Rahaa vai ainoastaan valuuttaa?

Olen useasti maininnut, että ihmiset eivät nykyään osaa lukea kuin uutisotsikot. Kun luetaan talousuutisia, luetun ymmärtämisen merkitys luonnollisesti kasvaa, mikäli aiot ymmärtää mitä markkinoissa tapahtuu ja näin ollen pienentää sijoitustesi riskiä ja lisätä tuotto-odotusta.

Tänään julkaisen blogina vieraskynä tyylisesti Kauppalehdessä olleen analyysin nykytaloudesta. Jutussa on upeita vertauksia, lainalaisuuksia sekä rivien välistä luettavaa informaatiota. Tämä juttu paljasti mulle paljon, mitä tulevaisuuden tapahtumissa pitää ennakoida.

Lue, mieti ja oivalla. Siihen pystyi liki 70-v sitten Aku Ankkakin!

”Kun taivaalta satoi rahaa” – Aku Ankka kertoi jo vuonna 1951, mitä voi käydä jos EKP aloittaa uudenlaisen rahanjakojuhlan

Carl Barksin ”Kun taivaalta satoi rahaa” -sarjakuvassa vuodelta 1951 Aku Ankalle ja Hannu Hanhelle tipahtaa miljoonat taivaalta.KUVA: WALT DISNEY COMPANY (AA 6/1952 JA 20/1972)

Keskustelu kansalaisille suoraan jaettavasta ”helikopterirahasta” on saanut uusia kierroksia. Ajatus on houkutteleva ja epäilemättä tehokaskin, mutta sisältää myös useita ongelmakohtia.

”Minä tiedän, että se on vain paperia ja metallia.”

Näin Roope Ankka lausuu rahasta Carl Barksin klassikkosarjakuvassa ”Kun taivaalta satoi rahaa” vuodelta 1951.

Pyörremyrsky heittää Roopen rahapaljouden taivaan tuuliin, ja miljoonia sataa kaikille ja kaikkialle, myös Aku Ankalle. Roope ei ole kuitenkaan huolissaan: hän luottaa rahojen vielä palaavan.

Rahajuhla jää lyhyeksi, sillä ostettavaa ei löydy. Kaikki ovat lopettaneet työnteon. Roopella sen sijaan löytyy myytäväksi syötävää, jonka hinnat nousevat miljooniin. Pian tuuleen kadonneet rahat ovat taas Roopella.

Barksin klassikko on yksinkertaisen mainio kuvaus rahasta. Itseisarvoa rahalla ei ole (paitsi ehkä Roopelle itselleen), ainoastaan välinearvoa muiden tarpeiden, arvojen tai mielihalujen tavoittelussa. Roopen sanoin, raha on vain ”paperia ja metallia” tai kuten nykyään, pelkkiä ykkösiä ja nollia bittiavaruudessa.

Ja jos rahaa on tarjolla rajattomasti, sen arvo alenee. Barksin tarinassa hyperinflaatio tuo Roopen setelit takaisin kotiin.

Lähes 70 vuotta vanha tarina muistuu ymmärrettävästi mieleen, kun seuraa viime aikoina kiihtynyttä keskustelua keskuspankkien ja erityisesti EKP:n mahdollisuuksista elvyttää euroalueen hidastuvaa taloutta.

Korot ovat nollassa tai miinuksella ja valtionlainojen tukiostoja on finanssikriisin jälkeisinä vuosina tehty jo tuhansilla miljardeilla. Inflaatio ei vain jaksa piristyä. Huomenna korkokokoukseen kokoontuvan EKP:n työkalupakki alkaa olla koluttu.

Kansalaisille suoraan jaettavasta niin sanotusta helikopterirahasta on puhuttu pitkään lähinnä teoreettisena vaihtoehtona, mutta hiljattain asiaa on pohdittu aivan vakavaan sävyyn muun muassa arvostetun talouslehti Financial Timesin sivuilla.

Keskuspankkielvytystä on mahdotonta jakaa keskuspankilta valtion kautta kansalaisille, sillä EU:n perussopimus kieltää valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen.

Ajatus ei sinänsä ole uusi. Helikopterirahan käsite juontaa juurensa taloustieteilijä Milton Friedmaniin, joka kirjoitti vuonna 1959 esimerkinomaisesti rahaa tiputtavasta helikopterista pohtiessaan rahamäärän laajentamisen vaikutuksia.

Myöhemmin helikopteriraha on myös usein yhdistetty Yhdysvaltojen keskuspankin Federal Reserven entiseen pääjohtaja Ben Bernankeen, joka totesi jo vuonna 2002 helikopterirahan mahdollisena keinona torpata deflaation uhkaa. Näkemys on syynä lempinimeen ”helicopter Ben” ja sitä seuraaviin nettimeemeihin.

Deflaation uhkaa rahanjakojuhla todellakin torjuisi, kuten Aku Ankan tarinakin meitä muistuttaa. Rahan jakaminen suoraan kansalle todennäköisesti kiihdyttäisi inflaatiota uudella tavalla, kuten Nordean Jan von Gerich toteaa.

Miten helikopteriraha jaettaisiin?

Keskuspankkien määrällinen elvytys on tähän mennessä satanut suhteettoman suurelta osin rikkaiden taskuihin. Rahatarjonta on nostanut omaisuusarvoja ja osakemarkkinoita, hyödyntäen jo valmiiksi omistavaa kansanosaa.

Elvytys on siten paisuttanut lähinnä pääomaa, ei niinkään lisännyt kulutusta. Jos rahaa jaetaan suoraan kansalaisille, myös ne jotka eivät saa lainaa pankista ja ovat esimerkiksi menettäneet luottokelpoisuutensa pääsisivät hyötymään keskuspankkielvytyksestä. Eikä se välttämättä edes tulisi yhtään sen kalliimmaksi, kuin aikaisemmat lainaosto-ohjelmat.

Mutta miten raha sitten jaettaisiin? Saisivatko kaikki aikuiset kansalaiset EKP:lta saman summan käteen joka kuukausi, vai jaettaisiinko kansalaisille rahaa heidän oman tulotasonsa mukaan.

Helikopterirahan teho voisi olla suurin, jos sen kohdentamisessa painotettaisiin esimerkiksi alempia tuloluokkia. Raha voisi olla suurin pienituloisimmalla kansanryhmällä ja pienempi korkeammilla ansiotasoilla. Heille lisäraha olisi suhteessa suurempi verrattuna kokonaisansioihin ja kulutusta lisäävä vaikutus olisi näin ollen suurin.

Mutta mitä kulutusta helikopteriraha sitten lisäisi? Jos rahat menevät vaikkapa nautintoaineisiin ja huvitteluun, hyötyjinä ovat lähinnä panimojättiläiset ja ravintola-ala. Talous voisi piristyä, mutta hyödyttäisikö se kansalaisia pidemmällä aikavälillä. Kuka käyttäisi ylimääräiset sataset velkojen lyhentämiseen?

Mahdollista on myös se, että yhä useammat lyhentäisivät työviikkojaan ja tekisivät aiempaa vähemmän töitä. Kokonaistulotaso pysyisi siten mahdollisesti entisellään, vapaa-aika vain lisääntyisi. Kulutus ja inflaatio eivät siten välttämättä kiihtyisikään toivotunlaisesti.

Rahanjako pitäisi myös aloittaa ja lopettaa asteittain, jotta sen seuraukset olisivat paremmin hallittavissa ja ennakoitavissa. Ja rahanjako ajettaisiin sitten alas kun EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoite alkaisi lähestyä.

Aku Ankan skenaariota siis tuskin näkisimme. Varsinkin, kun inflaation lait näyttävät muuttuneen.

Onko inflaatiopeloille aihetta?

Talousteorian mukaan inflaation tulisi noudattaa niin sanottua Phillipsin käyrää, jossa inflaation pitäisi kiihtyä kun työttömyys vähenee. Näin ei ole nyt käynyt. Inflaatio laahaamiselle on esitetty useita syitä kuten digitalisaatio, aineettomien hyödykkeiden esiinmarssi, globalisaatio ja työntekijöiden neuvotteluaseman heikkeneminen.

Mutta mitä jos helikopteriraha sittenkin herättäisi uinuvaa inflaatiota? Ehkä jopa hallitsemattomasti.

Rahaa on puskettu finanssikriisin jälkeen markkinoille tuhansia miljardeja, eikä rahan arvo ole juuri laskenut. Hitaan inflaation aika voi loppua, ja se saattaisi tapahtua vauhdilla.

Hiljattain on tosin kuultu myös, että inflaatiopelkoja on turha stressata.

Modernin rahateorian puolesta puhuvat Yhdysvalloissa muun muassa presidenttiehdokkuutta jälleen tavoitteleva Bernie Sanders sekä New Yorkista kongressiin valittu suosittu Alexandria Ocasio-Cortez.

Jälkikeynesiläisen taloustieteen haaraksi määritellyn teorian mukaan rahaa kannattaisi painaa lähes loputtomasti, sillä valtiot, jotka lainaavat omassa valuutassaan, voivat aina rahoittaa investoinneista ja muusta kulutuksesta syntyvän velkansa luomalla uutta rahaa. Siksi julkistalouden alijäämästä on turha olla liiaksi huolissaan.

Taloustieteilijöiden selvä enemmistö ei kuitenkaan pidä ajatusta toimivana. Kuvio voi toimia kerran tai kaksi, mutta toistuessaan se voi merkittävästi vaikeuttaa valtiota saamasta uutta lainaa tulevaisuudessa. On tosin hyvä muistaa teorian puolustajien argumentti, jonka mukaan resurssien rajallisuus asettaa rajoitteita kulutukselle ja siten myös velkaantumiselle.

Kansalle suoraan jaettavassa helikopterirahassa on samantyyppinen ongelma, joskin toimintamekaniikaltaan vastakkainen. Kertasykäyksenä helikopterirahan elvyttävä vaikutus olisi lyhytaikainen, eikä se sellaisena olisi varsinainen ratkaisu mihinkään. Rahanjakojuhlaa olisi mahdotonta lopettaa kivuttomasti, jos se kerran aloitetaan. Ei perustuloakaan suunnitella väliaikaiseksi, sen pitäisi olla pysyvä järjestely todella toimiakseen.

Vaikka lopputuloksena ei olisikaan Aku Ankan klassikkotarinan kaltaista hyperinflaatiota, helikopterirahan lotraus voisi aiheuttaa loppuessaan kansantalouksiin pahankin krapulatilan. Siis kuvainnollisesti, ja miksei myös ihan kirjaimellisesti.

Kiitos Kauppalehden toimittaja Janne Soisalon-Soininen upeasta kirjoituksesta!

Marko, Ansionsa Mukaan Oy