Avain asiakkaamme pilvessä

Oletko koskaan käyttänyt kokaiinia? Minä(kään) en ole. Oletko koskaan välillisesti rahoittanut kokaiinimarkkinoita? Niin minäkin. Muistatko LIBOR-skandaalin? Minäpä muistan. Muistatko Subprime kriisin? Niin minäkin. Muistatko Panaman papereiden paljastukset? Minä muistan.

Erikoinen alustus siitä syystä, että nämä kysymykset liittyvät toisiinsa. Nyt on ollut skandaalin käryä ilmassa, kun Danskebankkia epäillään rahanpesusta. Voin helpottaa tutkimusta ja kertoa, ettei tarvitse epäillä. Luettuani kokaiinibisneksestä kertovan raportin omaisen kirjan Zero, Zero, Zero tiedän totuuden.

LIBOR-skandaalissa oli kyse siitä, että maailman suurimmat pankit olivat vuosia manipuloineet keinotekoisesti eurooppalaista viitekorkoa, jolla pankit antoivat lainaa pankkienvälisillä rahamarkkinoilla. Subprime-kriisissä taas siitä, että pankit loivat sijoitusmuodon jossa tehtiin tuottoa sillä, kuinka paljon saadaan asuntoluottoja myytyä. Näitä velkoja sitten myytiin toisille pankeille suuremmalla hinnalla ja homma tuotti hienosti, kunnes väärinpäin kasattu velkapyramiidi kaatui. Panaman paljastuksissa oli kyse siitä, kuinka pankit pyörittävät eri holdingyhtiöiden varoja ja asiakkaidensa varoja Panaman kautta. Yhtä kaikki, kaikissa on selkeästi kyse rahanpesusta. Pankit luovat näköjään näitä skandaaleita, että saavat rahaliikenteen näyttämään normaalilta liiketoiminnalta. Pelkän pääoman siirtäminen pankilta toiselle ja takaisin tallettajalle saattaisi olla aavistuksen läpinäkyvää.

Nordeaa Panaman paljastuksissa puolustin sillä, että ei ole veronkiertoa tehdä verosuunnittelua. Suurinta veronkiertoa on ottaa palkka pimeänä ja laiminlyödä alv ilmoituksia yms selkeää veronkiertoa. Rikollisen rahan peseminen veronkiertoa vasta onkin. Nyt en enää puolusta Panaman paljastusten pankkeja.

Oli helppo ymmärtää, mutta järkyttävää tajuta tämä tosiasia, että myös minun tilitalletuksilla pankkini tekee omia sijoituksiaan ja vääjäämättä välillisesti roposeni käyvät jossain pesemässä pölypulverista tullutta rahaa. Caymansaaret ja Panama eivät enää ole suurimmat pesupaikat, vaan pesulakeskittymä on Lontoo. Toiseksi suurin pesulaketju on Wall Streetin pankkiiriliikkeiden mahtavat tuotteet.

Jännää on myös se, että vaikka kuinka syvällä on maailman suurimmat pankit käyneet kun heidän luomansa saippuakupla on puhjennut, niin kohta on taseet jälleen miljardeissa. Hyviä sijoituksia, vai paljon pyykkiä jolle pitää jälleen kehittää uusi tyyli pikaohjelmalla pestä?

Jännää on myös sekin, että amerikan liittovaltio nimitti vuosituhannen alussa tutkijan valvomaan pankkien sääntöjen noudattamista rahanpesun vastaisessa taistelussa. Tämä herra sai muutamia paljastuksia aikaan ja jotkut pankit saivat muutaman kymmenen miljoonan sakot. Iso raha, mutta muutaman kymmenen miljardin arvoiselle pankille kuin pisara meressä. Työnsä jälkeen tämä tutkija halusi jollekin suurelle pankille sisäiseksi valvojaksi ja Bank Of Scotland teki sopimuksen hänen kanssaan. Tuo maailman suurimpien pankkien joukkoon kuuluva jätti oli saanut näissä pankkikriiseissä sekä rahallisesti selkään, että ison kolauksen maineelleen. Nyt vuonna 2012 neljä vuotta subprimekriisin jälkeen tällaisen herran palkkaamalla voidaan ainakin näyttää, että ovat halukkaita noudattamaan sääntöjä tarkasti, eikä tuollaista katastrofia pääse enää tapahtumaan.

Heinäkuussa 2012 pankki kuitenkin sanoi ei tälle tarjoukselle josta oli jo päästy sopimukseen. Ironista on se, että 4-pv myöhemmin tuli tämä LIBOR-skandaali julki, jonka pääarkkitehteja oli ollut nimenomaan Bank Of Scotland. Kaltoin kohdeltu virkamies päätti haastaa pankin oikeuteen sopimusrikkomuksesta, mutta vastoin kirjallisia todisteita oli oikeus päätynyt siihen, ettei sopimusta työsuhteesta ollut syntynyt… Voisiko raportin väite, jossa pankit rahoittavat politikkoja, politikot nimeävät virkamiehiä ja virkamiehet haluavat urallaan edetä pitää paikkaansa ja olla syy tähän tuomioistuimen päätökseen?

Valitettavasti nyt olen sitä mieltä, että vähintäänkin välillisesti jokainen luottolaitos pikavippifirmasta suureen pankkiin on syyllistynyt pulveripesuun. Luottolaitosten takana on kovin usein monen näköistä omistussuhdetta ja kun seuraavana luen kirjan Panaman paperit, niin opin ymmärtämään miten ihmeessä sadat miljardit todellisuudessa päätyvät puhtaana rahana omistajilleen. Puolivuotta sitten kohistiin kovasti kryptovaluutoista ja kuten aina ennenkin, kova kohina sai aikaan valtavan kurssinousun ja kuplan puhkeamisen. 2/3 osaa on Bitcoinin huippuarvosta sulanut. Ikävää heille viimeisille onnen onkijoille, koska noin paljon huipulla mukaan lähtenyt on rahansa arvosta menettänyt. Tuolloin kerroin lukemastani uutisesta, jossa kerrottiin usean eurooppalaisen pankin kehittävän yhteistä kryptovaluuttaa. Mukana oli suomalaiset Nordea ja Osuuspankki.

Kryptovaluutta on loistava tyyli pitää hämärä raha piilossa ja tiedetään jo se, että siitä on tullut varsin yleinen rikollisten välisen rahaliikenteen maksuväline. Ennen oletin, että pankit rakentavat kryptovaluutasta tulevaisuuden rahaa. Nyt kun mietin uudelleen, niin pilvestä ja pulverista tullutta rahaa on pilvet väärällään ja sinne markkinalle pankit haluaa mukaan, koska muuten eivät ehkä saa samoja tuottoja tulevaisuudessa, mitä ovat saaneet menneisyydessä.

Odotan innolla mainosta jossa Osuuspankki kertoo, että:

Pesulamme on muuttanut. Asiakaspalvelijamme ovat tästä lähtien pilvessä. Pilvessä palvelemme sinua entistä paremmin- näkymättömästi ja tuotavasti silloin kun se sinulle parhaiten sopii ja juuri siellä missä sinä olet pilvessä. 

Näyttäisi siltä, että tässä on tosiasia joka meidän tavallisten ihmisten on vaan hyväksyttävä. Pankkeja me kuitenkin tarvitsemme.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy