R.I.P. Mother Fucker!

Tulit elämääni kesällä 1985. Olin tuolloin 12-v ja 10kk vanha lapsi. Sen jälkeen olemme olleet läheisissä väleissä muutamaa vuotta lukuun ottamatta 18.7.2018 saakka. Vietimme tuona aikana nautinnollisia hetkiä yhdessä. Yhteisiä hetkiä pystyn päässä laskemaan meillä olleen kaiken kaikkiaan yli 300 000 kappaletta. Aina seurasi ei mielestäni ollut tervettä, eikä tervetullutta. Eniten sinussa vitutti se, että seurasi maksoi mulle rahaa joka päivä. Näinä vuosina käytin sinuun rahaa noin 60 000e. Silti olit liki joka päivä jälleen tervetullut luokseni. Avosylin otin sinut vastaan ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Kunnes 17.7.2018 kävit niin hermolleni, että päätin katkaissa välit sinuun seuraavana iltana kello 21.00. Tällöin sanoin sinulle, että: ”Suksi vittuun mun elämästä!” Tämän jälkeen ei sinua herra Cigarettes ole näkynyt, eikä tule muuten näkymäänkään.

Vajaa pari vuotta sitten olin erään pariskunnan kutsumana heidän kotonaan miettimässä, voinko/ osaanko heitä auttaa, vai tarvitsevatko he ylipäätänsä apua mihinkään. Kun kävin välillä ulkona tupakalla, kertoi perheen vaimo lukeneensa erään kirjan ja viimeisen sivun luettuaan ei ollut koskaan enää tupakoinut. Arvaappa heräsikö mielenkiintoni? En piruillessani kerro mikä kirja oli nimeltään, sillä sitten kun oikeasti haluat tupakoinnin lopettaa, muistat tämän kirjan nimen minulta kysyä. Näin mielenkiintosi lopettamista kohtaan pysyy paremmin yllä. Elämäni paras sijoitus tämä kirja tulee varmuudella olemaan, koska kirja maksoi 20e ja säästää/ tuottaa… lue lopusta paljonko. Tälle vaimolle haluan sanoa KIITOS! Kun nähdään jossain, nappaa hihasta kiinni ja tarjoan vaikka savukkeen…

Kirja ei ole pelottelu kirja tupakan vaaroista yms. vaan silkkaa faktaa siitä, kuinka nikotiini riippuvuus on myytti. Sitä ei oikeasti ole olemassa, tai jos onkin niin se on todella lyhyt aikainen. Päivä tai pari. Loput perustuu luuloon riippuvuudesta. Kirjan kirjoittaja pitää klinikkaa, jossa valmentaa asiakkaitaan tupakoimattomuuteen. Hän maksaa rahat takaisin mikäli asiakas ei onnistu lopettamaan. 4% asiakkaista saa rahansa takaisin! Kirjaa on myyty miljoonia ja sen pohjalta tulleiden palautteiden perusteella kirjan lukeneista 90% lopettaa tupakoinnin ja vieläpä helevetin helpolla.

Luin kirjan viime kesänä ja lopetin tupakoinnin nauraen jo sivulla 60. Seuraavana päivänä sivulla n. 80 kirjoittaja kirjoitti, että: ”Älä lopeta vielä, vaan lue kirja ensin loppuun”. Ostin askin ja aloin jälleen tupakoida… Pari päivää myöhemmin oli reilu 200 sivuinen opus luettu ja lopetin ilman pienintäkään tuskaa. Se oli niin helppoa, että reilu viikko myöhemmin pummasin serkulta tupakan tietäen kuinka helppoa lopettaminen on. Mutta kirjailija olikin oikeassa. Siitä alkoi uusi entistä suurempi tupakointi kausi. Jälkeenpäin kun tätä tapahtumaa analysoin, tulin siihen tulokseen, että uteliaisuuteni lukea kirja oli suurempi kuin halu lopettaa tupakointi, minkä käytökseni serkun seurassa todistaa.

Viime talvena luin kirjan toiseen kertaan ajatuksena tällä kertaa olla toheloimatta. Jälkeenpäin voin kertoa ajoituksen olleen täydellisen väärä. Suunnitelmissa oli suuria muutoksia elämään muutenkin, joten tämäkin elämän muutos samaan syssyyn oli jo liikaa. Kaikista tuli yhtäkkiä helevetillinen stressi. Tiesin kyllä mikä stressiin hetkellisesti helpottaa, joten kioskille mars.

Kun tänä kesänä olen saanut todella nauttia kesälomasta, eli kuumasta ja auringosta, en tiedä tällaisessa kesälomassa parempaa hommaa kuin istua kotiterassilla aurinkoa ottamassa itseään lukemalla sivistäen ja välillä tempassa olut, käydä uimassa jonka jälkeen tempassa toinen olut ja jatkaa taas lukemista auringossa. Siinä terassilla palaa muuten sivussa savuke poikineen. Kun morsiammeni jäi heinäkuun puolessa välissä lomalle, heitin kirjan nurkkaan mutta pidin tupakat läsnä ja oluet kylmänä. Kun olimme kolme päivää ja yötä istuneet terassilla jutustellen ja tupakoiden, huomasin polttaneeni melkein kartongin, eli 10askia kolmeen vuorokauteen. Meni muuten totaalisesti hermot.

Tuona 17-18.7 välisenä yönä nukkumaan mennessä tein suunnitelman. Ylös aamulla klo 7.00 koska päivän aikana pitää ehtiä lukemaan koko tupakkavastainen kirja kannesta kanteen ja polttaa loput 2 askia tupakkaa kirjaa lukiessa ja kaikki pitää olla valmista klo 21.00 jolloin istun alas, pyhitän kaiken ajatuksen viimeiseen savukkeeseeni ja se tulee olemaan sitten siinä. Ehdin helposti lukea kirjan ja jopa vielä helpommin polttaa kaksi askia viimeisiä savukkeitani. Se loppui tuona iltana, kun kytevän filtterin painoin tuhkakupin pohjaan kellon ollessa 21.04 paikallista aikaa.

En väitä, että lopettaminen olisi ollut todella helppoa, mutta se on ollut uskomattoman helppoa. Ei ole päivää mennyt, etteikö tupakka olisi käynyt mielessä useastikin, mutta ei ole ollut lähelläkään se, että olisi haluttanut polttaa tupakka. Kielsin tosin morsiantani pitämästä savukkeitaan minun näkösällä ja varmaan ymmärsi mitä tarkoitan, kun hänen ystävättären savukkeet olivat eräänä päivänä meidän keittiön pöydällä. Minuutin kuluttua ne olivat 3mm pätkissä samassa paikassa. Jos on satojen tuhansien toistojen tapa, niin en halunnut ottaa riskiä, että huomaamattani toimin kuten aina ennenkin ja sytytän tupakan miettimättä sitä.

Kun morsiammeni näki, kuinka helpolla siirryin 60kpl vuorokausi annoksesta nollaan savukkeeseen, hän päätti lukea kirjan myös. Hän ei taida olla ihan kokonaan sitä vieläkään lukenut, mutta on ollut savuton kohta kaksi viikkoa. Hänen puolestaan en voi luvata, että hän on loppu elämänsä polttamatta, mutta uskon hänen tietävän, että nyt se vaatii jo uudelleen aloittamisen. Tämän vuoksi uskoisin, että hän ei enää ikinä tupakoi.

Monet ovat sanoneet, että: ”sä oot vasta ollu noin vähän aikaa polttamatta, joten on liian aikaista sanoa lopullisesti. Sitä repsahtaa niin helpolla”, johon olen vastannut aina, että:” ja sä et ole lukenut samaa kirjaa kuin mä. Miten savuton ihminen voi repsahtaa? Nyt mun pitäisi jälleen tehdä päätös tupakoinnin uudelleen aloittamisesta, joten en aio sitä päätöstä tehdä enää ikinä. Tein tuon päätöksen vuonna 1985 ja uudelleen vuonna 2006. Kolmatta kertaa en enää tee”. Olen myös ottanut ne legendaariset oluet, joiden yhteydessä tekee mieli polttaa. Olen myös syönyt, jonka jälkeen savut kyllä maistuu. Ei ole tullut mieleen polttaa tupakkaa, vaikka olen huomannut tottumukseni tilanteeseen. Usko tai älä, niin karkin syönti on syystä jota en ymmärrä, suurin tupakkaa kaipaava hetki. Mutta ei ole tuolloinkaan tullut mieleenkään polttaa tupakkaa.

Keväällä vetäessäni talousvalmennusta, näytin exelillä miten pienistä säästöistä tulee vuosien saatossa sijoittamalla valtavat omaisuudet, kysyi eräs koulutettava, että: ”Paljos tuo sun tupakointi sulle maksaa loppuelämän aikana”? Juu-u, tiesin mutta silti poltin. Voin tässä kertoa, että viimeisenä vuotena tupakointi on maksanut mulle 14e vuorokaudessa, joten seuraavat 30-v ei maksaisi enää 60 000euroa, vaan 153 000e. Jos vuosittaisen 5200e innostuisi vielä sijoittamaan korkoa korolle 30-v ajan, tulee siitä melko mairea perintö jollekin joka perinnön saa. Suosittelen kirjaa suurella sydämmellä. Se on jo nyt tuottanut minulle hintansa 17,5 kertaisesti takaisin. Jos syystä tai toisesta haluat lopettaa tupakan polton, älä ainakaan apteekkiin mene. Kysäise multa tuon kirjan nimi ja tee elämäsi paras sijoitus monessakin mielessä.

Kun tupakoitsijat sanovat, ettei tupakoimattomuus rahaa säästä, koska se menee kuitenkin johonkin, niin olen todellakin samaa mieltä.

En vaan vielä tiedä mihin nämä rahat tulevina vuosina sijoitan, mutta johonkin sijoitukseen ne varmasti joka vuosi menevät, mutta tupakkaan niitä ei enää sijoiteta.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy