Oy Perhe Wirtanen Ab – Jos haluu saada on pakko antaa!

Yhtiökumppanini julkaisi eilen illalla Anna Perhon kolumnin meidän Facebook -sivulla. Aamulla luin tuon itsekin ja siitäpä sitten muuttui aihe tämän päiväiselle blogille. Kolumnin idea oli se, että rahattomat eli rahahuolissa painivat ihmiset ajattelevat eniten rahaa.

Tämän allekirjoitan itsekin. Vuosia yrittäjänä toimineena voin vakuuttaa, että silloin kun rahahuolet ovat yrityksessä läsnä, kuten laajennuksien ja uuden toiminnan aloittamisten yhteydessä. Juuri silloin niitä tapaa miettiä yölläkin. Koskaan kun kaikki asiat ovat olleet kunnossa, ei ole tullut yötä valvottua miettien miten tän sais vittuilematta menemään päin helevettiä. Perho kertoo kuitenkin kolumnissaan vaikeudestaan yrittäjäuran alussa, kun kauppojen aukioloaikoja alettiin vapauttamaan. Tästäpä sitten tänään kirjoitetaan, sillä ongelma on tässä yhteiskunnassa suuri.

Vaikka minulla on kaksi ja puoli yritystä, on pisimpään tullut toimittua kioskiyrittäjänä ja sellainen liiketoiminta on olemassa yhä. Sehän ei tunnetusti ole kultakaivosbisnestä vastaava louhos, eikä edes soramonttu vuonna 2017.

Ollessani pikkupoika kioskeja oli joka korttelissa. 10-v sitten omassa ja naapurikunnassa oli vielä yhteensä kymmenen yksityistä kioskia. Laskuissa ei ole mukana ketjut, eli käytännössä R-kioskit. Tänä päivänä vastaavalla alueella meidän lisäksi toimii YKSI yksityinen ja ketjun myymälätkin ovat vähentyneet noin puolella.

Onko kioskiyrittäjät sitten niin osaamattomia hommassaan vai mistä tämä johtuu? Olen elävä todiste siitä, ettei  se rakettitiedettä ole. Jo yliopistotasoisella K-kauppias -koulutuksella sitä on pystynyt pyörittämään jo 16-v ja vielä tänäkin päivänä työllistämään kaksi kokoaikaista työntekijää. No sarkasmi sikseen. Oikeasti helppo tyyli opetella mitä yrittäjänä oleminen on. Noin 10-v sitten alettiin Arkadianmäen älymystön taholta ajamaan kauppojen sunnuntaiaukiolojen vapauttamista. Sanoipa eräs ”ei koskaan itse yrittäjänä toiminut” ministeri uutisissa, että tälle on niin suuri kysyntä, että yhteiskuntamme tarvitsee vastata huutoon. Perustelu oli se, että kun katsoo noiden pienten kauppojen ja kioskien sunnuntaimyyntiä, niin jokainen näkee kuin kaupallisia päiviä ne on. Kuka saatana tämän tuonne äänesti? Naama lehteen heti! Jos tyhmyys olisi rangaistava teko, ministeri istuisi elinkautista ja äänestäjä vuosia avunannosta! Voisko syy tuohon tilastoon olla se, että oli yksi päivä viikossa jolloin kauppakeskukset eivät oleet auki ja pienyrittäjä sai myydä täyttömyynnit?

Ennen tuota vapautusta pe-su myynti oli 70% viikon myynnistä. Kaupat menivät kiinni lauantaisin klo 18 ja lottojonot kioskeilla klo 19 olivat pitkät. Sunnuntaiaukiolo vapautettiin ja nykyään pe-la ei tee mitään piikkiä ja sunnuntai on tiistain kanssa viikon hiljaisin päivä. Erona on kuitenkin se, että tiistain palkkakulut ovat puolet sunnuntain kuluista.

Mulla on Keskon ajoilta paljon tuttuja tyyppejä, joista osa toimii tänä päivänä Citymarket -kauppiaina. Kun näiden kanssa olen keskustellut heidän kokemuksistaan, on pakko todeta että en ole yli-ihminen. Olen heille sanonut, että mun maha ei tiedä sitä, että kauppa on auki. Eli mun nälkä ei lisäänny lisääntyneiden aukioloaikojen suhteessa, mutta olenkin ilmeisesti yli-ihminen? Kauppiaat ovat kertoneet kaikkien asiakkaiden mahojen reagoivan samoin, eli sunnuntaimyynti ei ole lisännyt kokonaismyyntiä. Kaikki mitä silloin myydään on pois lauantailta ja maanantailta. Tämäkin sillä erolla, että sunnuntain palkkakulut ovat tuplat noihin muihin päiviin verrattuna.

Miten kauppias sitten saa kasvaneet palkkakulut katettua?Nostamalla hintoja tietenkin. Aivan samoin kuin silloin kun etukortteja lanseerattiin keskolla. Silloin terotettiin, että bonukset luonnollisesti siirretään hintoihin! Ja asiakkaat sunnuntaina etukorttia käyttäessään känisevät kassalla, kuin euro on nostanut hintoja. Tilastot jotka kertovat markettien myynninkehityksestä sunnuntaiaukioloajan vapauttamisen jälkeen, ovat virheellisiä! Nyt myydään sama määrä kuin ennenkin, mutta kalliimmalla hinnalla. Tottakai myynti on siksi kasvanut.

10-v sitten pankkikortin käytöstä ei peritty yrittäjältä korvausta. Luottokortista kyllä, mutta niin pitikin, koska luottokunta ottaa taloudellisen riskin yrittäjän puolesta. Sitten tuli Visa Electron, johon tuli heti luottokortin kulut kauppiaalle. Tämä ei käy järkeen, koska ostotapahtuman yhteydessä varmistetaan, että asiakkaan tilillä on rahat heti. Ylihöyläämisen mahdollisuutta ei ole, eikä velaksi myyntiä tapahdu, joten kulut ovat perusteettomat. Luonnollisesti sitten hoksattiin Luottokunnan ja pankkien taholta, että jumalauta kuin itsepalvelulla voi tienata ja samalla kulut konttorissa vähenevät, koska siellä ei tarvitse käteistä käsitellä. Näin sitten Alma saa suksia kassalta välittömästi vittuun! Tienataan sitten siinäkin!

Tänä päivänä kioskilla tehdään paljon pieniä kauppoja, kuten yksittäinen tupakka-aski tai parin euron Keno. Lasketaanpa mitä nämä korttikulut tarkoittavat näissä kaupankäyntitilanteissa.

Tupakka-aski 6e jonka kate on 5%, eli 30snt. Korttikulu on minimissään 6snt per tapahtuma ja 6snt kolmestakymmenestä on 20%, joka lähti heti kauppiaan katteesta pois. Arvonlisävero luonnollisesti maksetaan koko katteesta, eli myyntihinnan ja ostohinnan välisestä erosta. Korttikulut vähennetään vasta tuloksesta ja tämän jälkeen tuloksesta maksetaan yhteisö-/ tulovero. Kuka asiakkaana kulkeva duunari suostuisi siihen, että bruttopalkasta otettaisiin ennen tilille tuloa 20% pois ja työeläkemaksut maksettaisiin silti koko palkasta ja loppuosasta tulovero? None – jälleen! Parin euron Kenolla tilanne on se, että kate on 6%, eli 12snt kahdesta eurosta, josta korttikulu 6snt, joka on 50% katteesta…

Jos tupakkeja myydään 100 askia päivässä, olisi kate vuodessa 100*0,3*365 = 10 950e. Kenossa sama olisi 100*0,12*365 = 4380e. Näillä kaupoilla ennen vanhaan kauppias tienasi yhteenlaskettuna 15 330e, joka helpotti juuri samalla summalla sähkölaskun yms. laskujen ja palkkojen maksuja työntekijöille. Nyt kun nuo tehdään kortilla, niin tupakka-askista jääkin katetta 24snt ja Kenosta 6snt eli nuo yhteenlaskettuna, kerrottuna sadalla päivässä ja 365 päivää vuodessa, on kate pudonnut summasta 15 330 summaan 10 950e! Eli kannattavuus heikkeni näissä kaupoissa vuodessa (4380/15330)*100 = 28,57%

Aika kestämätön on yhtälö jos entisistä kuluista pitäisi pystyä pitämään kiinni! Tulee mieleen kuka saa palkan, yrittäjä vai työntekijät? Ei ole ihme, kun laskee tuon sunnuntaiaukioloajan ja korttikaupan kulut yhteen viimeiseltä kymmeneltä vuodelta, miksi kioskit ovat poistuneet kartalta. Sitten pitää muistaa se, että kortteja laitetaan nykyään ihan helevetin pienille lapsille ja nämä maksavat yksittäiset lakritsat kortilla, on tämä omiaan lisäämään tätä pienyrittäjien ahdingon tuomaa työttömyyttä.

Aikoinaan sain pankilta kirjeen, kuinka minunkin kannattaa ottaa  lapsilleni kortti, joka on täysin kuluton. Maksuttomassa palautuskuoressa sai palauttaa hakemuksen. Hakemukseen kirjoitin pitkän kirjeen tuosta valehtelusta kuluttomuuden suhteen ja laskelmia korttienkäytön vaikutuksista yrittäjille ja palautin kirjeen pankin maksuttomassa kuoressa ja pyysin vastausta. Arvaappa sainko? Eipä ole myöskään tullut uutta tarjousta mahtavasta kortista kotiin. Lapset ovat jo täysikäisiä, eivätkä herran pelon alla vieläkään maksa korteilla ostoksiansa.

Korttikauppa on vaikuttanut myös pankkien työllisyyteen, kuten aiemmassa esimerkissäni, Alma sai kohteliaasti potkut. Aikoinaan kun tappelin entisen yhteistyöpankin kanssa palvelumaksuista, kohteliaana miehenä kun konttorinjohtaja kertoi olevansa tämän pankin johtaja ja pitävänsä pankkinsa puolia, tuli kerrottua faktaa: ”Jos johtajuudella pitää brassailla, niin mainittakoot, että tässä huoneessa on yks johtaja joka omistaa itse ja toinen on palkallinen viranhaltija ja virka on muuten Pankkirosvo!” Kieltämättä sen verran rakentavaa oli kritiikkini, että keskustelu palvelumaksujen alentamisesta ikäänkuin töksähti. Vaihdoin tosin ilomielellä toiseen pankkiin, joka ei vieläkään multa peri palvelumaksuja.

Tämä korttikauppa on 2000-luvun pankkiryöstö. Pankit käyvät yöllä yrittäjien tileiltä viemässä fyffeä tietokoneiden välityksellä ja niiden koneiden kanssa ei voi neuvotella. Jos nykyään menet pipo päässä pankkiin nostamaan rahaa omalta tililtä, et sitä saa kun ”ei me käsitellä täällä käteistä!” 20-v sitten jos olisit juossut pankkiin sukkahousut päässä huutaen ja möykäten, olisit saanut miljoonia muiden tileiltä. Pankit myös väittävän käteisen olevan yrittäjille kallista. Se on totta; ohjehintaisena. Mutta jos yrittäjä vähänkään osaa neuvotella, ei siitä käteisestä johtuvaa palvelumaksua tarvitse maksaa, nim. kokemusta on.

Miten ruokakauppiaat sitten vastasivat tähän kasvaneeseen korttikuluun? Nostamalla jokaisen tuotteen hintaa minimipalkkion, eli 6snt verran! Jos ostat yhden maitopurkin, hinta on 6snt kalliimpi siltä varalta, että maksat sen kortilla ja näin ei kauppias tee siten tappiota. Mutta jos ostatkin 20 tuotetta, maksat 20*6snt enemmän kuin ennen, eli ostoskorisi on kallistunut 1,2e. Maksaessasi pankkikortilla Sunnuntaina etukorttia käyttäen, on todella hyvä känissä kuinka euro nostaa hintoja edelleen. Muistutan, että kioskissa tupakan ja Kenon hintaa ei voi nostaa. Kulu on vaan kestettävä.

Suurin ja lopullinen virhe jopa kioskiketjuille tehtiin alkuvuonna 2016 ja mikä tässä on erikoisinta, tekijä on yrittäjän kaveri, eli Elinkeinoelämän Keskusliitto! Mä olen ammattiliittovastainen ihminen. En siksi, että en saa rauhassa riistää työntekijöitäni, vaan siksi, että ne opettavat työntekijöitä soutamaan venettä eri suuntaan kuin yrittäjä. Mainittakoot, että yhdesti on ammattiliitto ottanut minuun yhteyttä. Tämä vei multa viikon työaikaa ja euroakaan ei sitten tarvinnutkaan maksaa. Mutta tässä mä olen toista kertaa elämäni aikana PAM:n puolella ja jännä nähdä olenko viimeistä kertaa.

Eka kerta oli tuo sunnuntaiaukiolon vastustaminen Sen oletin PAM:in tavoin tekevän enemmän menetettyjä työpaikkoja, kuin paljonko se luo uusia työpaikkoja. Näin siinä on sitten myös käynyt. Toinen kerta oli tämä juhlapyhien aukioloaikojen vapauttamisen vastustaminen samasta syystä.

EK on kertonut, että nämä alle viisi henkilöä työllistävät pienyritykset ovat alan myynnistä 20%, mutta työvoimasta 80%. Market -ostaminen on itsepalvelua, eli työvoimaa ei tarvita yhtä paljon suhteessa liikevaihtoon kuin pienissä kaupoissa, huoltoasemissa ja kioskeissa. Silti EK ajoi tuota vapauttamista, joka tuhoaa tuon tärkeän 80% työvoimasta työpaikat! Kuka saatana nämä on tuonne valinnut ja kysymys kuuluu, voisko olla että on jopa rahalla lahjottuja? En tiedä enkä väitä, mutta niin uskomatonta on toiminta, että tulee kysymyksenä pakostakin mieleen.

Juhlapyhät, varsinkin pitkät pyhät kuten Joulu ja Pääsiäinen olivat aikoja, jolloin meilläkin piti olla kaksi ihmistä töissä, tuplapalkasta huolimatta. Yhdessä päivässä jopa 700 asiakasta ja myynti päivässä vastasi tavallisen viikon myyntiä. Nyt Pitkäperjantai on todellakin nimensä mukainen, sillä myynniltään se on tavallinen perjantai, mutta tuplapalkallinen tottakai. Siitähän PAM ei periksi anna.

Kioskeilla katosi välittömästi 85% juhlapyhien asiakkaista ja 90% juhlapyhien myynneistä. Vuositasolla 15% kate-euroista pois ja muistutan yhä, että tuplapalkat pitää maksaa. Huutavassa hukassa ovat nyt huoltoasemakauppiaatkin ja pienet lähikaupat.

(***)Blogia päivitetty 18.2.2018 tarkentuneen faktan perusteella. R-Kioskeja on myös alkanut pudota markkinoilta odotettua enemmän. Esim. Keminmaalta on lopettanut jokainen R-Kioski ja Kemissäkin niitä on enää kaksi, joista molemmat ovat ydinkeskustassa. Keminkin ”syrjäseudut autioituvat”. Sama meininki on käynnissä myös Rovaniemellä ja Oulussa. Eli todennäköisesti koko maassa. Tämä kertoo nyt vuoden myöhemmin minun olleen oikeassa, mitä nämä yhteiskunnan hienot muutokset ovat saaneet aikaiseksi.

Ihan uskomatonta on se, että tämän alan tulevaisuuden massatyöttömyyden teon takana on ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO! Niin paljon kuin tuosta lahkosta on mulle ollut hyötyä esim. lainsäädännön kanssa, olen ihan helevetin pettynyt heihin nyt. Enkä känise pelkästään omasta puolestani, vaan koko kaupanalan puolesta. Mä voin muuttaa myymäläni käyttötarkoitusta, tai vuokrata/ myydä sen eteenpäin, mutta kaikki eivät voi. Lisäksi mulla on turvana tämäkin yritys, mutta kaikilla ei ole. Luopuminen yritystoiminnasta on todella vaikeaa yrittäjällä jolla on yrityksestä velkaa. Kukaan ei haluaisi lopettaa toimintoa ja jäädä kokeilusta vielä velkaakin.

Eräs asiakkaamme osti liiketoiminnan ja kun laskin paljonko hänen kannattaa siitä maksaa, oli se puolet pyyntihinnasta. Myyjä halus tarjouksestamme 20% enemmän, että hän saa velat maksettua. Sanoin asiakkaallemme ettet voi maksaa. Se vaikeuttaa sinun onnistumista tässä, etkä voi tehdä hyväntekeväisyyttä vaikka haluaisitkin. Sitten perustelin myyjälle, että miksi et nyt lopeta pienen velan kanssa, kun ostajalla on rahat pöydällä? Toinen vaihtoehto on jatkaa agressiivisesti parempien aikojen odottamista ja lopulta menee kaikki. Tuli kaupat.

Luopuminen on myös vaikeaa, kun tuottava yritys kohtaa markkinassa muutoksen. Jos esim. Makuuni-ketju olisi mielipidettäni kysynyt 10-v sitten, olisi vastaus ollut jotta ”lopettakaa heti kivijalkamyymälät”. Tuon näki jo silloin, että netti-tv valtaa markkinat ja on tyhmää jäädä kivijalkoihin odottelemaan, että ihmiset pettyvät netti-tv:seen ja palaavat myymälään.

Näinhän toimi myös Kodak, joka oli 80-luvulla valtavan arvokas brändi. Sitten luotiin digikamerat ja Kodakin linnunpöntöt olivat sitä mieltä, että ei muuten onnistu ikinä tuollanen idea. Kaitafilmi ei katoa ikinä! Kaikki haluavat ikuisesti filmirullasta rullata seuraavan kuvan kohdalle ja varoa, ettei filmi valoitu. Nyt he ovat yrityssaneerauksessa…

Ja taas takaisin lähtökohtaiseen kirjoitukseen. Muistakaa ihmiset näitä asioita omassa ostokäyttäytymisessänne. Jos haluat saada (yhteiskunnalta enemmän) on pakko antaa (menestymismahdollisuudet yrittäjille). Yrittäjät luovat työpaikat, joiden veroilla Arkadianmäellä rahaa poltellaan. Iso osa siitä menee toki hyviinkin asioihin ja vieläpä joka vuosi.

Loppuun maininta vielä ikäänkuin toistona; suurempi huoli mulla on meidän yhteiskunnan tulevaisuudesta, kuin omasta liiketoiminnasta. Voin perustaa uusia liiketoimintoja, mutta en uutta yhteiskuntaa.

Tämä jos mikä olisi nyt tärkeää jakaa sosiaalisessa mediassa ja pyytää muitakin jakamaan. Josko vaikka tavoittaisi joitain näiden kerrottujen virheiden tekijöitä ja saisi heitä ajattelemaan tätä tulevaa massatyöttömyyden uhkaa. Jos herätti, ole ystävällinen ja jaa tämä ja pyydä siis muitakin jakamaan.

Toukokuussa olen Helsingissä kursseilla ja siihen reissuun on tavoite päästä jotain päättäjää itsekin tapaamaan ja tästä ongelmasta kaikkien pienyrittäjien osalta kaupanalalla kertomaan.

Lopuksi vielä sellainen omituinen seikka, että mulle on usein sanottu, että sun pitäis kirjoittaa kirja. Kieltämättä sellainen on ollut mielessä ja aiheena olisi sitten sellainen elämänkerta, jossa kerrottaisiin tarkasti miten ja miksi minä onnistuin/ epäonnistuin jossain, eli muita auttava teos, jonka yhteydessä pystyisi tällaisia tämän blogin tyyppisiä ongelmia kertomaan matkanvarrelta. Kuinka niihin nyt kokeneena reagoisin etukäteen jos voisin aloittaa alusta. Kirja olisi ennenkaikkea ylistys elämän hienoudelle, sillä näistä ratkottavaksi tarkoitetuista ongelmista huolimatta, elämä vaan on älyttömän kivaa. Ongelmia näkyy aina edessä, mutta takanapäin pelkkiä ratkaisuja.

Tiedä vaikka tarina olisi parinkymmenen vuoden päästä valmis, joten nyt kun minut jossain näet, silpase heti 50e mulle käteen ja olet ennakkotilannut opuksen ja saat sen sitten joskus omistuskirjoituksella… Jos ilmestyy… Lupaan etten kisko rahoja nahan alle… Kaikkia ainakaan kerralla…

Rahan arvo muuttuu parissakymmenessä vuodessa niin paljon, että tällä varmaankin säästät kun tilaat jo nyt sellaista, jota ei ehkä ikinä myyntiin tule? Mene ja tiedä, mä menen silti saunaan. Ennenkuin menet tietämään, paina painiketta Jaa 😉

Kiitos kun luit

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

Oy Perhe Wirtanen Ab – Älä ota myrkkyä!

Pelko tappaa! Näin sanoi luutnantti Jotain, toisesta maailman sodasta kertovassa sarjassa Taistelutoverit. Hän uhmasi kuolemaa jatkuvasti ja oli miehistön ihailema ja pelkäämäkin. Kun häneltä tästä ”hulluudesta” kysyttiin, hän vastasi että: ”Pelko tappaa. Mikäli aiot täältä elävänä kotiin, sinun pitää ajatella olevasi jo kuollut, jotta sinulla ei ole enää mitään pelättävää.” Tämä viittaus pohjustuksena tämän päiväiselle psykologiselle blogille, jossa on pohjalla ajatus epäonnistumisen pelosta, joka johtaa epäonnistumiseen.

En muista kuollaksenikaan missä kuulin aikoinaan uuden vertauksen vanhan kansan sanonnasta: ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” Tän on kyllä keksinyt joku Teppo. On tuo niin outo ja negatiota viljelevä kommentti. Kaikille Tepoille terveisiä, että ei nimi miestä pahenna. Mulla on vaan lapsuuden traumoja, kun kaikissa Pirkka-Pekka Peteliuksen sarjoissa kaikki idiootit oli Markoja…

Tämä uusi vertaus tuosta vanhan kansan ”vittu tuosta mitään tuu” sanonnasta olisi: ”Joka EI kuuseen kurkota, se viettää siinä vittumaisessa katajapensaassa koko ikänsä”. Harmi kun en muista mistä tuon oon kuullu, mutta näin se oikeassa elämässä menee.

Mitään ei saa ilmaiseksi ja kukaan ei sinulle tee. Itse sinun on elämäsi tehtävä. Jokaisella on samat mahdollisuudet vaurauteen, vaikka lähtökohdat erit olisikin. Huumeperheiden lapset lähtevät takamatkalta, mutta ei kultalusikka suussa syntyminen kuitenkaan mitään takaa. Vaurastuminen on päätös, ”ei se multa onnistu” on olotila.

Miksi me sitten ystäviämme dissaamme, kun hän keksii yrittää jotain? Onko se multa pois jos kaveri pärjää? Jos lapsesi tulee sanomaan, että minä aion tulla rikkaaksi, aiotko sanoa hänelle, että: ”Et onnistu, eikä kannata edes yrittää!” Uskoakseni kannustaisit päämäärään, vaikka kuinka katajapuskassa asuisit. Parempaa varmasti jälkipolvellesi toivot, kuin mitä olet itsellesi saanut. Myös silloin, kun persetaskussasi pullottaa 14miljardia, niin haluat lapsellesi parempaa? Kehittyminen vaatii aina itseään parempia opettajia, josta tulee sanonta ympäröi itsesi älykkäämmillä ihmisillä. Eikös kehittyminen ole helppoa kun antaa ympärillä olevien ihmisten rauhassa kokeilla siipiensä kantamista jossain ja kannustaa vaan eteenpäin? Yhtäkkiä onkin osaavampi kaveri olemassa ja tältä voi itse oppia lisää?

Kymmeniä vuosia Suomessa asunut ulkomaalaistaustainen yrittäjä kerran kertoi mulle, että me suomalaiset ollaan outoa porukkaa. Meillä on aina joku asia huonosti, eikä niin kaunista ilmaa olekaan, etteikö kolmen sellaisen päivän päästä jo valiteta, että kokoajan tällaista! Lisäksi me kuulemma olemme tyytyväisiä muiden ihmisten tilanteesta vasta sitten, kun he ovat EPÄONNISTUNEET! So true unfortunately. Kun kaikki sitten naureskelevat epäonnistumiselle, niin kukaan ei uskalla edes yrittää.

Heitä heti näiden kuuntelu pois! Olen verrannut tätä tee kuten itse parhaaksi näet ajatusta jalkapalloerotuomariin. Ei ole sellaista ottelua, jossa jokainen pelaaja ja molempien joukkueiden kannattajat olisivat tyytyväisiä tekemiseesi. Tee niin tai näin, niin osa kannustaa ja osa tuomitsee. Näin se tulee aina menemään, joten tee kuten itse parhaaksi näet välittämättä muiden näkemyksistä. SINÄ TARVITSET MYRKYLLISIÄ KOMMENTTEJA TEKEMISEESI YHTÄ PALJON KUIN PORSAS TARVITSEE MOPOKORTTIA!

Eilen oli lehdessä juttua nuorison velkaantumisesta ja kuinka kivaa olikaan lukea se, että velkaneuvoja toivoi rahankäsittelyoppeja jo peruskouluun. Tästä syntyi idea myydä valmennuksia valinnaisaineiksi yläasteille ja tästä erään opinto-ohjaajan kanssa eilen juttelinkin. Hän sanoi, ettei nuoret ota taloutta valinnaisaineeksi, kun ne ottaa liikuntaa ja käsityötä yms. Tässä onkin se, että tämä pitäisi markkinoida mielestäni mielikuvana, eikä talous nimisenä aineena.

Robert Kiyosaki kirjoitti aikoinaan kirjan, jossa dissasi koulun kaavamaista opettamista, jossa ei jää sijaa ”ämpärin ulkopuoliselle ajattelulle”. Robert vei kirjan kustantajalle ja oli nimennyt kirjan vaatimattomasti: ”Jos haluat rikastua, älä mene kouluun!” Kustantaja oli jarrutellut nimeä ja hakenut tavallista ”talousoppi” tms. nimeä sille, mutta Robert oli pitänyt päänsä. Kirjakauppoihin ilmestyi ”Jos haluat rikastua, älä mene kouluun” niminen kirja, joka myytiin ennätysajassa loppuun uudelleen ja uudelleen. Muistaakseni seitsemän miljoonaa myytyä kappaletta.

Tällainen talouskurssi pitäisikin nimetä tyyliin ”Rikastumisen lyhyt oppimäärä”, tai ”Ala rikkaaksi” tai vaikka ”vingu vähemmän ja tee enemmän. Loput tulee itsestään saatana” kurssiksi. Sanoisikohan ysiluokkalaisten vanhemmat, että ”et ota tuollaista kurssia! Raha on kaiken pahan alku ja juuri, ja Teppohan yritti, muistatko miten kävi?!”

Mietippä sitä, jos seuraavan 15-v aikana kaikki kotikuntasi ja naapurikuntiesi ysiluokkalaiset opetettaisiin käyttämään rahaa siten, että siitä jää joka kuukausi säästöön.  Sitten heille opetettaisiin sijoittamisen perusteet jotta osaavat ylijäämän laittaa töihin. Paljonko meillä olis tulevaisuudessa maksuhäiriöisiä kakskymppisiä?None!

Näistä lapsena aloittaneista sijoittajista tulisi liki varmasti kaikista monimiljonäärejä. 1e päivässä 20% tuotolla korkoa korolle, on 34-v jälkeen jo miljoona. Tulevaisuudessa nämä koululaiset maksaisivat paljon veroja ja käyttäisivät paljon rahaa. Tällöin kaikki muutkin  hyötyisivät tästä rahankäytöstä ja maksaisivat enemmän veroja. Kuinka paljon paremmat peruspalvelut pystyisi kuntasi tarjoamaan vaikka ikääntyville ihmisille? Kuinka taloustaitoisia kunta ja valtiopäättäjiä meillä olisi tulevaisuudessa ja kuinka nämä opettaisivat rahankäsittelyä tuleville sukupolville? Väittäisin, että tällainen kurssitus olisi ”win win situation” ja paras sijoitus mitä kunta olisi sossukuluja pienentääkseen tulevaisuuteen ikinä tehnyt. Kun nämä nuoret kasvaisivat aikuisiksi, olisi onnistuminen jo muodikasta nuorempienkin silmissä ja myrkyttäminen epäonnistumisen pelolla loppuisi.

Joskus eräs luontodokkarifriikki on kertonut mulle, että ”tiedätkö miksi mehiläinen lentää?” Tyhmän kuuloinen kysymys johon vastaus on kuulemma se, että:”SE EI TIEDÄ ETTEI SE VOI LENTÄÄ!” Mehiläisen siivet ovat kuulemma liian pienet ropan kokoon nähden ja iskunopeus niillä on liian hidas. Matemaattinen mahdottomuus käytännössä tämä onnistuminen!

Kun eka mehiläinen on päättäny kokeilla lentoa ja saanut perseen irti nurmikosta, onkohan kaverit huutanu alhaalla että ”tuu nyt vittuun sieltä ennenkuin käy huonosti!” Tai alhaalla on Teppo tuumannu, että ”satanen vetoa että kohta katkee jalka?” ja kaverit vastaisivat, ”ei voi lyödä vetoa asiasta joka on päivän selvä, eikä kukaan ole erimieltä”. Eivät ole. Todennäköisemmin ovat katelleet taivaalle että ”WWWAAAAAAAAUUUUUU, ei oo jumalauta tosi. Hiukka siistiä! Miten helevetissä sä ton teit?” Todiste tälle keskustelulle on se, että mehiläiset lentävät yhä. Tuo eka Pera on sitten tsempannut muitakin onnistumaan.

Nyt jos haluat luontoa muuttaa ja nauttia toisten epäonnistumisesta, pistä tuo matemaattinen fakta huhuna mehiläisten keskuuteen liikkeelle ja hullun kiilto silmissä helevetin moisen ropinan perään käynnistät RUOHONLEIKKURIN! Se niistä perkeleistä! Eivätpä enää vittuile kun pystyvät mahottomiin…

Keväistä viikonloppua ja mehiläistarina on hyvästä vertauksesta huolimatta myytti…

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

Oy Perhe Wirtanen Ab – Ristus mikä kakara!

On uskomatonta, koska rahankäsittelytaitoja ei opeteta koulussa ja kotonakin opetetaan jokaista lasta samalla lailla, että miten yksilö voi olla näissä asioissa erilainen? Juuri muistelin aikuisen tyttäreni kanssa, millainen hänen ensimmäinen työtehtävä aikoinaan isän yrityksessä on ollut ja kuinka monenlaisia hommia hän on joutunut matkan varrella tekemään. Ikää hänellä on tuolloin ollut palttiarallaa 9-v. Vaikka kuinka olen joutunut aikuisille lapsilleni napisemaan toimeliaisuudesta ja kaikille talouteni henkilöille järkevästä rahan käytöstä, oli tämä siisti muistelma.

Mun tyyli oli opettaa lapsia töihin siten, että ostakaa mitä haluatte, kunhan työn tekemisellä sen tienaatte. Kun 2/3 on tarvittavasta rahasta (nälkäpalkalla) on koossa, laitan loppu rahat siihen bonuksena. Voitte uskoa, että juuri se kännykkä minkä ostivat itse omilla palkkarahoillaan kesti pisimpään.

Tällainen opettaminen on kuitenkin haastavaa, jos omassa kodissa ei olla sitä mieltä, että noin pienillä ei voi töitä teettää, tulee sitten naapurin Urpo vittuilemaan lapsityövoiman käytöstä. Tarkoitus ei olekaan kaikkia miellyttää, vaan opettaa omia lapsia. Me voimme lapsiamme opettaa ja varsinkin paskojen kokemusten kautta on helppoakin opettaa, mutta jos vastapuoli ei ole valmis oppia vastaanottamaan, niin se on ikäänkuin no can do. Mikä sitten saa esimerkiksi kaksoset ajattelemaan erillälailla keskenään, vaikka opetukset ovat molemmille samat?

Tuttavallani on pienet kaksoistytöt. Tuttavani kertoi, ettei perheessä ole raha-asioita opetettu sen kummemmin, kuin että kannattaa jotain jättää myös säästöön. Eli ei pidä pää märkänä kaikkia kaivoon heittää. Molemmat tyttäret saavat viikossa käyttörahaa (edesmennyt viikkoraha ilmeisesti) 5e jolla heidän pitää omat hankinnat maksaa. Tarkoittaa käytännössä sitä, että jos toinen haluaa sen karkkiin laittaa, niin ole hyvä, oma on valintasi.

Toinen tyttäristä paineleekin heti pienimmän paperin käteen saatuaan kauppaan ostamaan kaikkea sitä mitä ei tarvi ja vielä niin, ettei pysty ilman pahaa oloa kaikkea edes kerralla tuhoamaan.

Toinen tytär taas oli lähtenyt isän mukaan kauppareissuille viimeiset pari vuotta tekemään perheen ruokaostokset. Urheilijatyttö oli latonut kärryyn hedelmiä, vihanneksia ja marjoja ja toki isä oli ne ostanut. Pari vuotta myöhemmin, eli nyt, hän oli isää pyytäny käyttämään marketissa, että voidaan hakea pleikkari nelonen. Isä oli luonnollisesti sanonut, ettei tollasia noin vain haeta ja että sellainen kallis kampe pitää ansaita! Tähän tytär oli tuumannut, että ei sun sitä tarvi ostaa. Ostan sen ihan ite! Kyytiä vaan tarvin.

Vastauksena isän kysymykseen, jotta millä rahalla, oli tytär vastannut että niillä joka viikkosilla vitosilla. Likka oli jumalauta pistäny kaikessa hiljaisuudessa rahat käytännössä kaikkinensa säästöön ja lisäksi mummuilta saadut rahat ja myös kaikki synttärirahatkin. Mitäpä tähän voi isä vastaan sanoa kun on säästeliäisyyttä terottanut? Ei yhtikäs mitään. Toyota käyntiin ja viemään tyttöä markettiin. Oli ollut kuulemma hauska katsoa, kuinka hän oli pelejä valikoinut (uusia ja vanhoja) niin että rahat riittävät. Isä oli ostanut kuitenkin ylpeyttään ylimääräisen ohjaimen tytölle.

Kun isä oli hoksannut ja kysynyt, että et vissiin ole karkkia ostanut ja ostatit mulla kaupassa kaikkia marjoja ja hedelmiä ja näin säästit ”herkkurahat”, oli tytär tuumannut että ”käsittääkseni et ole meiltä ruokaa laskuttanut, mutta jos tilanne muuttuu, olisitko ystävällinen ja informoisit siitä vaikka saman tien.” Ihan huippu kakara kertakaikkiaan! Kuulemma jotain kännykkäpelien lisäjuttuja joista mä en vanhuuttani ymmärrä mitään, hän miettii ostamisen järkevyyttä niin kauan, että peli on jo poistunut markkinoilta ennenkuin on päätös tehty!

Vastaus alun kysymykseeni, mistä tällainen johtuu, on vastaus: KYSYPPÄ JOKU TOINEN. En osaa sanoa. Aina puhutaan perintötekijöistä, mutta ne ammuttiin juuri alas, kun kaksi täysin erilaista esimerkkiä on samoja käytäntöjä perinyt.

Tällasia ”penikoita” olis ilo auttaa eteenpäin, sillä tuolla harkitsevalla ja kärsivällisellä luonteella taivas on rajana, paljonko omaisuutta he pystyisivät kerryttämään.

Tähän loppuun on pakko myöntää, että kummallakaan allekirjoittaneen biologisella lapsella ei ole tuollaista perintötekijää, vaikka mieleisiä lapsia ovatkin. Eli olkoot isä kuinka talouskonsultti, ei kaikki silti periydy ja piste.

”Tutkimattomat ovat herran tiet” – Masan jotain jostain kaikkien mietittäväksi ja murehdittavaksi (koulumme pakollista opetusta on kuitenkin uskonto, toisinkuin talousasiat uskonnon tärkeyttä dissaamatta)

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

 

Oy Perhe Wirtanen Ab – Nyt tippu nalle jakkaralta!

Enpä olisi uskonut tämän päivän koittavan, sillä joudun perustelemaan miksi idolini on väärässä. Luen Björn Wahlroosin kirjaa Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. Kirja minun makuuni. Uskomatonta että kymmenestä väitteestä on saatu 400 sivua tekstiä, eli 40 sivua on perusteluita keskimäärin per ajatus. Perusteluista kun pystyy muodostamaan faktan, niin Nallen kohdalla ne ei jää lukematta/ kuulematta. Lisäksi kun niitä puntaroi, on helppo olla samaa mieltä, toisin kuin Marxilaisen teorian kanssa, jossa aamulla joku lähtee kalalle ja yhdessä illalla nautitaan saalis ja maailma pyörii hienosti.

Nalle väittää aivan oikein, etteivät markkinat ole tehokkaita osakepörssissä, mikäli niiden katsotaan ennustavan tulevaisuutta. Mutta Nalle kertoo myös, että valtaosa ihmisistä tekee pörssissä aktiivista kauppaa. Varmaan näin onkin, mutta hän moittii pientä joukkoa jotka elävät näiden siivellä, koska he sijoittavat strategialla Osta ja Omista. Tämä pieni joukko kuulemma hyödyntää tämän aktiivista kauppaa käyvien ammattilaisten tekemää työtä.

Ensinnäkin sijoittamisesta on paljon tehty tutkimuksia, joissa kaikissa aktiivinen kaupankäynti saa huonomman taloudellisen tuloksen aikaiseksi, kuin tuo osakesäästäminen, eli osta ja omista. Toki muutama hemmo maailmassa varmaankin pystyvät aktiivisella kaupankäynnillä tienaamaan, mutta se ei valtaosalta onnistu. For examble mm. Warren Buffet on miljardinsa rakentanut osta ja omista meiningillä.

Nalle sanoo, että osta ja omista hyödyntää ammattilaisten aktiivisella kaupankäynnillä tekemää vaihtoa, joka samalla eliminoi hinnoitteluvirheet. Mites helevetissä aktiivinen kaupankäynti eliminoi hinnoitteluvirheitä? Aktiivinen kaupankäynti aivan varmasti luo hinnoitteluvirheitä. Mitä enemmän ostajia on markkinoilla, sitä suuremmaksi hinnat nousevat, joten miten aktiivinen kaupankäynti eliminoi hinnoitteluvirheet? Mm. teknologiakupla syntyi aktiivisesta kaupankäynnistä. Tuolloin tv:ssä oli yliopistojannuja haastattelussa, jotka välitunneilla teki osakekaupoilla tonnin päiväansioita. Teknologia yhtiöiden P/E luvut oli sadoissa, koska aktiivisia ostajia oli liikkeellä pilvin pimein. Missäs he ovat nyt? Eivät ainakaan enää anna haastatteluja töllöttimeen. Rahat ovat kurssiromahduksissa hävitty ja P/E luvut on nyt kymmenissä, eli hinnoitteluvirheitä ei enää ole.

Jos olet pörssikursseja seurannut, niin olet varmasti huomannut sen, että dramaattisia laskupäiviä on nykyään enemmän kuin ennen. Ennen kovat pudotukset oli 3% ja nykyään näkee muutaman kerran vuodessa jopa 6-7% pudotuksia. Mistähän tämä johtuu? Aktiivisesta kaupankäynnistä. Toimeksiantoihin on tulleet robotit mukaan ja ne on ohjelmoitu myymään päivän hintaan, kun hinta on laskenut esim. 3% ja tällöin valtava joukko koneita alkaa myymään valtavia määriä osakkeita yhtäaikaa. Sitten hinta tippuu kunnes kaikki on myyty. Lopputulos laskussa on sitten 6-7%. Voisko tuossa tulla kysymykseen hinnoitteluvirhe, eikä niin että se eliminoitiin? Ainakin seuraavana päivänä tulee noihin reipas nousupäivä, kun ostetaan liian alas laskenutta osaketta takaisin. Tällöin näkisin, että hyödynnetään aktiivisen kaupankäynnin luomaa hinnoitteluvirhettä.

Mitäs jos ei olis aktiivista kaupankäyntiä? Vaihto tosin olisi minimaalista, se on varma. Jos kaikki ostaisi ja omistaisi, kurssit nousisivat yhtiöiden tulosten kasvun suhteessa varmemmin ja tämä eliminoisi hinnoitteluvirheitä.

Osta ja omista joukkio on yhtiöille varmempi rahoittaja, koska hyvää yhtiötä ostaessa, yhtiön maksamat osingotkin sijoitetaan takaisin tähän hyvään yhtiöön ja näin saadaan enemmän kasvua aikaseksi.

Tämä on kyllä kautta linjan ensimmäinen ja varmaankin viimeinen kerta, kun pääsen olemaan Nallen perusteluiden kanssa eri mieltä ja väitänpä olevani vielä oikeassakin.

Suomessa on sellainen tosi tarina Posiolaisesta matematiikan opettajasta nimeltä Eino Jutikkala. Eikka oli nuuka mies. Hän kulki vanhoissa kengissä ja housuissa, ajoi vanhalla autolla ja nuukuutensa vuoksi hymyilytti kyläläisiä. Eikalla ei ollut perhettä. Kun hän muutama vuosi sitten kuoli, hän testamenttasi omaisuutensa tiedetutkimukselle ja omaisuus oli reilun 20 miljoonaa. Eikka oli pienestä palkasta ostanut koko ikänsä osakkeita, sijoittanut osingot uudelleen maksavaan yhtiöön takaisin ja kartuttanut varallisuutensa melko mittavaksi. Ruotsissa eräs herra täytti alku vuonna 100-vuotta ja häneltä kyseltiin miten hän oli tehnyt liki sadan miljoonan varallisuuden? Aivan kuten Eikkakin. Missä ovat nämä Nallen kertomat aktiivista kauppaa tekevät ammattilaiset, jotka olisivat tuollaiset omaisuudet tehneet? Tutkimukset ovat oikeassa; niitä ei ole!

Kunnioitus mulla Nallea kohtaan on silti edelleen järjetön. Jos Joulukuun kuudennelle päivälle saan samaan aikaan kutsun juhlimaan Salelta ja Nallelta, otan heittämällä vastaan Nallen kutsun. Nanosekunttia ei miettimiseen aikaa menisi.

Nallea kohdellaan väärin. Olen monesti käyttänyt häntä esimerkkinä vertauksessa, kuin rikkaat eivät maksa veroja ja Nalle maksaa lähemmäksi kymmentä miljoonaa vuodessa veroja! Nallea haukutaan kapitalistiksi. Suotta haukkua, sitä hän on. Hän oli nuorena ääri kommunisti joka alkoi ajatella Marxilaisuuden teoriaa ja totes, että ”ei vittu ,nämä ei voi toimia oikeassa elämässä” ja päätti vaihtaa puolta. Onnistuminen oli Nallelle päätös. Nallea moititaan siitä, että hän myi Mandatumin valtion omistamalle Sampo pankille kovaan hintaan ja on sillä tienannu rahansa. Äänestäjien valitsemien päättäjien vika on se, paljonko kaupassa on Nallelle maksettu. Lisäksi Nalle otti kauppasumman yhtiön osakkeina, jonka johtajaksi hän jäi. Tämä oli valtiolta mainio sitoututtaminen, josta valtion sijoitusyhtiö Solidium nauttii kasvavaa osinkovirtaa ja kurssinousua joka vuosi. Nämä osingot on varmuudella tuoneet Suomen valtiolle jo kauppahinnan korkoineen takaisin.

Lisänä vielä se, mitä Nalle on saanut sivussa Nordealle ja UPM-Kymmene:lle aikaiseksi ja paljonko Nallen johtamat firmat ovat luoneet suoria työpaikkoja, unohtamatta välillisiä työpaikkoja. Paljonkos nämä yhtiöt ovat osinkoineen ja arvonnousuineen tuoneet valtiolle rahaa, tai verotuloja syntyneistä työpaikoista?

Nalle kertoo kirjassaan, että on väärin pitää yksityistämistä talouden tuhoavana ajatuksena. Hän käyttää esimerkkinä valtameriä. Mikäli meret omistaisi yksityinen taho, se ottaisi luonnollisesti merien käytöstä maksun. Sitä maksua vastaan tämä taho pitäisi huolen siitä, että meret pysyisivät puhtaina jotta hänen liiketoiminta pysyisi kannattavana. Tästä tuli sitten Iltalehden lööppiin teksti: ”Nalle haluaa yksityistää valtameret”. KUUPOT! Tästähän tuossa ei ollut kysymys, vaan hypoteettisesta esimerkistä joka on hypoteettisuudesta huolimatta FAKTA.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

Oy Perhe Wirtanen Ab – Lähtikö asuntomarkkinat lapasesta?

Viime lauantaina oli useissa lehdissä uutinen kotitalouksien velkaantumisesta, josta sain kimmokkeen tämän päiväisen blogin. Uutinen oli mielekästä luettavaa joka vaatii kirjautumisen verkkolehteen. Uutinen on luettavissa tästä:

http://www.pohjolansanomat.fi/kotimaa/lue-lisaa-isot-laskut-tyhjat-taskut-kotitaloudet-ovat-velkaisempia-kuin-koskaan-15919304

Liian suuret asumismenot ovat luonnollisesti suurin velan tekijä. Jotta velkoja pystytään sittemmin hoitamaan, velkaannutaan samalla arjen asioiden kanssa. Näin pyörre on valmis ja sen viimeistelee täydellisesti pikavipit, kuten uutisessakin mainittiin.

Keskitytään tänään asumiseen ja asuntomarkkinoihin. Hyvin hoidetussa omassa taloudessa asumiskustannukset (vuokra/laina) saisivat olla korkeintaan 50% tuloista, mutta mielummin alle tuon. Tämä pelkkänä mainintana. Meillä on valitettavasti tapana rakentaa/ ostaa liian suuria ja kalliita taloja. Sitäkin suurempi virhe on rakentaa talo alueelle, mikä ei ole ns. arvostettua. Miksikö? Tavarat 20km päähän palveluista maksavat aivan yhtä paljon, kuin arvostetulle alueelle palveluiden lähelle. Ongelma tuleekin sitten siinä, kun taloaan alkaa myymään, eikä alueelle löydy halukkaita muuttajia.

Jos talosi rakentaminen maksaa vaikka 200 000e, saat siitä halutummalla alueella varmemmin omat takaisin. Otetaan esimerkiksi Kemin Rytikari ja siellä kerrostalokolmio. Sen saat hankittua suunnilleen 20 000e hintaan. Uskomatonta mutta totta. Jos teet siihen upean remontin kaikkine hienouksineen ja käytät siihen 30 000e rahaa, kuvitteletko oikeasti saavasi myytyä sen 50 000e hintaan, jotta saisit omasi pois? Keskustassa sijaitsevalla kämpällä voisit jäädä jopa voitollekin.

Väitän kylmän viileästi, että menemme Suomessa kovaa vauhtia kohti kiinteistökuplaa. Asuntojen hinnat ovat koko maan mittakaavassa jo maksukykyjen kipurajoilla. Asumistukea myönnetään enemmän kuin ennen. Tämä nostaa vuokrien hintoja ja samalla myyntihintoja, koska sijoittavat haluavat saatavissa olevan suuremman vuokratuoton takia asuntoja ostaa. Olemattomat korot lisäävät myös asuntojen kysyntää ja kysyntä taas nostaa hintoja. Pitkät laina-ajat lyhennysvapaineen nostavat myös asuntojen hintoja. Kaikessa ratkaisee se, paljonko ihmisellä on käyttää asumismenoihinsa.

Asumistuen kasvaminen pienentää vuokralaisen omaa kustannusta, jolloin vuokraajat nostavat vuokria ja vuokralaisen kustannukset pysyvät ennallaan. Kun 10-v sitten Suomessa alettiin myöntämään 25-v asuntolainoja, rakentamisen hinta pompsahti kuin salaman iskusta yli 30%. Miksi? Koska lainan kuukausierä pienenee. Tällöin rakentajat ja tarvikemyyjät nostavat hintojaan. Näin lainanmäärä rakentajalla kasvaa samassa suhteessa kuin maksuaika pitenee ja kuukausittainen lyhennys on ennallaan. Kun pystytään maksamaan enemmän hinnat nousevat ja kun pystytään maksamaan vähemmän hinnat laskevat. Kun joka alalle tulee alakohtaiset palkankorotukset, kaikki kallistuu samassa suhteessa, eikä palkasta jää yhtään enempää käyttöön. Helppoa ja yksinkertaista. Lisäksi väitteeni on fakta. Näin tämä menee, näin tämä on aina mennyt ja näin tämä tulee aina menemään.

Asuntomarkkinat ovat ihan kohta ylikuumentuneet ja siitä seuraa aina romahdus. Ylikuumentuminen luo kuplan, joka myöhemmin johtaa tämän kuplan poksahtamiseen. Muista vuoden 2000 teknologiakupla, kun jokainen liiterin muori oli ostamassa teknologia osakkeita ja kysyntä nosti hinnat kohtalaisen korkealle ja mitäs siinä sitten tapahtui?

Asuntovelalliselle tämä voi olla paha paikka, vaikka hinnat nousevat aina uudelleen uusiin ennätyksiin. Asunnon arvon putoamisen myötä putoaa myös sen vakuusarvo. Tällöin pankin Alma voi soitella ja kysellä lisävakuuksia aiemmin myöntämälleen asuntolainallesi. Sama koskee suurella velkavivulla markkinoilla olevaa sijoittajaa. Vuosia maksettujen lainojen kanssa taas ei tarvitse huolestua.

Sijoittajan kannattaakin nyt olla ”kuulolla” ja ulkona asuntomarkkinoilta. Väitän että lähivuosina samalla rahalla saa reilusti enemmän. Nyt tulevat sijoitukset muualle kuin betoniin ja samalla kannattaa maksella aiempia betonilainoja vähemmäksi. Mikäli meidän asuntojen hinnat silti jatkavat 2-3% vuosittaista kallistumista ikuisesti, voitte sanoa että olin väärässä. I just dont think so…

Markkinat ovat tehokkaat ja markkinat määräävät hinnat. Voit huoletta upean Rytikarin osakkeesi kanssa päättää, että tämä on ainakin 50 000e arvoinen. Sitten vaan agressiivisesti odottelet ostajaa. Lupaan että ovikellon patteri purkautuu ovikelloon käyttämättömänä.

Jos olet nuori ja ensiasunto on hankkimatta, tulee tässä sinulle Ilmainen vinkki! Osta ensin yksiö alueelta jossa on vuokrakysyntää. Keskusta ja opiskelupaikkojen läheisyys ovat luonnollisesti haluttuja alueita. Kun nuori aikuinen ruukaa löytää kaksi jalkaa lisää omaan talouteensa, ostakaa samalla ajatuksella kaksio. Tarkistakaa mikä on ensiasunnon ostajan korkovähennys tuolloin verotuksessa. Uudet jalat on ensiasunnon ostaja, joten uusi asunto kannattaa laittaa hänen nimiin. Keskenäisellä sopimuksella erittelette tuon omistussuhteen mahdollista pesäeroa/ kuolemantapausta silmällä pitäen. ÄLKÄÄ MYYKÖ YKSIÖTÄ, vaan laittakaa se vuokralle. Kun nuorelle parille ruukaa syntyä pari jalkaa lisää, odottelette jalkojen kasvamista 2-3v ja ostatte keskustasta kolmion. ÄLKÄÄ MYYKÖ KAKSIOTA, vaan laittakaa se vuokralle. Kun jalkoja syntyy lisää, myykää kolmio huonon vuokratuoton vuoksi pois ja maksakaa loppuvelka siitä pois. Tämän jälkeen mietitte todella tarkkaan, kannattaako ostaa uudelta hienosto alueelta 230 000e maksava 140 neliön uusi talo, vai siltä vanhemmalta alueelta, siis siltä jonne ei löydy muuttajia ja hinnat ovat paljon halvemmat, 15-v vanha 140 neliön tiilitalo 75 000e hinnalla ja vaikka remontoida sitä 30 000e edestä. Muista, että omakotitalo vie joka vuosi rahaa taskustasi. Ei tule kesää, etteikö jotain pidä pihalle ostaa tai vuotta, etteikö jotain pidä vähän fixata. Tai kuten talousvalmentaja Mikko Sjögren totesi, että syystä jota hän ei vieläkään tiedä, joka kevät pitää ostaa uudet verhot.

Tästä syystä halvempi talo jättää enemmän rahaa palkasta yli, jonka voi vaikka sijoittaa korkoa korolle johonkin. 20-v ensimmäisen yksiön ostamisen jälkeen kahdesta sijoitusasunnosta ovat vuokralaiset maksaneet loppulainat pois ja lainaan menneet rahat jää tuloksi talouteen. Lisää rahaa sijotettavaksi korkoa korolle. Tästä nuoresta parista tulee varhaiseläkeikään mennessä miljonäärejä.

Pyytäkää asunto-ostoksiin apua joltain jolla on paljon vuokrakämppiä. Älkää ottako neuvoa vastaan kiinteisövälittäjältä, joka jää ilman kauppaa ilman palkkiota.

Kauppalehdessä oli pari vuotta sitten juttua siitä, kuinka Suomessa on kymmeniä tuhansia arvottomia asuttuja taloja. Tämän kyllä ymmärsi kun asiaa lappiin mökille ajaessa ajatteli. 30km pelkkää mettää ja sitten tulee talo ja 30km pelkkää mettää ja talo. Näitä taloja ei tule kukaan koskaan ostamaan ja siksi ne on arvottomia asuttuja taloja.

Markkina määrää hinnan ja kun hinta on määräytynyt liian korkealle, ei löydy ostajaa ja tällöin poksahtaa kupla. Sen jälkeen taas kohti uutta nousua.

Tässä tämän kertainen blogi. Piti keskittyä helevetisti, että pysyy asiayhteys alusta loppuun ja nokkeluudet loistavat poissaolollaan. Pienen ihmisen ilo onnistua! Nyt ei tarvitse enää koskaan pitää kirjoitusasua asiallisena, kun siihenkin on jo kertaalleen pystytty.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy