Rahaa vai ainoastaan valuuttaa?

Olen useasti maininnut, että ihmiset eivät nykyään osaa lukea kuin uutisotsikot. Kun luetaan talousuutisia, luetun ymmärtämisen merkitys luonnollisesti kasvaa, mikäli aiot ymmärtää mitä markkinoissa tapahtuu ja näin ollen pienentää sijoitustesi riskiä ja lisätä tuotto-odotusta.

Tänään julkaisen blogina vieraskynä tyylisesti Kauppalehdessä olleen analyysin nykytaloudesta. Jutussa on upeita vertauksia, lainalaisuuksia sekä rivien välistä luettavaa informaatiota. Tämä juttu paljasti mulle paljon, mitä tulevaisuuden tapahtumissa pitää ennakoida.

Lue, mieti ja oivalla. Siihen pystyi liki 70-v sitten Aku Ankkakin!

”Kun taivaalta satoi rahaa” – Aku Ankka kertoi jo vuonna 1951, mitä voi käydä jos EKP aloittaa uudenlaisen rahanjakojuhlan

Carl Barksin ”Kun taivaalta satoi rahaa” -sarjakuvassa vuodelta 1951 Aku Ankalle ja Hannu Hanhelle tipahtaa miljoonat taivaalta.KUVA: WALT DISNEY COMPANY (AA 6/1952 JA 20/1972)

Keskustelu kansalaisille suoraan jaettavasta ”helikopterirahasta” on saanut uusia kierroksia. Ajatus on houkutteleva ja epäilemättä tehokaskin, mutta sisältää myös useita ongelmakohtia.

”Minä tiedän, että se on vain paperia ja metallia.”

Näin Roope Ankka lausuu rahasta Carl Barksin klassikkosarjakuvassa ”Kun taivaalta satoi rahaa” vuodelta 1951.

Pyörremyrsky heittää Roopen rahapaljouden taivaan tuuliin, ja miljoonia sataa kaikille ja kaikkialle, myös Aku Ankalle. Roope ei ole kuitenkaan huolissaan: hän luottaa rahojen vielä palaavan.

Rahajuhla jää lyhyeksi, sillä ostettavaa ei löydy. Kaikki ovat lopettaneet työnteon. Roopella sen sijaan löytyy myytäväksi syötävää, jonka hinnat nousevat miljooniin. Pian tuuleen kadonneet rahat ovat taas Roopella.

Barksin klassikko on yksinkertaisen mainio kuvaus rahasta. Itseisarvoa rahalla ei ole (paitsi ehkä Roopelle itselleen), ainoastaan välinearvoa muiden tarpeiden, arvojen tai mielihalujen tavoittelussa. Roopen sanoin, raha on vain ”paperia ja metallia” tai kuten nykyään, pelkkiä ykkösiä ja nollia bittiavaruudessa.

Ja jos rahaa on tarjolla rajattomasti, sen arvo alenee. Barksin tarinassa hyperinflaatio tuo Roopen setelit takaisin kotiin.

Lähes 70 vuotta vanha tarina muistuu ymmärrettävästi mieleen, kun seuraa viime aikoina kiihtynyttä keskustelua keskuspankkien ja erityisesti EKP:n mahdollisuuksista elvyttää euroalueen hidastuvaa taloutta.

Korot ovat nollassa tai miinuksella ja valtionlainojen tukiostoja on finanssikriisin jälkeisinä vuosina tehty jo tuhansilla miljardeilla. Inflaatio ei vain jaksa piristyä. Huomenna korkokokoukseen kokoontuvan EKP:n työkalupakki alkaa olla koluttu.

Kansalaisille suoraan jaettavasta niin sanotusta helikopterirahasta on puhuttu pitkään lähinnä teoreettisena vaihtoehtona, mutta hiljattain asiaa on pohdittu aivan vakavaan sävyyn muun muassa arvostetun talouslehti Financial Timesin sivuilla.

Keskuspankkielvytystä on mahdotonta jakaa keskuspankilta valtion kautta kansalaisille, sillä EU:n perussopimus kieltää valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen.

Ajatus ei sinänsä ole uusi. Helikopterirahan käsite juontaa juurensa taloustieteilijä Milton Friedmaniin, joka kirjoitti vuonna 1959 esimerkinomaisesti rahaa tiputtavasta helikopterista pohtiessaan rahamäärän laajentamisen vaikutuksia.

Myöhemmin helikopteriraha on myös usein yhdistetty Yhdysvaltojen keskuspankin Federal Reserven entiseen pääjohtaja Ben Bernankeen, joka totesi jo vuonna 2002 helikopterirahan mahdollisena keinona torpata deflaation uhkaa. Näkemys on syynä lempinimeen ”helicopter Ben” ja sitä seuraaviin nettimeemeihin.

Deflaation uhkaa rahanjakojuhla todellakin torjuisi, kuten Aku Ankan tarinakin meitä muistuttaa. Rahan jakaminen suoraan kansalle todennäköisesti kiihdyttäisi inflaatiota uudella tavalla, kuten Nordean Jan von Gerich toteaa.

Miten helikopteriraha jaettaisiin?

Keskuspankkien määrällinen elvytys on tähän mennessä satanut suhteettoman suurelta osin rikkaiden taskuihin. Rahatarjonta on nostanut omaisuusarvoja ja osakemarkkinoita, hyödyntäen jo valmiiksi omistavaa kansanosaa.

Elvytys on siten paisuttanut lähinnä pääomaa, ei niinkään lisännyt kulutusta. Jos rahaa jaetaan suoraan kansalaisille, myös ne jotka eivät saa lainaa pankista ja ovat esimerkiksi menettäneet luottokelpoisuutensa pääsisivät hyötymään keskuspankkielvytyksestä. Eikä se välttämättä edes tulisi yhtään sen kalliimmaksi, kuin aikaisemmat lainaosto-ohjelmat.

Mutta miten raha sitten jaettaisiin? Saisivatko kaikki aikuiset kansalaiset EKP:lta saman summan käteen joka kuukausi, vai jaettaisiinko kansalaisille rahaa heidän oman tulotasonsa mukaan.

Helikopterirahan teho voisi olla suurin, jos sen kohdentamisessa painotettaisiin esimerkiksi alempia tuloluokkia. Raha voisi olla suurin pienituloisimmalla kansanryhmällä ja pienempi korkeammilla ansiotasoilla. Heille lisäraha olisi suhteessa suurempi verrattuna kokonaisansioihin ja kulutusta lisäävä vaikutus olisi näin ollen suurin.

Mutta mitä kulutusta helikopteriraha sitten lisäisi? Jos rahat menevät vaikkapa nautintoaineisiin ja huvitteluun, hyötyjinä ovat lähinnä panimojättiläiset ja ravintola-ala. Talous voisi piristyä, mutta hyödyttäisikö se kansalaisia pidemmällä aikavälillä. Kuka käyttäisi ylimääräiset sataset velkojen lyhentämiseen?

Mahdollista on myös se, että yhä useammat lyhentäisivät työviikkojaan ja tekisivät aiempaa vähemmän töitä. Kokonaistulotaso pysyisi siten mahdollisesti entisellään, vapaa-aika vain lisääntyisi. Kulutus ja inflaatio eivät siten välttämättä kiihtyisikään toivotunlaisesti.

Rahanjako pitäisi myös aloittaa ja lopettaa asteittain, jotta sen seuraukset olisivat paremmin hallittavissa ja ennakoitavissa. Ja rahanjako ajettaisiin sitten alas kun EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoite alkaisi lähestyä.

Aku Ankan skenaariota siis tuskin näkisimme. Varsinkin, kun inflaation lait näyttävät muuttuneen.

Onko inflaatiopeloille aihetta?

Talousteorian mukaan inflaation tulisi noudattaa niin sanottua Phillipsin käyrää, jossa inflaation pitäisi kiihtyä kun työttömyys vähenee. Näin ei ole nyt käynyt. Inflaatio laahaamiselle on esitetty useita syitä kuten digitalisaatio, aineettomien hyödykkeiden esiinmarssi, globalisaatio ja työntekijöiden neuvotteluaseman heikkeneminen.

Mutta mitä jos helikopteriraha sittenkin herättäisi uinuvaa inflaatiota? Ehkä jopa hallitsemattomasti.

Rahaa on puskettu finanssikriisin jälkeen markkinoille tuhansia miljardeja, eikä rahan arvo ole juuri laskenut. Hitaan inflaation aika voi loppua, ja se saattaisi tapahtua vauhdilla.

Hiljattain on tosin kuultu myös, että inflaatiopelkoja on turha stressata.

Modernin rahateorian puolesta puhuvat Yhdysvalloissa muun muassa presidenttiehdokkuutta jälleen tavoitteleva Bernie Sanders sekä New Yorkista kongressiin valittu suosittu Alexandria Ocasio-Cortez.

Jälkikeynesiläisen taloustieteen haaraksi määritellyn teorian mukaan rahaa kannattaisi painaa lähes loputtomasti, sillä valtiot, jotka lainaavat omassa valuutassaan, voivat aina rahoittaa investoinneista ja muusta kulutuksesta syntyvän velkansa luomalla uutta rahaa. Siksi julkistalouden alijäämästä on turha olla liiaksi huolissaan.

Taloustieteilijöiden selvä enemmistö ei kuitenkaan pidä ajatusta toimivana. Kuvio voi toimia kerran tai kaksi, mutta toistuessaan se voi merkittävästi vaikeuttaa valtiota saamasta uutta lainaa tulevaisuudessa. On tosin hyvä muistaa teorian puolustajien argumentti, jonka mukaan resurssien rajallisuus asettaa rajoitteita kulutukselle ja siten myös velkaantumiselle.

Kansalle suoraan jaettavassa helikopterirahassa on samantyyppinen ongelma, joskin toimintamekaniikaltaan vastakkainen. Kertasykäyksenä helikopterirahan elvyttävä vaikutus olisi lyhytaikainen, eikä se sellaisena olisi varsinainen ratkaisu mihinkään. Rahanjakojuhlaa olisi mahdotonta lopettaa kivuttomasti, jos se kerran aloitetaan. Ei perustuloakaan suunnitella väliaikaiseksi, sen pitäisi olla pysyvä järjestely todella toimiakseen.

Vaikka lopputuloksena ei olisikaan Aku Ankan klassikkotarinan kaltaista hyperinflaatiota, helikopterirahan lotraus voisi aiheuttaa loppuessaan kansantalouksiin pahankin krapulatilan. Siis kuvainnollisesti, ja miksei myös ihan kirjaimellisesti.

Kiitos Kauppalehden toimittaja Janne Soisalon-Soininen upeasta kirjoituksesta!

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

Koijataan koijaria

Huijausyritykset ovat tätä päivää. Tätäkin lukiessasi samaan aikaan valtava joukko ihmisiä eri puolilla maailmaa, vastaanottaa huijausviestin tai informaatiota epätosista asioista. Kirjoitin aikoinaan nyt jo liki 300 kertaa nettisivuiltamme sosiaaliseen mediaan jaetun blogin ”Laskun maksaminen on huge mistake”, joka oli neuvo yrittäjille, kuinka toimia silloin kun joudut puhelimessa tapahtuneen myyntipuheen mukana huijatuksi. Neuvot on luettavissa tästä:

Oy Perhe Wirtanen Ab – Laskun maksaminen on Huge Mistake!

Internet on villi paikka. Kun puhutaan siitä, kuinka google kuuntelee ja facebook vakoilee, niin ei ne taida ihan tuulesta temmattuja väitteitä olla. Intenetissä kerätään valtavasti tietoa käyttäjien toiminnasta. Tästä tuli hyvä esimerkki itselläni pari kuukautta sitten, kun opiskelin virtuaalivaluuttoja ja googletin kyseistä aihetta ja luin artikkeleita asiasta. Vielä tänäänkin, pari kuukautta myöhemmin, käydessäni Forecan sivuilla saan mainosbannereita kryptovaluutoista. Google kuuntelee.

Tuolloin, kun luin artikkeleita kryptovaluutoista, aukesi itsestään uusi välilehti jossa oli otsikkona kuinka hra. Herlin tienaa valtavasti kryptovaluuttakaupoilla. Ei saanut sivusto minua avaamaan tiliä, koska en millään pystynyt näkemään hra. Herliniä leuhkimassa julkisesti tuloillaan. Huomasin heti, että tämä on täyttä paskaa.

Luin kuitenkin kyseisen huijausuutisen. Sitä lukiessa huomasin, että kirjoittajan matematiikka ei toimi ja kun numerot eivät täsmää kertomuksen kanssa, on kyse vähintäänkin huonosta myyntipuheesta. Sivusto oli sinänsä vakuuttavan näköinen, mutta paljon talousuutisia lukevana huomasin, että kaikki sivustolla olevat uutislinkit ovat useita kuukausia vanhoja. Kokeilin myös avata jonkun näistä vanhoista uutisista, niin eipä siihen uutiseen käsiksi päässyt. Nämä vanhat otsikot olivat toisinsanoen kuvakaappauksia aidoista uutisotsikoista.

Valitettavasti moni ihminen näihin huijauksiin menee. Vaikka raha on kuulemma pahasta, niin silti sitä pitää saada ”heti mulle kaikki nyt” meiningillä ja silloin astutaan ansaan.

Alku talvesta sain sähköpostiin englannin kielisen kiristyskirjeen, jonka mukaan olin perverssi ja kaikki tulevat sen tietämään, mikäli en maksa muutamaa tonnia bitcoineina tälle mainiolle hakkerille, joka on napannut tietokoneeni kameran käyttöönsä. En tietenkään maksanut, koska kaikkien tuleekin tietää kuinka perverssiltä mä koneeni kameran kautta näytän silloin kun koneellani olen. Konettani ei käytä kukaan muu kuin minä. Minä käytän sitä työntekoon ja halusin ilman muuta nähdä miltä näytän exeliä naputtaessani, jolloin yleensä myös mumisen itsekseni ilmeisesti lisätäkseni keskittymistäni. Kivaa olisi myös nähdä kuinka perverssi olen silloin, kun luen yritysten tilinpäätöstietoja koneellani tai silloin, kun kirjoitan näitä blogeja. Harmituksekseni tämä uhkaaja ei toteuttanut uhkaustaan ja jäin ilman näitä perverssejä valokuvia, joista olisin mielelläni tehnyt perverssejä joulukortteja yms.

Uskottavin huijausyritys oli vuosi sitten, kun minua lähestyttiin hyvällä suomenkielellä kirjoitetulla sähköpostilla, jossa kerrottiin yrityksemme mahdollisesti rikkoneen tekijänoikeuslakia blogissani. Olin jakanut nettiuutisen, jossa olevan valokuvan oikeudet mahdollisesti omistaa kuvan ottaja ja näin ollen mun tulisi maksaa 660e mahdollisesta rikkomuksesta korvauksia. No eihän se nyt näin mene, vaikka tämä oli paras yritys johon olen törmännyt.

Tämän kirjeen lähettäjälle lähetin vastauksen. Kerroin ensin mitä tekijänoikeuslaki kertoo nettiuutisten jaon laillisuudesta internetin sisällä ja millainen levittäminen taas olisi oikeasti laitonta. Kerroin hänelle myös sen, että hänen kirjeessään käytetään jatkuvasti termiä ”mahdollisesti” ja selitin hänelle, että ”mahdollisesti syyllistynyt rikkomukseen” -termi sisältää SYYTTÖMYYSOLETTAMUKSEN, joten minkähän lain mukaan mun pitää maksaa varmuuden vuoksi siitä, että olen mahdollisesti syytön väitettyyn rikkomukseen???

Yllätyksekseni tämä lähettäjä vastasi mulle ja selitti kuinka mun tulee tämä joka tapauksessa maksaa, vaikka toisin väitänkin. Vastasin, että jatkossa lähetän lukemiseen käytetystä ajasta laskun, joka on 97e tuntia kohden alv 0%.

Tästä meni pari viikkoa ja sain samasta lahkosta postia, jossa kirjoitettiin mielestäni hauskan uhkaavasti. Tämä oli viimeinen muistutus ennen jatkotoimien aloittamista ja he tulisivat aloittamaan rahojen KERÄÄMISEN. Pääsi nauru, että nyt ollaan tekemisissä Tony Sopranon kanssa, koska keräämisen lisäksi kielioppi ei ollut Suomea lähelläkään. Epäselvän tekstin vuoksi mulla meni 6min tuon viestin ”suomentamiseen” ja tein 9,7e laskun alv 0% ja lähetin laskun kirjeen lähettäjälle. Eivät ole laskua maksaneet, mutta ei ole myöskään näkynyt pitkätakkisia miehiä viulukoteloiden kanssa pihallani keräämässä rahoja.

Mikäli nämä olisivat pistäneet laskun perintätoimistolle, jota itseasiassa odotin, olisi menty tuon alussa olevan blogin ohjeiden mukaisesti, eli ilmoitettu perintätoimistolle riitautuksesta ja jääty odottamaan haastetta käräjille. Sinnekin olisin mennyt mielelläni ”mahdollisesti rikkomukseen syyllistyneenä” vaatimaan syytteen hylkäämistä perusteettomana, mutta vaatimaan valtapuolelta korvausta itseni puolustamisesta.

Huijarin huudattaminen on vaan mahdottoman mukavaa ja siitä saa hyvät naurut, sekä saunailtatarinat pitkäksi aikaa. Olen vuosikaudet hotmail osoitteeseeni saanut viestejä hotmailtiimiltä. Näissä kerrotaan, että ovat huomanneet juuri, että en ole vahvistanut tiliäni ja se joudutaan sulkemaan (tottakai) vielä kyseisen päivän aikana. Näin ollen mullehan tulee älytön kiire, ettei tilini vain mene kiinni. Tuo viesti sisältää tekstin yhteyteen muotoillun ”lomakkeen” johon voi vastatessa kirjoittaa tarvittavat tiedot. Mielestäni tämä on jopa nerokasta, koska kaikki tietävät sen, ettei tule epämääräisissä viesteissä olevia liitteitä avata ja tässä sellaista ei ole.

Kun väsyin viimein odottelemaan tilini sulkemista, päätin täyttää kyseisen lomakkeen, jolloin uskoakseni lopettavat noiden viestien lähettämisen ja lopettivatkin. Lähettämäni lomake näytti kutakuinkin tältä:

Nimi: Marko Vuorinen

Puhelin: Huawei Honor? En muista tarkasti

Sähköpostiosoite: Sama kuin mihin olette tämän viestin lähettänyt ja mistä tämä vastaus tulee

Salasana: Just4U:HaistaSinäHuijariPitkä.Fi/TTU!

Marko, Ansionsa Mukaan Oy