Voiko sosialismi toimia?

Viime viikolla tein matemaattisen esimerkin eläkesijoitusten tulevaisuudesta ja tällä viikolla ajatuksen tasolla esimerkki siitä, kuinka kaunis ajatus on sosialismi, jossa jonkun muun tehtävä on pitää muista huolta. Eräs vanha mies kiteytti varsin sarkastisesti pankkiautomaatilla, joka oli nostettu tyhjäksi, että: ”Tähän se sosialismi johtaa. Jos on tällaisia Otto automaatteja josta saa vapaasti hakea rahaa, niin eihän siihen mikään raha maailmassa ole riittävästi”.

Olen monissa aiemmissa blogeissa aihetta sivunnut, enkä kirjoita kaikkia nyt uudelleen. Minun niskavillat nousee pystyyn aina, kun kuulen joltain, että yhteiskunnan pitäisi tukea sitä sun tätä ja vaatija itse ei ole talkoissa, eli luo tätä ongelmaa tulevaisuuteen ostamalla tavaransa esim. ulkolaisista verkkokaupoista. Muistutan faktoista, eli ulkomailta ostaminen on vuosittain yli 3x suurempi kuluerä kuin esimerkiksi pakolaisten elättäminen ja ulkomaille katoaa tänä vuonna jo 3x sen verran rahaa, mitä työttömyysturvan kustannukset ovat. Tänä vuonna hävitetään suomesta vuosiksi 18, 19 ja 20 työttömyysturvaan tarvittavat rahat! Käytän ulkomaista verkkokauppa esimerkkiä siitä syystä, että se tulee kasvamaan tulevaisuudessa räjähdysmäisesti, joten ymmärtänette sen, minkälaisia leikkauksia joudutaan tulevaisuudessa tekemään, jos tänä vuonna hävitetään kolmen vuoden työttömyysturvan verran rahaa. Raha kun ei tule itsestään valtiollekaan. Perustuslakimme kertoo, että jokaisella on oikeus riittävään toimeen tuloon ja jotta tulevaisuudessa perustuslakia voidaan noudattaa, tulee se raja paljonko on riittävä, putoamaan radikaalisti.

Sosialismissa on ajatus, että ”rikkaiden tulee huolehtia muista”. Niinhän he tekevätkin. Pieni kärki maamme suurituloisimmista maksaa valtaosan valtion verokertymästä! Mikäli heitä vielä verotettaisiin tavallista rankemmin, kuten usein kuuluu, että näin tulisi tehdä, he valitsisivat ”edullisemman kaupan” ja siirtäisivät verotuksensa toiseen maahan. Mitä matalampi yhteisövero, sitä enemmän rahaa investoida yrityksen tuottavaan kasvuun, joka taas tekee työpaikkoja. Mikäli yrityksen tulevaisuus riskeerataan voitto verottamalla olemattomaksi, ei kannata riskiä ottaa. Tämähän tarkoittaisi sitä, että kun kaikki toimii niin elätät työlläsi kaikki muut, mutta kun yritys sitten kaatuu, kannat huolta veloista ihan yksin.

Kun sellaiselle joka on sitä mieltä, että hänen kuuluu saada sama kuin toisenkin, vaikka olisi tehnyt vähemmän ja annat puolet menestyksestäsi hänelle, hän saa sen ennätys nopeasti sileäksi. Miksi? Ihmisen perusluonteeseen kun kuuluu ahneus. Nyt jos tämä kaikki tuhlannut ihminen ei saisikaan samaa enää ensi vuonna, koska et enää ole yhtä menestynyt, niin olet saajan silmissä paska jätkä. Ahneus on ottanut vallan.

Sosialismi ”aamulla kalaan ja illalla jaetaan saalis” on kaunis ajatus ja sosialistin silmin hienosti toimiva. Kuka on se ihminen, joka haluaa olla se kalastaja joka illalla kaikki silakat tasan muiden kanssa jakaa, saadakseen taas aamulla lähteä rehkimään? Vai oliko alunperin sittenkin tarkoitus, että kaikki onkii ja kukaan ei olekaan vain vailla jotain? Oletko koskaan nähnyt naapurin sosialistin, jonka mukaan on muiden tehtävä muista huolehtia, pukkaavan kaikkien naapureiden lumityöt, jotta naapureiden ei itse tarvitse sellaista tehdä? No en ole kuule nähnyt minäkään. Tässä tulee perus ongelma. Missään vaiheessa sosialisti ei maksa takaisin, vaan hänen kuuluu ainoastaan saada. Jos rikkaat jakavat kaiken muille, ei ole enää rikkaita ja kaikki odottaa saavansa muilta, eikä ole ketään joka olisi valmis muiden hommia tekemään. En näe, että rikkaat ovat ahneita, he vaan osaavat ajatella rahasta muita paremmin ja siksi ovat rikastuneet. Ahne on minun mielestä se, jolla on käsi ojossa koko ajan, enkä ole yhdenkään tuntemani ”rikkaan” koskaan keneltäkään olleen mitään vailla. Kaukana ahneudesta.

Tästä joskus turisin morsiammeni kanssa ja hän tuumasi, että: ”näkeehän sen jo meillä kotona, ettei sosialismi voi toimia”. En ymmärtänyt mitä hän tarkoitti ja hän selitti mulle. ”Jo meillä sinä ja minä ollaan väsytty koko ajan siivoamaan muiden jälkiä ja sitä vituttaa siksi tehdä, että kukaan ei edes kiinnitä huomiota siihen, että hänen sotkut ovat kuin taikasauvan iskusta kadonnut. Puhumattakaan siitä, että sen lisäksi, että siivottaisiin omat sotkut pois, joku haluaisi tuottaa muille ylimääräistä ottamalla vaikka imurin pyytämättä käteen, tai tyhjentämällä tiskikoneen ilman eri pyyntöä. Lisäksi meitä vituttaa se, että jos joku ei saa edes omia paskoja siivottua pois, niin tällainen on silti monenlaisia palveluksia ja mukavuuksia vailla”. Ymmärsin heti ja raivo hieno esimerkki normaali elämästä; sosialismi ei voi toimia. Aina löytyy viimein se, joka ei halua yksin koko paletista huolta pitää, tai se joka ei ole halukas näkemään enemmän vaivaa muiden vuoksi.

Sosialisti Teppo voi viimeistä esimerkkiä puolustella sillä, että kysymys on normaalista lasten kasvattamisesta ja olen samaa mieltä. Ero tulee kuitenkin siinä, että Teppo uskoo muiden huolehtivan, joten miksi hän ei anna elää kuin pellossa ja opeta jälkikasvuaan odottamaan, että joku muu tulee ja huolehtii? Näinhän hänen pitäisi sosialistina opettaa. Hän ei opeta noin, koska joutuisi itse tekemään enemmän. Jos meilläkään ei aina isot lapset osaa jälkiään korjata, syy on siinä, ettemme ole riittävän painokkaasti ja johdonmukaisesti vaatineet tällaista toimintaa. He ovat kuitenkin oppineet, että punaisissa valoissa pysähdytään aina, eli loogisesti ylläpidetty toimintamalli on muuttunut tavaksi ilman ristiriitaa. Sosialismi on täynnä ristiriitoja, koska yllä mainiten sen tavan looginen ja johdonmukainen ylläpitäminen ei ole mahdollista.

Jos olet käräjillä syytettynä sukupuolielimen luvattomasta käyttöön otosta, vältätkö vankilan puolustautumalla siten, että: ”se on antanut muillekin, niin minulla on myös oikeus saada”. Onneksi tulee holvia, koska tässä sosialismi on kriminalisoitu. Eli loogisempaa olisi ehkä tässäkin antaa että saa, kuin olla ”käsi” ojossa vaatimassa. Esittele vaatimuksesi elimen käyttöön otosta paremmin kuin kukaan aikaisemmin ja anna paremmin ja enemmän kuin kukaan näistä aiemmin vain saaneista, niin saattaa olla että saat tulevaisuudessa saatana riesaksi asti. Eikä tarvitse olla edes ahne eikä kapitalisti, jotta saat kaiken aivan itsellesi. Etkä muuten ikinä uskaltaisi antaa kenellekään muulle, koska silloin sulla olisi jo kaksi maan vaivaa. Nopeasti kiljuisit joka kevät, että: JOS ON HELLU HELLUNTAINA, NIIN SE ON PERKELE KOKO KESÄ VITUILLAAN!” Eniten antava saa joka asiassa eniten, ei se joka on eniten vailla.

Elämässä tulee Ansionsa Mukaan. Jokaisen oma toiminta määrittelee sen, mitä maailma tuo tulevaisuudessa.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy