessa kerhossa ja on varmaa, että nämä 12 vakituista kävijää eivät oravanpyörään koskaan edes joudu. He ovat nyt kuten aiemman blogin Pale, eli riittävät rahankäsittelytaidot arjessansa osaavia. Heistä iso osa jo myös sijoittaa, vaikka ovat opiskelijoita. Näitä asioita pitää opettaa pitkään ja hartaasti. Ei luentotyyppisesti mikäli tarkoitus on saada kestävää kehitystä aikaiseksi. Kouluihin pääsy on suojeltu kunnallisella byrokratialla ja sosiaaliturva ehtii raueta, ennenkuin päätös on tehty. Tiedä vaikka ”radikaalivassari” kirstun vartija olis sitä mieltä, että: ”vittu tuohan saattaa tienata opettamisella”, ja sen idean syntymisen jälkeen on turha selittää kuinka yhteiskunta säästäisi tulevaisuudessa, kun ihmisistä tarvitsisi vähemmän huolehtia rahallisesti.

***Alkuperäistä tekstiä muutettu väärinkäsitysten välttämiseksi. Vanha teksti mainosti nyt jo menetettyä mahdollisuutta. Uusi mahdollisuus tulossa.

Keksin keinon siirtää opetuksen lapsille kouluttamalla aikuisia. Aikuiset sitten siirtävät taitonsa nuoremmille sukupolville. Alan keräämään niitä ihmisiä koulutettavaksi jotka ovat huomanneet, että omat taidot eivät riitä/ tarvitsevat ”next levelin” ja ymmärtävät, että menestyminen on yhden taidon päässä. Halu vaurastuakin on hyvä syy. Arjen neuvoilla on tavoite saada asiakas löytämään omasta taloudesta turhia menoja, joilla lipun hinnat tulevat jopa kuukaudessa takaisin. Sen lisäksi opeilla opitaan parantamaan omaa tasetta loppuelämän ajaksi ja nuo löytämäni säästöt omasta taloudesta tulevat jatkossa myös vuosittain. Näkisin tästä johtuen, että tällaisessa koulutuksessa asiakas ei voi hävitä! Tässä voi vain voittaa!

Lisäksi loppupuoli koulutuksesta opetetaan sijoittamisen perusteita, joten tämä sopii myös mainiosti niillekin, joilla talous on jo ylijäämäinen. Kuinka halvaksi tulee esimerkiksi yrittäjälle kustantaa koulutus henkilökunnasta niille, jotka ovat valmiita itse toiminnallaan menestymään? Näiden kanssa ei tarvitse jatkossa tingata, kuin näin paskalla palkalla ei pysty elämään!

Tulen myymään perhelippuja, eli pariskunnat saavat alennusta. Tämä siksi, että kun on tukihenkilö kuten AA-kerhossa, niin onnistuminen on helpompaa. Myös riidat puolisoiden välillä raha-asioiden uusista oivalluksista minimoituu, kun kumpikin ovat paikalla kuulemassa, eikä toinen rassukka joudu yrittämään saada toista osapuoltakin toimintamallejaan muuttamaan. Nämä kurssin käyneet voivat sitten periytyttää rahankäsittelytaidot omille lapsilleen, joten kyllä yhteiskunta pitkän päälle näinkin säästää.

Kurssi on pitkäkestoinen ratkaisu lyhytaikaiseen ongelmaan.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

KÄNINÄSTÄ KONKREETTISEEN TEKOON, OSA 1.

Ollessani heinäkuussa työkeikalla Etelä-Suomessa, kävin erittäin antoisia saunailtakeskusteluja asiakkaideni ja heidän yhteistyökumppaneiden kanssa monista eri asioista. Syy antoisiin keskusteluihin oli se, että kellään läsnäolijoista ei ollut tarvetta retostella tyyliin ”ei se noin mene”, vaan kaikki läsnäolijat olivat kiinnostuneita kuuntelemaan näkemyksen perustelut ja oppimaan lisää. Minä opin heiltä valtavasti uutta ihmiskehosta ja he halusivat oppia uutta minulta minun osaamisiani entistä enemmän. Syy siihen, miksi he kaikki olivat avoimia uusille opeille on se, että heitä on valmennettu läpi elämän. He ovat kaikki entisiä ammattiurheilijoita ja näin ollen ovat aina ottaneet valmentajiltaan oppia vastaan.

Eräs pitkäkestoisin keskustelu liittyi siihen, kuinka ihminen tuhoaa vauhdilla maapalloa. Olen itse intohimoinen kierrättäjä monesta eri syystä, vaikka en lue itseäni viherpiipertäjäksi. Suurin syy on se, että se on helpoin tyyli aikaan saada konkreettinen teko.

Keskusteluissa tuli esiin kuinka valtaosa maailman muovijätteistä tulee Aasiasta ja joku kommentoi sitä, kuinka moni hänen tutuistaan osoittaa oman noloutensa jakamalla näitä muovijätekuvia facebookissa ja eivät itse kierrätä mitään. Toinen kertoi huomanneen saman ja koska kommentoija ei itse kierrätä, ei hän myöskään kauhistele kierrättämättömyyden aikaan saannoksia kuvia jakamalla.

Häneltä kysyin, että miksi hän ei kierrätä? Hän vastasi, ettei yhden ihmisen tekemisellä ole mitään merkitystä kokonaiskuvan kanssa ja kuinka se on ihan sama, kuinka hän Porvoossa kierrättää, kun Aasialaiset saastuttavat koko maailman. Tästä yleisestä näkemyksestä, joka muuten on täysin väärä, syntyi tuntikausia kestänyt erittäin rakentava keskustelu.

Tämä Porvoon Elvis joutui melkoisen kyseenalaistamisen kohteeksi näkemyksensä vuoksi, jossa yksilön tekemisellä ei ole mitään merkitystä. Eräs kommentoi hänelle, että: ”Voitko sä lopettaa hyökkäämisen pelissä, jossa pakki pelaa huonosti, vai pitääkö sun huolehtia omalta osaltasi silti joukkueen edusta ja tehdä maaleja entistä enemmän, koska oma pääty vuotaa kuin Titanicin kylki!?” Toin asiaan matemaattisen näytön yksilön tekemisen voimasta ja siitä, että Aasia ei olisi maailman suurin muovijätteen tuottaja, mikäli länsimaalaiset eivät aasialaisten palveluita ostaisi. Näin ollen länsimaat ovat syyllisiä Aasian tuottamaan muoviin.

Kerroin esimerkin kolmen viikon Thaimaan lomaltamme. Thaimaassa et niin pientä ostosta tee missään puodissa, etteikö myyjä olisi laittamassa tätä tikkuaskia muoviseen henkselikassiin. En muista nähneeni turistia joka olisi tästä palveluksesta kieltäytynyt, paitsi ne harvat, joilla oli reppu ostoksia varten. Iso osa heistä kuitenkin survoi pussitetut ostoksensa reppuun. Oli noloa nähdä länsimaalaisia pariskuntia, joilla roikkui kymmenen muovipussinyssäkkää kädessä. Matkamuistot omissa, vaatteet omissa ja tupakat sekä oluet omissa, unohtamatta tietenkään uutta muovipulloa aurinkorasvaa omassa muovipussissaan.

Morsiammeni kanssa päätimme systemaattisesti kieltäytyä pussittamispalvelusta ja käyttää reppua ja laukkua ostosten kantamiseen. Samalla halusimme laskea montako muovipussia säästimme reissumme aikana. Oli ilo huomata kuinka iloiseksi paikalliset kauppiaat tulivat, kun kieltäydyimme ilmaisista muovipusseista. Se, ilahtuivatko rahansa säästämisestä, koska joutuvat kustantamaan pussit, vai siitä, että toiminnallamme vähensimme muovijätettä heidän kotimaansa luonnosta, en osaa sanoa. Emme vähentäneet jätettä kokonaisuuden kannalta merkittävästi, mutta oman leiviskämme hoidimme. Säästimme reissun aikana KAHDEKSANKYMMENTÄ PUSSIA, ELI NELJÄKYMMENTÄ PUSSIA HENKEÄ KOHDEN! Uskomattomia määriä lähsimaalainen turisti on valmis lisäämään Aasian tuottamaa muovijätettä.

Takkahuoneessa keskustelukumppaneiden kanssa googlailimme yhdessä, mitä tämän toiminnan yleistyminen globaalisti tarkoittaisi pelkästään Thaimaan muovipussijätteen määrässä. Esimerkkini mukaan yksi turisti tuottaa 40 turhaa muovipussia. Wihurin tuotevalikoiman mukaan yhdessä rullassa on 400 pussia ja rulla painaa 1,2kg. Thaimaassa vierailee vuodessa 35 000 000 turistia. Turistit x 40pussia tarkoittaa 1,4 miljardia henkselikassia. Kappaleet jaettuna 400 pussia/ rulla, saadaan rullien määrä joka Orkamaan Raimon opetusten mukaan on 3 500 000 rullaa. Rullamäärä x 1,2kg saadaan rullien kokonaispaino, joka saman lehtorin laskennan mukaan tekee 4,2 miljoonaa kiloa henkselikasseja. Morsiammeni kanssa säästimme 80kassia joka on 20% rullasta, eli säästimme vaivaiset 240g muovijätettä. Kommentoija oli oikeassa, yksilön tekemisellä ei ole mitään merkitystä kokonaismäärässä, mutta niin oli kommentoijan kommentoijakin sanoessaan, että jokaisen tulee tehdä voitavansa eikä ainoastaan kauhistella lopputulosta.

Jatkoin tuota laskutoimitusta ja kerroin täysperävaunurekan kantavuudeksi maksimissaan 40 000kg ja pituutta autolla on pyöreästi 25m. Näin ollen koko Thaimaassa turistien tuottamien pussien rahtaamiseen tarvittaisiin 105 täysperävaunurekkaa. Kun autot laitetaan letkaan, auto on 25m ja arvioidaan turvaväliksi 80km/h nopeudessa 50m, tulee 104 ensimmäistä rekkaa viemään 75m ja viimeinen 25m. Nopealla päässä laskulla tästä tulisi 7825m pitkä letka rekkoja, eli melkein 8km.

Seurasi pitkä keskustelu siitä, kuinka paljon muitakin maita on, jossa turistit tuottavat muovijätettä vastaavasti ja kuinka todellakin ostamalla Aasiassa valmistettuja tuotteita, ostaja lisää Aasiassa tuotetun muovin määrää. Hyvä siinä on sitten moittia aasialaisia muovin määrästä, jonka itse lyö länsimaissa roskakoriin. Yksin aasialaiset itse käyttämänsä muovin kanssa eivät olisi lähellekään maailman suurin muovijätteen tuottaja. Valtaosan laskennassa olevasta muovista tuottaa länsimaalainen kuluttaja.

Kierrätystä tekemätön keskustelukumppani tajusi näkemyksensä ristiriidan heittämällä ja kertoi, että heillä alkaa tarkkaakin tarkempi kierrättäminen huomisesta alkaen. Hän kysyi osaanko tehdä samanlaisia laskelmia ilmastonmuutoksen keskustelun yhteydessä esiin tulleesta lentoliikenteen saastuttaminen versus rahtilaivojen vastaava? Kerroin, että en, koska helpoin konkreettinen teko mulla tässä on se, että kävelen vuodessa liki 3000 kilometriä pakollisia matkoja, jotka voisin tehdä autolla. Tässä syynä enemmän yleiskunto ja terveys, kuin ilmastonmuutoksen vastainen toiminta. Lennän kun on pakko, mutta Etelä-Suomeen matkustin käytännön syistä yöjunalla, enkä tiedä päästösuhdelukuja, jotta voisin alkaa laskemaan kokonaisuuksia.

Keskustelukumppani kertoi tutkimustuloksia siitä, kuinka laivat saastuttavat lentokoneita enemmän. Tämäkin keskustelu vaihtui kumppanin ajattelun totaaliseen heräämiseen, kun kommentoin, että: ”Unohdetaan nyt se paljonko jo läpikäyty Aasian esimerkki muovijätteestä tuodaan meillekin rahtilaivoissa, mutta kysynpä yhden kysymyksen”:

”Jäärataa pitkinkö tuo General Motorsin valmistama helevetin komea auto jolla saavuit paikalle, on Detroitista Suomeen työnnetty? Valtavan naurun rämäkän keskeltä vastaus kuului, että: ”Arvatkaapa jätkät kenen pitää tästä porukasta eniten alkaa ajattelemaan oman toiminnan merkitystä, ennen kuin kommentoi uutisia? Pystyttekö millään keksimään vastauksen, vai annanko vihjeen… ?”

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

Soita meille