MUSTA-AUKKO

Tänään on isosta maailmasta kansainvälistynyt kansainvälinen köyhdytyspäivä. Mainio mahdollisuus ostaa edullisesti ja valikoiden oikeasti tarvitsemansa tavarat. Vuosi sitten kirjoitin samasta aiheesta, jossa kerroin kuinka monet ostavat kaikkea sitä mitä eivät tarvitse kaksi yhden hinnalla, rahalla jota heillä ei ole. Tästä kertoo kansamme velkaantumisaste, eli ostetaan luottokortin kera ja mietitään maksua myöhemmin. Monet tässä onnistuvat etukäteen käyttämään tulevat veronpalautukset ja kun palautukset tilille tulee, he siirtävät tylsän luottokorttilaskun miettimisen tuonnemmaksi, kun kerrankin on vähän ylimääräistä.

En nillitä tästä enempää, koska tämä kirjoitus löytyy nimellä ”musta perjantai, musta tulevaisuus”. Ei mulla tätä blackfridaytä vastaan ole mitään, eikä myöskään sitä, että ihmiset ostavat tuotteita verkkokaupoista ja kivijalkapalvelut kuolevat hitaasti, mutta varmasti. Paitsi jälkimmäistä vastaan mulla on, koska haluan käyttää kivijalkakauppoja ja kannattaa paikallisia yrittäjiä, jotka elättävät paikallista väestöä ja pitävät kunnan kassan elinvoimaisena pidempään.

Viime viikon talouselämälehti kertoi verkkokaupan olevan vasta alkutekijöissä, joka räjähtää käsiin tulevina vuosina. Vuonna 2016 suomalaiset ostivat verkkokaupoista 5,2 miljardin edestä tavaraa, josta 72% oli täysin ulkomaalaisista verkkokaupoista. Haittaaks se?

Ei sinänsä, jos ymmärtää sen, että valtiolla ja kunnilla ei ole tulevaisuudessa rahaa kansalaisistamme huolehtia, eli älä syytä Sipilää jos ostat tavaraa ulkomailta. Tuo ylläoleva matematiikka tarkoittaa sitä, että viime vuonna yli 3,7 miljardia euroa siirtyi pois PYSYVÄSTI meidän kansantaloudesta ja summa tulee kasvamaan vuosittain. Rahan pitää kiertää, tarkoittaa kerrannaisvaikutusta. On laskettu, että kerrannaisvaikutus on aina kymmenkertainen johtuen rahan kiertämisestä. Jos tuo 3,7miljardia jäisikin suomeen kiertämään suomalaisten verkkokauppojen turvin, tarkoittaisi tämä 37miljardin liikevaihtoa kerrannaisvaikutuksen jälkeen. Rahalla tietenkin myyjät täyttäisivät varastojaan, ostavat tarvittavia palveluita toisilta yrittäjiltä, palkkaisivat henkilökuntaa joiden palkasta siivut menee ympäri kylää. Tämä on kerrannaisvaikutusta, eli parturitkin pärjäävät sillä, että ihmiset ostavat rattikelkat suomesta…

Mikä tässä esimerkissä on paras, että huonoin puoli? Jos kaikki ostokset tehdään suomalaisilta yrittäjiltä, tuo sama raha kiertää ensivuonnakin suomessa. Nyt 3,7miljardia on siis PYSYVÄSTI poissa suomesta tekemästä 37miljardin kerrannaisvaikutuksen tuomaa liikevaihtoa.

Osta toki ulkomailta, en tuomitse. Mutta ei saa tuomita meidän hallitusta siitä, että ovat tuoneet KiKyjä ja Soteja tähän ”riesaksi”. Nuo 3,7 miljardia jotka tekevät kymmenkertaisen liikevaihdon, niillä tuotetaan ne verotulot, joilla tämän maan mm. terveyskeskuspalveluita ylläpidetään. Työttömyysturvasta ja asumistuista nyt puhumattakaan. Rahaa ei voi vain painaa, eli raha ei kasva puussa, eikä sitä automaattisesti jakaa ole. Kyllä kansan pitää olla talkoissa, jos kansa palveluita haluaa. Tämä tuntuu olevan osalla kansalla Iso Musta Aukko.

Nyt niillä rahoilla kätevästi jotkut muut maat saavat rahaa tuottaa palveluita kansalle ja ne palvelut on meidän kansalta poissa. Kerron jo nyt, että seuraava hallitus joutuu tekemään lisää leikkauksia ja sitä seuraava vielä lisää. Tämän vuoksi jokainen keski-ikäinen joutuu enemmän omalla rahallaan omista vanhainkotipäivistä huolehtimaan. Leikkaukset eivät lopu, kun raha näyttää loppuvan. Leikkauksilla annetaan peruspalveluille tekohengityksen tapaista jatkoaikaa.

Oudointa on tuo iltapäivälehtien jakama asiakashyöty. Suomalaiset kaupat mainostavat heidän sivuillaan isoilla rahoilla ja silti kirjoitetaan uutisia, kuinka Aläräikkölän Paula säästää satasia joka vuosi ostamalla kaikki romppeet ulkomaisilta verkkokaupoilta. Voiko asiakasta enemmän munille potkaista, kun viereisellä sivulla yrittää suomalainen yritys saada näkyvyyttä omille palveluilleen?

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

Asiakas on aina väärässä!

Asiakaslähtöisyys on mielenkiintoinen asia ajatella. Otsikon mukaista asiakaslähtöisyyttä on aina harrastanut verotoimisto. Mikäs se on asiakkaita huonosti kohdella, kun asiakas veronsa joutuu maksamaan tulevinakin vuosina.

Mulle Kesko Instituutissa opetettiin aikoinaan asiakaslähtöisyyden tarkoittavan asiakkaan tarpeiden huomioimista ja toiveiden toteuttamista. Googlailin piruuttani mitä tuo termi tarkoittaa nykyään. Eräällä sivulla määritelmäksi kerrottiin asiakaslähtöisyyden olevan sitä, että luodaan sellainen bisnes jota asiakas tarvitsee. Olen hieman sitä mieltä, että nyt on mennyt loistava liikeidea ja asiakaslähtöisyys sekaisin. Aloitetaanpa siis asiakaslähtöisyydestä kirjoittaminen yhtiöstä nimeltä Ansionsa Mukaan Oy.

Mielestäni meidän yhtiön liikeidea vastaa tuohon määritelmään nykyisestä asiakaslähtöisyydestä. Liikeideamme on tuottaa asiakkaallemme konkreettisesti lisää rahaa! Näkisin, että palveluitamme haluaa lähtökohtaisesti jokainen. Meidän mielestä tämä on kuitenkin loistava liikeidea, eikä asiakaslähtöistä toimintaa. Toiminnassamme asiakaslähtöisyyttä on se, että mikäli jollain on jo kulut kurissa ja sijoituksetkin tuottavat hyvin, emme ota häntä asiakkaaksi koska hän ei meitä tarvitse. Tällöin toimisimme liikeideaamme vastaan ja olisimme asiakkaalle vain rahareikä.

Yritysasiakas puolella jos antamamme säästövinkit kuluissa ja veroissa säästää asiakkaalle vaikka 10 000e vuodessa, hän tienaa useita tonneja vielä meidän palkkion jälkeenkin ja vieläpä vuodesta toiseen. Näin ollen emme myy palvelua, vaan olemme heidän tuottavin sijoitus! Yksityistalouksille kun myymme talousvalmennuksia, ei kyse ole 399e arvoisesta lipusta, vaan heidän elämänsä parhaasta sijoituksesta.

Jokainen tietää, että hyvässä taloudenhallinnassa lähtökohtaisesti tulojen tulee ylittää menot. Sen kuulemisesta ei kannata 399e maksaa. Mutta kuinka menoja pienennetään ja tuloja lisätään tekeekin asiasta mielenkiintoisen.

Muistatteko Perhe Wirtasen josta blogien kirjoittamisen vuosi sitten aloitin? Heillä oli lähtötilanne se, että sähkölasku oli vuodessa 3600 ja vesilasku vuodessa 1800. Lisälämmityksenä sähkölämmitteisessä 140 neliön omakotitalossa on takka, johon on ilmaiset polttopuut. Eli sähkö, vesi ja lämmitys yht 5400e/v. Kauhistelin tuota summaa, jossa kulut vuodessa on 38,57e per asuin neliö ja annoin vain muutaman säästövinkin. Kun tänään asiaa heiltä tarkistin, on kulutus tippunut n. 1800e vuodessa. Jos näistä muutamista neuvoista olisivat maksaneet 399e, olisi tuon sijoituksen tuotto ensimmäisenä vuonna ollut 1401e ja jatkossa 1800e/v elämänsä loppuun saakka. Jos vaikka lasketaan tuo säästö vaikka vain kymmenelle vuodelle tästä eteenpäin, niin kokonaissäästöksi tulee 19401e!

Kumpi Wirtasille tulee halvemmaksi? Hankkia maalämmitys osamaksulla, maksaen siitä vaikka kymmenen vuoden aikana 20 000e rahoituskuluineen, joka vastaavassa ajassa maksaa itsensä takaisin pienentyneellä lämmityskululla, vai 399e kurssista, joka säästää ilman ylimääräisiä hankintoja heille kymmenessä vuodessa 18 000e rahaa suoraan omalle tilille?

Toisessa pääsisivät kymmenessä vuodessa omilleen ja toisessa 45,1 kertaisesti rahat takaisin vastaavassa ajassa!

Aika jännä on yhtälö jos ei liikeideaamme ymmärrä, eli ei olisi valmis maksamaan satasia siitä, että tienaa varmasti kymmeniä tuhansia, mutta silti päättäisi säästää maksamalla kymmeniä tuhansia siitä, että ei välttämättä saa omiansa takaisin koskaan.

Kun isä Wirtanen kuuli, että meillä on 239 neliön sähkölämmitteisessä talossa vuoden sähkölasku siirtomaksut sisältäen 1396e ja lisäksi polttopuihin menee 360e vuodessa, hän antoi vinkin ilmoittautua Vattenfallin sähkönsäästö kisaan. Aattelin, että no käydäänpä tuonne pohjat iskemässä. Mutta kun kisan voittaa se, joka pudottaa eniten sähkölaskua, ei se joka pärjää pienimmällä määrällä, tilanne oli ”tehtävä mahdoton”. Voittaja oli pudottanut sähkölaskuaan yli 2000e vuodessa. Päätin luovuttaa, koska voittaminen vaatisi sen, että sähköyhtiö antaisi ilmaisen sähkön lisäksi yli 600e vuodessa…

Palataan vielä liikeideaamme, eli tuottaa asiakkaille lisää rahaa, niin kerrataan pari asiaa joissa voit laskea paljonko muutama niksi tuottaisi sinulle muutamassa asiassa. Meillä lämmitys, sähkö ja vesilaskut ovat yhteensä 2226e/ vuosi. Vertaa lukemaa oman taloutesi lukemaan ja jaa erotuksen summa sijoituksen 399e hinnalla, niin näet moninko kertaisesti optimitilanteessa voit rahasi takaisin saada jo ensimmäisenä vuotena. Opit vain ymmärtämään kokonaiskuvan, eli ketjureaktion jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja sen jälkeen ainoastaan normaali arjessa huolehdit vain siitä, että toimit kannattavasti, eli ajattelet.

Eräällä perheellä, joka osallistuu lauantaina 25.11 järjestettävään koulutukseen, on yllämainitut kulut lähtökohtaisesti terveellä pohjalla. Parisataa neliöisen talon kustannukset ovat 3112e/v. Summaa on jo vaikeampaa pudottaa, mutta väitän että putoaa. Lisäksi taskuilla kävijöitä kotitalouksilla riittää, joten neuvoja tulee muistakin menoista. Ei ne heidän suuret tulot heistä rikkaita tee, vaan se paljonko niistä onnistuvat jättämään heille työskentelemään. Tämän asiakkaan tapauksessa veikkaan, että 399e arvoinen sijoitus tuottaa kaikessa toiminnassa 1200e säästöä jokaisena vuotena heidän elämänsä loppuun saakka. Vuoden päästä tiedän vastauksen. Mutta jo nyt tiedän, etteivät vastaavaa tuottoa sijoitetulle pääomalle saa millään investoinnilla.

Ei kustannusten pudottamiseen välttämättä tarvitse investoida tonneja tai jopa kymmeniä tuhansia. Muutama satanen riittää.

Tee elämäsi tuottavin sijoitus ja ilmoittaudu kurssille. Kurssin ensimmäinen osa siis lauantaina 25.11 klo 14-17 ja kurssi jatkuu myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Kurssilla opit miksi säästääkseen koivuhalkoja ostava köyhtyy ja paljon paljon muuta tutkittua juttua.

Asiakaslähtöisyyttä on asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen ja kenelle ei lisäraha kelpaa, se valehtelee.