Pyörre käy pankkitilillä

Siitä kun Henryn isovanhemmat päättivät alkaa pankiksi, on kulunut puoli viikkoa. Henryn tilille on ilmestynyt 40 000 hyvää. Henry oli koonnut isällensä Exeliin eri velkojat ja velkapääomat. Henry oli ollut yhteydessä jokaiseen velkojaan ja kysynyt loppusaldon viivästyskorkoineen. Näistä hän oli tehnyt isälle Exelin, jossa oli arvioitu joidenkin velkojien saldoja, koska kaikki velkojat eivät olleet saldotietoja vielä sähköpostiin lähettänyt.

Henry oli isänsä kanssa istunut keittiönpöydän ääressä velkoja maksamassa. Henry maksoi lainoja, kertoen summan ja velkojan isälleen, joka piti pankkitilin realiaikaista saldoa Exelissä.

Isä kertoi mulle, että ei ollut tiennyt itkeäkö vai nauraako, kun katsoi Exelissä vauhdilla pienentyvää pankkitilin saldoa, jonka lopputulemana oli ollut huomio, että 40 000e meni muutamassa minuutissa ”vittuilematta kankkulan kaivoon!” Hän oli Henrylle tästä pitänyt puhuttelun, että:” nyt näit pikakelauksella sen, kuin päin helvettiä olet vuosia käyttänyt  rahaa”.

Kaikkia maksuja he eivät tosin olleet voineet samalla istumalla hoitaa, johtuen luotonantajien viivyttelystä vastausten kanssa. Lopputulemma näytti kuitenkin ikävän uutisen, jonka mukaan velat eivät oleet 56 000e vaan 57 900e. Näin ollen isä joutuu olemaan pankkina 17 900e edestä.

Soittelin tästä Henrylle ja kyselin mistä tämä laskuvirhe johtuu, koska nousu on liian suuri ollakseen pelkkiä viivästyskorkoja. Henry kertoi yksinkertaisesti menneensä siinä sekaisin, kun sama laskutuspalvelu laskuttaa usean eri yhtiön toimeksiantoja. Näin ollen oli olemassa tällainen vajaan parin tonnin laina, jota ei ollut huomannut. Hän kertoi myös, että ne maksamattomat on arvioitu yläkanttiin, jolloin tuo summa tuosta hieman pienenee.

Kyselin fiiliksiä siitä, kun sai maksettua ne rasitteet ”kerralla pois”. Henry kertoi, että sitä mukaan kun oli saanut laskun toisensa jälkeen maksettua, oli riemu sielussa ottanut enemmän ja enemmän valtaa. Lopputulemana fiilis oli mahtava. Oli myös ollut pysäyttävä hetki, kun isä oli yllämainitusti heittänyt tuon pikakelauksella 40 000e vittuilematta kankkulan kaivoon- kommentin. Tämä oli ollut nuorelle miehelle parasta realismia.

Neuvoin Henryä pitämään saldokyselyt sähköpostissa tallessa niiden yhtiöiden osalta, jotka eivät ole vastanneet. Tämä siksi että, kun pääoma lopulta maksetaan ja sattuisikin tulemaan jälkiperintänä jotain viivästyskorkoa yms. niin vastuu katkeaa niiden osalta siihen kun Henry on niitä kysellyt. Luotonantajan viivästelystä ei asiakasta voi rankaissa viivästyskoron muodossa.

Henry istuu isänsä ja minun kanssa uudelleen alas kun on saanut loput tiedot. Kun näemme tarkan summan paljonko isän pitää muuttua rahaksi, teemme heidän kesken sopimuksen.

Lopuksi kysyin Henryltä, että pysyyhän tilillä olevat rahat tallessa siihen saakka, koska ne ovat tilillä jolle hänellä on kortti. Henry sanoi, että varmasti pysyvät. Hänellä oli seuraavana päivänä tulossa palkka sille tilille, jonne hänellä ei ollut pääsyä, joten sanoin Henrylle, että hae nyt se kuukauden käyttöraha 450e käteisenä ja siirretään loput rahat tuonne palkkatilille seuraavassa tapaamisessa, josta maksatte sitten loput velat pois.

Kerroin Henrylle, että pankkikortilla maksaminen lisää maksuhäiriömerkintöjä, koska ihmiset eivät näe rahaa. Jokainen jonka olen saanut luopumaan korttimaksamisesta, on pystynyt ylijäämää talouteensa tekemään. Kun Henry saa jatkossa 450e käyttötilille, se reilu 100e mikä jää kiinteiden kulujen jälkeen, hänen tulee nostaa käteiseksi. Näin hänellä tulee ne vähät rahat joilla hän on päättänyt pärjätä, riittämään helpommin.

Helpompaa on laittaa menot alittamaan tulot, kuin yrittää saada tulot ylittämään menot.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

 

(Lam)autatko?

Seuraava tapaaminen Henryn isovanhempien kanssa siirtyi vajaan viikon suunniteltua myöhemmäksi. Syy ei ollut Henryn viivyttelyssä, vaan siinä, että pankkeihin ei pääse lainasta sopimaan. Henry oli sopinut kolmeen eri pankkiin ajan, mutta ajat olivat pääsääntöisesti parin viikon päähän.

Nyt isovanhemmat olivat ottaneet roolia ja pyytäneet Henryä, minua ja Henryn isää käymään. Isovanhemmat olivat sitä mieltä, että on käsittämätöntä, että Henry edelleen lainatarjouksia odottellessa menettää rahaa. Olin samaa mieltä. Nyt pitäisi jo pystyä lainat vertaamaan ja valitsemaan paras tarjous. Isovanhemmat olivat tulleet siihen tulokseen, että kun pankille ei korkotulo kelpaa, niin heille kelpaa. He olivat päättäneet alkaa pankiksi.

Isovanhemmat kertoivat lainaavansa itse tarvittavan 40 000e, jolloin Henry säästää mahdolliset palvelumaksut lainanhoidosta ja järjestelystä. Ei muuta kuin laatimaan uutta sopimusta.

Lainan korko Henrylle kiinteä 3% jota maksetaan joka kuukausi olemassa olevan lainamäärän mukaan. Kerroin heille Robert Kiyosakin teoksista oppimastani velkavyörytyksestä, eli miten pienemmät lainat maksetaan nopeasti loppuun, jolloin koko velan lyhennyspääoma vapautuu lopulta kokonaisuudessaan isoimpaan velkaan. Tämä tulee sitten normaalia lyhennysohjelmaa nopeammin maksettua loppuun.

Ehdot tehtiin siten, että isovanhempien laina on lyhennysvapaalla ensimmäisen vuoden. Tänä aikana Henry maksaa kuukausittain vain koron koko pääomasta, eli 100e kuukaudessa. Ensimmäisen vuoden aikana Henry maksaa pienemmän lainan, eli sen joka jää isälle annettavaksi.

Tämä sotii hieman alkuperäistä teoriaani vastaan, eli Henryn tulee laina maksaa vaikeimman kautta. Tutuille on helpompaa jättää maksamatta kuin pankille, joka omansa ottaa tavalla tai toisella. Tässä isona etuna on sisäinen kassavirta. Henry maksaa joka tapauksessa lainasta korkoa. Nykyisiä velkojia pienempi korko auttaa pojan jaloilleen. Korko maksetaan isälle ja isovanhemmille. Näin ollen tulevaisuuden perunkirjoituksissa on muutama tuhat euroa enemmän jaettavissa, joista loppujen lopuksi osa tulee Henrylle. Loput jää lähisukulaisille. Pankkilainassa maksetut korot ovat tulevaisuudessa tavoittamattomissa. Tässä vaihtoehdossa ne jää sukuun.

Tällainen auttaminen ei ole lamauttamista. Lamauttamista olisi se, että Henryn puolesta tehtäisiin kaikki käytännön jutut, jolloin Henry voisi jatkaa oppimallaan hällä väliä meiningillä. Kun vain lainajärjestelyä nopeutetaan ja nuori mies joutuu todellakin elämäänsä muuttamaan kohta lueteltavien ehtojen mukaisesti, on tämä toiminta todellista auttamista. Henry pääsee taloudellisesti uuteen alkuun ja joutuu opettelemaan uuden vastuullisen elämäntyylin, joka auttaa häntä loppuelämänsä ajan, toisin kuin mainitsemani lamauttaminen joka tuhoasi Henryn loppuelämän.

Isän lainaamalle rahalle sovittiin koroksi myös 3%. Isä lupasi lainata loput rahat, jotka Henry tarvitsee 40 000e lainan päälle. Esitin, että Henryn tulisi ottaa itselleen luottokielto, jolloin hän ei saa lainaa mistään lainanpalvelulta/ pankilta. Hyvä idea menee heittämällä läpi ja Henry joutui valvonnan alla hankkimaan tämän kiellon. Lisäehtona se alkuperäinen esitys, että Henryn palkka tulee jatkossa tilille, jolle hänellä ei ole verkkopankkitunnuksia, eikä korttia. Verkkopankkitunnukset haetaan isälle, joka laittaa suoraveloituksena tuolta tililtä Henrylle 450e kuussa, joka Henryn pitää oppia budjetoimaan siten, että se riittää. Palkan loppuosalla isä maksaa itselleen lyhennyksiä ja korkoja niin, että joka kuukausi jää palkasta rahaa tilille säästöön puskuriksi, mikäli tulee jokin odottamaton tulonmenetys.

Henry ei kuulu ammattiliittoon, koska hän ei sanojensa mukaan halua ”maksaa montaa prosenttia palkastaan mafialle”. Työttömyyskassaan liittyminen tuli sopimuksen ehdoksi. Isä ja isovanhemmat nimesivät Henryn lähipiirin joukon ihmisiä, joille Henryn pitää rehellisesti kertoa tilanteestaan. Näin lähipiiri tietää, ettei voi lainata Henrylle rahaa.

Isovanhempien sanojen mukaan, tässä lainassa he riskeeraavat lapsilleen säästämäänsä perintöä. Tästä syystä teimme monimuotoisia tekstejä sopimukseen niiden tilanteiden varalta, että isovanhemmat menehtyvät laina-ajan aikana, tai Henry ei velasta selviydy. Jälkimmäisessä tapauksessa vastuu jää kannettavaksi Henryn isälle, eli velka vähennetään hänen perintöosuudesta. Sama teksti tehdään Henryn ja isän väliseen sopimukseen, jossa isän jättämästä perinnöstä vähennetään Henryn maksamattoman velan osuus Henryn perintöosuudesta. Näin kummassakaan lainassa eivät kärsi perikunnan muut osapuolet. Isälle tehdään myös testamentti, jossa määrätään tämä sopimus ottamaan täytäntöönpanossa huomioon. Sopimus sisältää paljon purkuperusteita lainojen myöntäjille. Mikäli näyttää siltä, että Henry alkaa holtittomaksi, he voivat eräännyttää lainansa heti. Tällöin Henryn hommaksi jää hommata rahat näiden lainojen maksuun tai maksaa ulosoton kautta. Toisin sanoen Henry ei voi jättää lainojansa maksamatta nojaten siihen, että saisi velan ”anteeksi” ennakkoperintönä.

Isovanhempien ja Henryn väliseen sopimukseen nimet alle ja rahat siirtyvät Henryn tilille parin päivän päästä, kun isovanhemmat ovat saaneet tarvittavan rahan kotiutettua pankkitilille. Tuona päivänä Henry maksaa tuolla summalla velkoja pois isän valvoessa tapahtumaa paikan päällä. Sitten nähdään paljonko velkoja jäi maksamatta ja saadaan erotus isän ja Henryn väliseen sopimukseen ylös.

Henryn eduksi pitää sanoa se, että kun hän on nähnyt valon tunnelin päässä, hän on alkanut suorittamaan annettuja tehtäviä paljon aktiivisemmin kuin aiemmin. Tästä hänelle mainitsin, johon hän tuumasi, ettei pysty sanoin kuvailemaan tätä helpotuksen tunnetta mikä syntyi, kun näki että asiat sittenkin järjestyvät. Hän ei pysty muistamaan, koska viimeksi on pystynyt nukkumaan yhtä levollisesti kuin nykyään nukkuu. Helppo uskoa.

Tämä on seurausta myös siitä, että nuorimies on joutunut paljon tekemään itse. Vaikka hän joutuukin tekemään vielä paljon enemmän, on hän joutunut ongelmansa kohtaamaan ”julkisesti torilla paskat housussa seisten”.

Häntä on autettu, mutta ei lamautettu. Kahden sanan välinen ero on valtavasti suurempi, kuin nähtävissä oleva kahden konsonantin ja yhden vokaalin ero.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

Hetki kun pistekuppi tyhjeni

Henry on isovanhempiensa, kuten äitinsäkin kanssa järjestänyt tapaamisen heti. Oliskohan viivyttelyt jo viimein takanapäin. Kahvit on juotu ja kevyet turinat turistu kun isä käskee Henryä kertomaan aivan ominsanoin miksi ollaan täällä ulkopuolisen ihmisen ollessa mukana. Poika pitää pitkän monologin tilanteestaan ja siitä kuinka ei ole onnistunut rahoitusta järjestämään. Nyt hänellä on enää korttina isovanhemmat tai tehdä maksujärjestely luottoyhtiöiden kanssa, joka vie korkoineen ja kuluineen parikymmentä vuotta. Pappa tuumaa, että:” kyllä äitisi voi sua auttaa, koska isäsi jätti hänelle osituksessa velattoman talon. Tuota panttia vastaan saat helposti tarvittavan 40 000e jo tällä viikolla”. Isä pyysi poikaa kertomaan aivan ominsanoin, mutta äärettömän rehellisesti mitä äiti tuumasi avunannosta.

Seurasi aika tukala keskustelu. Isovanhemmat olivat luonnollisesti järkyttyneitä siitä, ettei äiti suostunut auttamaan. Seurasi kysymysten tulva. Mitä helevettiä sillä on tässä tekemistä, jos äiti ei isääsi luota, koska isä ei ole sopimuksen osapuolena? Miksi äitisi sinut tänne osoitti, koska onhan hänenkin vanhemmillaan panttikelponen talo? Mitä helevettiä tuo tarkoittaa, että kyllä me autetaan, koska me olemme kuitenkin sinun isovanhempia? Hän on sinun äiti! Kun Henry puolusti äitiään sanoen, että äidillä on täysi oikeus kieltäytyä, koska ei hän ole ongelmaani aiheuttanut, vaan minä itse. Tähän isoisä korotti jo ääntään kysyen: ”NO MEKÖ SITTEN OLLAAN TÄMÄ SUN ONGELMA AIHEUTETTU KUN KIELTÄYTYMISEN JÄLKEEN SUT TÄNNE LÄHETTÄÄ!”

Henryn isä muistutti vanhemmilleen, että itsekkyys oli syy miksi hän oli aikoinaan avioeron ottanut ja sanoi, ettei silti ollut nähnyt, että voisi olla näin itsekäs ja kysyi: ”Joko nyt vittu ymmärrätte miksi halusin avioeron?” Ymmärsin, että isovanhemmat olivat pitäneet vuosia yhteyttä entiseen minijäänsä ja tämä heihin, mutta se hetki kun pääset kaikkia aisteja käyttäen todistamaan sen, kuinka pistekuppi helähti pysyvästi tyhjäksi. Ropina kuulu viemäristä, kun pisteet helähti putkistoon. Kunnioitusta ei jäänyt jäljelle prosentin vertaa.

Henry kertoi, että oli äiti antanut sellaisenkin ohjeen, että Henryn tulee hakeutua velkajärjestelyyn, niin silloin ei tarvitse pankkilainaa. Puutuin keskusteluun ja sanoin, että: ”Äitisi ei taida ymmärtää, että lait on lähtökohtaisesti oikeudenmukaisuuden turvaamista ja siksi sinulla ei ole pienintäkään mahdollisuutta päästä velkajärjestelyyn. Sinä olet vastuuntunnottomasti ja täysin tarpeettomasti velkaantunut. Mikäli tällaisessa tapauksessa, että on edesvastuutonta velkaa liikaa pääsisi velkajärjestelyyn, olisi tämä täysin freeroll velalliselle.” ”Pidetään hauskaa niin kauan kuin rahaa saa ja sitten päästään kolmeksi vuodeksi velkajärjestelyyn jossa maksetaan tulojen perusteella sen verran kuin pystyy ja loput jää velkojien tappioksi. Tämä ei olisi oikeudenmukaista toista sopimuspuolta kohtaan ja siksi laki velkajärjestelystä ei sinua suojele. Usko minua, et pääse ja kokeileminenkin maksaa rahaa, joten älä edes kokeile koska et pääse velkajärjestelyyn!”

Henryn äiti oli oikeassa, isän vanhemmat kyllä auttavat. He olivat valmiit antamaan talon panttikirjoja tarvittavan määrän Henryn lainan vakuudeksi. Kun katsoin Henryä hetkessä jossa hän kuuli, että isovanhemmat suostuvat pelastajiksi, se helpottuneisuus sekä silti häpeä tilanteesta jonka Henrystä näki, se sai kieltämättä minunkin silmät kostumaan.

Otin kynän ja lehtiön esille ja kerroin, että teen muistion sopimuksen pohjalle ja Henry on sanonut olevansa valmis mihin tahansa, että tämä paska jää taakse, joten antakaas paukkua ehtoja. Sopimuksen purkuperusteita tuli isovanhemmille lukuisia, joista yksikään ei ole kohtuuton vaatimus, koska jokaisen taustalla oli tavoite saada autettua Henry irti ongelmastaan. Kohtia oli toistakymmentä ja esimerkiksi sellaisia, että pelaamista ei sallita ollenkaan ja vaaditaan äärimmäistä rehellisyyttä. Hieman otettiin huomioon kuolemantapauksesta tms johtuvia muutoksia perunkirjoitusta silmällä pitäen, mutta isovanhempien ainoa velvollisuus oli järjestää uusi pantti, mikäli pantiksi antamansa talon myyvät tai se pantti muutoin menettää arvonsa.

Sovimme uuden mummola vierailun loppuviikkoon ja sitä odotellessa Henryn piti hakea lainatarjoukset pankeista. Loppuviikosta sitten päätettäisiin mistä laina otetaan ja isovanhemmat hoputtivat, että kaikki pitää olla viikon päästä hoidettuna.

Pihalla lähtöä tehdessämme, kostui silmäni jälleen kun nuorimies romahti itkuun ja kertoi isälleen kuinka on kaikille meille häntä auttaneille kiitollinen ja kuinka ette ymmärrä kuinka tämä helpotti. Henry halasi kovaa isäänsä ja sanoi hänelle, että: ”kiitollisuuden lisäksi sinä olet se jota olen aina kaikista ihmisistä eniten kunnioittanut ja nyt kunnioitan vielä enemmän”. Isä vastasi, että: ”nyt lunastat tämän avun siten, että laitat elämäsi lopullisesti järjestykseen. Sitten olet kiitollisuuden velkasi kaikille maksanut, kun voit olla tekemistäsi ylpeä ja muista, että sulla on edelleen kuitenkin isä ja isän suku…”

Nyt näyttää kovasti siltä, että nuorimies pääsee näyttämään kyntensä.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

Mitä tekisit lapsesi vuoksi?

Pari viikkoa edellisen tapaamisen jälkeen oli jälleen aika tavata Henry ja hänen isä. Edellinen tapaaminen päättyi siihen, kun isä vihjasi Henrylle, että äidiltään voisi löytyä vakuudet pankkilainaa varten ja isä uskoi äidin tietenkin haluavan poikaansa auttaa. Kysehän on vain panttauksesta, ei luodin eteen heittäytymisestä.

Henry odotti edelleen pankin ratkaisua tästä toisenlaisesta lainasta ja ratkaisun pitäisi tulla näinä päivinä. Kysyin keille kaikille hän on kahden viikon aikana ongelmastaan kertonut, johon isä vastasi ettei varmuudella kenellekään. Tämä oli valitettavasti oikea veikkaus. Isä kysyi miksi et ole vielä äitiä vaivannut asialla, vaikka aikaa on ollut kaksi viikkoa? Henry kertoi, ettei ole turhaa halunnut vaivata, koska ongelmaa ei ole, jos hän saa tämän pankkilainan ilman vakuuksia.

Kerroin Henrylle, että pankkilainassa johon on kiinteät vakuudet, on ehdot huomattavasti paremmat kuin vakuudettomassa lainassa. Laina-aikaa voi sovitella ja korko saattaa olla puolet pienempi. Muistutin myös, ettei äidille kertominen ole turhaa vaivaamista, koska isä oli auttamisen ehdoksi nimennyt sen, että hänen nimeämälleen lähipiirille Henryn tulee ongelmastaan kertoa. Nuori mies oli jälleen menettänyt kaksi viikkoa elämästään odottelemiseen sen sijaan, että olisi nyt jo liki parin kuukauden aikana tehnyt usean eri suunnitelman niin valmiiksi, ettei tarvitse kuin polkaissa se oikein niistä käyntiin.

Seuraavana päivänä tapasimme uudelleen, koska Henrylle ei oltu pankin puolesta lainaa myönnetty. Isä kysyi, että mitä poika aikoo nyt tehdä? Henry vastasi ottavansa samana iltana äitiinsä yhteyttä, koska se oli nyt viimeinen kortti ja se tulee katsoa. Illalla isä soitti minulle ja kertoi, että poika on äidilleen kertonut, mutta juttelu jäi kesken, koska äidin piti ehtiä jumpalle.

Seuraavana iltana isä soitti minulle uudelleen ja puhelimessa oli raivoonsa tukehtuva isä. Henry oli äidille kertonut, että isä teettää minulla sellaisen sopimuksen Henryn ja äidin välille, jossa äidillä on pelkkiä oikeuksia ja Henryllä ainoastaan velvollisuuksia, jolloin äidin pantti on täysin ja sataprosenttisesti turvassa. Isä oli raivoonsa tukehtumassa, koska äiti oli yllättäen kieltäytynyt auttamasta lastaan tilanteessa jossa ei voi mitään menettää.

Äiti oli sanonut Henrylle ettei aio auttaa, koska hän ei luota Henryn isään ja pelkää tämän vuoksi talonsa puolesta. Isä purki raivoaan minulle faktoja ladellen: Isä maksaa poikansa puolesta meidän välisen toimeksiannon kaikki sopimukset ja koulutukset mukaan lukien. Hän maksaa myös sen sopimuksen, joka laaditaan äidin eduksi poikansa kanssa. Henry hakee 40 000e lainaa ja loput               n. 16 000e isä on luvannut pojalle lainata. Äiti oli myös neuvonut Henryä pyytämään apuun isänsä vanhempia. Hän oli Henrylle sanonut, ettei näe mitään syytä miksi eivät Henryä auttaisi, koska ovat kuitenkin Henryn isovanhempia.

Isä jatkoi raivonsa purkamista: ”Unohdetaan nyt se, että äiti on kuitenkin äiti ja isovanhemmat eivät ole Henryn biologisia vanhempia, mutta äiti asuu velattomassa talossa jonka velka maksettiin pois avioliiton aikana. Talon annoin osituksessa äidille ja lapset jäivät siihen asumaan. Talo on ostettu aikoinaan lainalla jonka takasivat minun vanhemmat. Tarvitsin aikoinaan yritykseni perustamiseen pankkilainan jonka takasi vanhempani. Tämä yritys on minun palkan maksanut, jolla on maksettu myös tuota taloa ja kaikkea muuta, josta minä omistan vain muistot. Määrittele itsekkyys näissä olosuhteissa ja lisäksi äiti neuvoo poikaansa hakemaan apua isovanhemmiltaan ettei itse tarvitse auttaa, niin miksi ei omilta vanhemmiltaan, vaan isän vanhemmilta!?”

Ei ollut tuohon kyllä mitään sanottavaa. Hiljaa tuumasin vain, että: ”on niitä äitejä maailma väärällään, jotka ovat munuaisenkin luovuttaneet pojalleen”. Isä huusi, että: ”jos joku osoittaisi mua ja lapsia aseella ja sanoisi yhden kuolevan, halaisin lapsiani ja tuumaisin, että oli kivaa ja pärjätkää. Sen jälkeen painaisin otsani vasten aseen piippua”.

Soitin myös Henrylle, joka oli todella yllättynyt ja pettynyt. Puolusti silti äitiään, että: ”itse olen kämmännyt, ei äiti”. Henry sanoi, että aikoo jutella isän kanssa ”mummukortista” ja vaikka kuinka nuorta miestä nolotti ajatus, niin uskoi heidän ainakin auttavan. Henry totesi sarkastisesti, että: ”ovathan he sentään mun mummu ja pappa…”

Pyysin Henryä olemaan yhteydessä kun on isänsä kanssa jutellut. Pyysin myös kertomaan isälle, että mun pitää saada tulla mukaan tapaamiseen, jolloin voin tehdä muistiinpanoja tulevan sopimuksen ehtojen osalta. Loppuun muistutin Henryä siitä, kuinka liki 2kk on takana ja edelleen pitää etsiä ratkaisua, jotka olisi voinut etsiä jo sillä välin kuin jotain ratkaisua odotetaan ja että: ”nyt on perjantai, joten oletan tapaamisen olevan maanantaina!”

Henryllä ei ole enää aikaa tehdä Väyrysiä ja nukkua yön yli. Ensi viikolla tavataan heidät, joilla on suurin velvollisuus auttaa, eli isän vanhemmat.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy