Aihearkisto: Yleinen

Aika ei unohda

Vuonna 2012 tein ison virheen etsiessäni yhtiölleni sijoitusasuntoa. Satuin löytämään edullisen kolmion, jollaisen hankkiminen huonomman vuokratuoton vuoksi oli vastoin strategiaani. Kolmio oli kuitenkin mahdottoman tyylikäs ja remontti oli tuore. Saatava vuokra kattaisi kaikki kulut ja jättäisi ylijäämää yhtiölle ja tämän lisäksi olin varma, että tässä asunnossa ei komeutensa vuoksi tule yhtään tyhjää kuukautta, koska siihen löytyy tarvittaessa heti uusi vuokralainen. Näin ollen rikoin strategiaani viimeisen kerran elämässäni ja ostin huoneiston.

Ensimmäinen näyttö yksinhuoltaja äidille ja olin oikeassa, asunto myy itse itsensä. Vuokrasopimus tehtiin ensimmäisessä näytössä. Monta kuukautta myöhemmin vuokralainen ilmoitti seinän takana olevalla naapurilla olleen kylpyhuoneessa vesivahinko ja kysyi kannattaisiko minunkin huoneistossa tehdä tarkistusmittaus, koska vahinko on ollut samalla seinällä seinän toisella puolella. Asiallinen ilmoitus ja tilasin isännöitsijältä kosteusmittauksen.

Yllätyksekseni vajaan kuukauden päästä isännöitsijä soitti ja sanoi, että meillä on kosteusvaurio, jota vakuutus ei korvaa. Mittausfirma oli todennut seinissä kopolaattoja, joiden takana oli selvästi liikaa kosteutta ja isännöitsijä oli mittaustulokset laittanut vakuutusyhtiöön, joka aivan oikein hylkäsi kopolaattojen vuoksi korvauksen.

Menetin malttini kohtuullisen totaalisesti isännöitsijälle ja kyselin miksi helvetissä hän on laittanut korvaushakemuksen, ennenkuin on tutkittu miksi laattojen taustat ovat onttoja vasta remontoidussa kylpyhuoneessa. Vaadin häntä laittamaan huoltoyhtiön tutkimaan putkistoa seinässä. No näinhän sieltä löytyi 3cm matkalta täysin poikki oleva lavuaarin viemärin poistoputki. Kysyin isännöitsijältä näkeekö hän mitään syy-yhteyttä kopolaattojen ja poikki haurastuneen viemäriputken kanssa ja jos näkee, niin tästä syystä hän on kämmännyt sen vakuutushakemuksen täydellisesti. Vaadin häntä tekemään oikaisupyynnön uuden tiedon valossa vakuutusyhtiölle, mutta vastaus oli, että se ei auta mitään…

Purku ja kuivaustyöt piti aloittaa heti ja tein isännöitsijälle selväksi, etten tule hyväksymään sitä, että remonttikulut kaatuvat nyt taloyhtiön niskaan. Ilmoitin tästä taloyhtiön hallitukselle, että tämä tulee saattaa isännöitsijän tekemän virheen perusteella isännänvastuuta käyttäen isännöitsijän työnantajayhtiön vastuuvakuutukseen, mikäli isännöitsijä ei saa vakuutusyhtiötä myöntämään korvausta.

Kuukauden kuluttua vuokralaiseni ilmoitti, että kylpyhuone on edelleen käyttökiellossa ja hän käy töissä suihkussa. Ketään ei ole saapunut purkamaan mitään, eikä hänelle ole tullut mitään tiedotteita isännöitsijältä ja näin hän irtisanoi vuokrasuhteen. Ymmärrän kyllä aivan täysin. Tästä alkoi tolkuton sähköposti ja puhelinrumba ja heti perään 4kk myöhemmin kylpyhuone oli valmis. Yllätykseni taloyhtiön hallitus oli sitä mieltä, että minun tulee maksaa kylpyhuoneen uudet pinnat, eikä taloyhtiön toisin kuin laki sanoo.

Kun taloyhtiö ei suostunut laittamaan ostopalveluna toimivaa isännöitsijäyhtiötä virheestä vastuuseen, eikä taloyhtiö aikonut itse vauriota maksaa, mitä minäkään en olisi halunnut, niin ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jättää haaste käräjäoikeuteen, koska lain mukaan se ei jää omistajan vahingoksi. Taloyhtiö teetti purku ja korjaustyöt vesieristeeseen saakka isännöintiyhtiön remonttimiehillä ja minä halusin teettää laattatyöt, koska en kestänyt tuota hidasta toimintaa, joka lisäisi vain minun korvausvaatimusta yhtiöltä, jossa itsekin olen osakkaana.  Näin yhtiön kustannukset pysyivät pienempänä.

Vaadin oikeusteitse 3800e korvausta joka aiheutui materiaaleista, sekä laatottajan ja lvi liikkeen työlaskuista. Lisäksi vaadin kahden kuukauden vuokran menetystä johtuen työn viivästyksistä. Taloyhtiön palkkaama lakimies otti yhteyttä ja kertoi, että lain mukaan mulla ei ole oikeutta hakea korvausta kaakeleista ja laatoitustöistä, vaan muovimatosta ja sen asennustöistä koska laki sanoo, että taloyhtiön tulee saattaa tässä tilanteessa kylpyhuone ALKUPERÄISEEN kuntoon ja alunperin talon valmistuessa siellä on ollut muovimatto. Mulla pääsi nauru ja sanoin, että: ”Mulle sopii ehdottomasti, mutta maton tulee olla juuri samanlainen, jotta se on alkuperäisessä kunnossa. Lisäksi haluan sinne samanlaisen keltaisen vessanpöntön oranssilla kannella, samanlaisen keltaisen lavuaarin ja samanlaisen valkoisen posliinisen kylpyammeen hanoista nyt puhumattakaan, jotka siellä on valmistuessa ollut, koska sun mielestä lain termi ”alkuperäiseen kuntoon” tarkoittaa valmistumisvuonna 1968 käytettyä materiaalia. Mulle sopii todellakin tuollainen makee retrokylppäri ilman muuta”.

Sanoin asianajajalle, että sen sanamuodon voi tulkita kahdella eri tyylillä, eli minun ja sinun tyylillä. Lain esityöt puhuvat kuitenkin minun tulkinnalla ja kertovat säätäjien halunneen turvata huoneiston omistajaa, jolloin alkuperäinen tarkoittaa ennen vahingon tapahtumista. Jos joku tekee kylpyhuoneensa remontin kullasta ja marmorista, niin hän ei saa esitöiden perusteella saada kynsilleen rakennevahingoissa, vaan kylppäri uusitaan kullalla ja marmorilla siihen kuntoon, missä se on ollut ennen vahinkoa, eikä muovimatolla joka on ollut 60-v sitten ensimmäinen pinta. Muistutin myös, että sen lisäksi että kylppäri ei ole siinä kunnossa jossa se oli ennen vahinkoa, koska olen laittanut halvat peruslaatat joka paikkaan, vaikka alunperin siellä oli boordilaattoja yms. komeita yksityiskohtia, en ole halunnut riidellä taloyhtiön kanssa jossa olen itsekin osakkeenomistajana, vaan halunnut yhtiön saattavan vastuuseen sen, jonka virheen vuoksi yhtiö joutuu vastaamaan kustannuksista. Pyysin asianajajaa virkansa puolesta ajamaan yhtiön asiaa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, eli puhumaan hallitukselle järkeä, että isännöitsijäyhtiö tulee saattaa vastuuseen, mutta tämä asianajaja pysyi kannassaan, että yritän teettää taloyhtiöllä kalliin remontin, jotta huoneistoni arvo nousisi.

Myöhemmin neuvottelin asianajajan toimistossa hänen, sekä taloyhtiön edustajien kanssa. He tarjosivat sovinnon eleenä 500e ja edellytys oli, että vedän haasteen takaisin. Löin pipon päähän ja suksin helevettiin neuvotteluista muistuttaen, että istunto on kolmen viikon päästä. Asianajaja soitti iltapäivällä perään ja kertoi yhtiön maksavan tonnin ja tämä on viimeinen vastaantulo. Sanoin, että:” unohdin lähtiessä muistuttaa, että se istunto alkaa kello 10.00, eikä kello 9.00 kuten alunperin oli ilmoitettu”, ja suljin puhelimen.

Istunnon alkaessa tuomari opasti meitä vielä neuvottelemaan sopuratkaisusta ja kertoi antavansa aikaa niin kauan kuin tarvitsemme. Asianajaja tarjosi 1500e ja mä sanoin, että:”ok, sillä rahalla saa salista eturivin paikan”. Muistutin asianajajaa mun todistelusta. Timpuri kertomassa kuinka pitkä aika on 4kk kylppäriremontissa ja antamassa arviota kustannuksesta. Kaksi sisustusmyymälää kertomassa hinta-arviota muovimatosta versus mun halpoihin laattoihin, jonka tarkoitus on kyseenalaistaa väitetty kalliin remontin teettäminen yhtiön laskuun. Vuokralainen kertomassa siitä, kuinka viivyttely sai hänet lähtemään ja että hän olisi voinut parin kuukauden remontin ajan asua muualla, kunhan olisi ollut jokin aikataulu tiedossa. Sähköpostikeskustelut, joiden sisältö ampuu alas useat taloyhtiön ja isännöintiyhtiön väitteet, kuten heidän todistelun siitä, kuinka työtuntilistojen mukaan remonttia on tehty aktiivisesti. Kolmena eri päivänä sähköposteissa ihmettelen, kuinka yhtään ei ole kyseisen päivän aikana työ edistynyt, eikä ketään näy töissä ja samaan aikaan työtuntilistoihin on merkitty kahdelta mieheltä 8h töitä ym.

Asianajaja kävi ottamassa puhelun hallituksen puheenjohtajalle. Hän palasi neuvotteluhuoneeseen ja kertoi, että juuri kyseisenä päivänä hänellä on syntymäpäivä ja saavuttaa eläkeiän, eikä hänellä ole siksi halua viettää päivää salissa ja hän sai yhtiön tekemään 2500e tarjouksen ja ojensi kätensä diilin kättelyä varten. Kerroin hänelle, että joudun viemään hänet synttäreiden kunniaksi saliin saamaan viimeisessä istunnossa ennen eläkeikää turpaan itseopiskelleelta lakineuvojalta, sillä alle 3800e korvausta en sovintoa tee. Kerroin olevani varma siitä, miten tuomari tulkitsee sanamuodon ”alkuperäiseen kuntoon” ja siksi saan satavarmasti salista 3800e. Se saanko enemmän on epävarmaa mutta arvioni mukaisesti n. 90% varmuudella kyllä. Lupasin asianajajalle synttäreiden kunniaksi tonnin rahaa, mikäli hän minut salissa voittaa siten, että sinne meno säästi yhtiön rahaa ja kävi miten kävi, niin tarjoan eka tauolla kahvit synttäreiden kunniaksi. Kerroin asianajajalle, että hänen olisi pitänyt aikoinaan ajaa asiaa ja puhua yhtiölle järkeä kuten pyysin, sillä en vieläkään halua yhtiölle ylimääräisiä kuluja. Saliin meno tietää kuluja ainakin tonnin lisää asianajajan tuntipalkkion muodossa.

Annoin vielä yhden mahdollisuuden ottaa puhelu ja kertoa, että on halvempaa maksaa 3800e ilman oikeudenkäyntiä, kuin vähintään 5000e oikeudenkäynnin kanssa. Hän otti puhelun ja viimein riita saatiin päätökseen. Aikaa oli kulunut vahingosta noin 3-vuotta.

Kirjoituksen varsinainen aihe vaati pitkän tarinan alle. Tässäkin tapauksessa pääsen siihen esimerkkiin, kuinka toiselle pahaa tuottava saa Ansionsa Mukaan, aivan kuten sekin joka yrittää kaikille parasta ratkaisua. Tässä tapauksessa turpaan tuli tällä viikolla, neljä vuotta oikeudenkäynnistä tälle taloyhtiölle ja vieläpä täysin puskista.

Kun remontti valmistui 3-v ennen riidan päättymistä, oli ensimmäinen katsoja seitsemän henkinen somaliasta pakolaisena saapunut perhe ja he halusivat tämän ottaa. Korvausriidan aikana taloyhtiö kohteli heitä erittäin väärin. Heille yritettiin saada häätö kaikin mahdollisin keinoin. Puheenjohtaja ilmoitteli isännöitsijälle kuinka he ovat sotkeneet kuralla rappukäytävää, huoneistosta kantautuu kauhea haju, piha pyöriä levällään ja olivatpa he paiskoneet kodinkoneetkin parvekkeelta takapihalle, kun olivat ostaneet uudet. Näistä isännöitsijä aina ilmoitteli mulle. Vihjattiinpa minulle hallituksen puolelta yhtiökokouksessa siten, että:”tässä talossa on aina asunut fiksuja ihmisiä, juuri sellaisia kuten oli se sun edellinenkin vuokralainen”, eli tämä yksinhuoltaja äiti. Vastasin, että: ”hän asuisi tässä talossa vieläkin, mikäli hallitus olisi hoitanut valvontavelvoitteensa isännöitsijäyhtiötä kohtaan”.

Kun näitä valituksia isännöitsijä minulle välitti, kävin tarkistamassa rappukäytävän. Ei ollut yhtään likainen, eikä mitään ylimääräistä hajua havaittavissa. Kävin toisella reissulla katsomassa pyörät ja jälleen nuuskimassa rappukäytävää. Ei pyöriä levällään, eikä vieläkään asunnosta kantautunut kauheaa hajua. Kodinkoneista soitin vuokralaiselle, koska mikäli väite pihalle heitetyistä koneista pitäisi paikkansa, on he heitelleet yhtiöni omistamat koneet ulos ja ostaneet omat tilalle. Ei käynyt järkeen. Vuokralainen oli ihmeissään, koska he eivät olleet ostaneet yhtään kodinkonetta, pihalle heittelyistä puhumattakaan. Ilmoitin isännöitsijälle, että teen vuokralaisen puolesta rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta, mikäli yksikään aiheeton ilmoitus vielä tulee, sekä jatkossa laskutan oman ajankäytön ja matkakulut yhtiöltä, jos pitää aiheettomasti paikalla käydä. Siihen loppui valitukset vuokralaisistani.

Yhtiökokouksessa esitin, ettei hallitukselle myönnetä vastuuvapautusta tilikaudesta, koska eivät ole hoitaneet valvonta ja huolellisuusvelvoitettaan. Sain kannatustakin ajatukselle ja vaadimme hallitusta tavalla tai toisella laittamaan isännöintiyhtiön maksamaan tuon mulle maksetun 3800e sekä purku, kuivaus ja pohjatyökustannukset unohtamatta omavastuu osuutta liki 7000e asianajajan laskusta. Äänestyksessä esitykseni hävisi kahdella äänellä ja näin kaikki osakkeenomistajat maksavat joukolla hallituksen töpin.

Tähän viikkoon saakka olen ollut tuon taloyhtiön hallituksen ”ilkivallan” kohteena. PJ soittelee mulle, että maksan liian vähän vesimaksuja, koska tuossa asunnossa nykyisen vuokralaisen hellu viettää välillä öitä. Tämä tarkoittaisi sitä, että vesimaksu per asukas muuttuisi kylässä kävijöiden mukaan… Kerroin, että en myöskään vähennä maksuja niiltä päiviltä kun vuokralaiseni on yökylässä hellunsa luona! Kerran PJ soitti mulle ja kysyi vuokraanko uudelle asukkaalle omistamani ja tyhjänä olevan lämpötolpan? Kerroin, että en voi koska en omista lämpötolppaa. PJ väitti vastaan ja aikoi palata asiaan. Myöhemmin tuli lasku monelta vuodelta maksamattomista autopaikkamaksuista. Kauppakirjalla näytin sitten toteen, etten ole ostanut lämpötolppaa. Monta muutakin esimerkkiä toiminnasta, jolla on haluttu aiheuttaa taloudellista vahinkoa ja päästä kerrankin näyttämään oma suuruutensa, kun joka kerta aiemmin on epäonnistunut. Kaikissa näissä isännöitsijäkin on tehnyt turhaa työtä ja kuten arvaatkin, hän laskuttaa kuitenkin käyttämästään ajasta. Laskun maksaa jokainen osakkeenomistaja vastikkeen muodossa, joka sekin jostain syystä on kasvanut joka vuosi.

Yhtiökokouksessa yritimme parin osakkeenomistajan kanssa näillä esimerkeillä kertoa osakkaille, että hallitus toimii vastoin osakeyhtiölakia, eikä sen lisäksi pidä yhtiöstä huolta. Tästä näyttönä se, että asumiskustannukset karkaavat käsistä. Siitä huolimatta yhtiössä maksetaan myös palkkaa hallituksenjäsenille. Ei asukkaat uskaltaneet asettua naapureinaan asuvia hallituksen jäseniä vastaan ja toiminta jatkui yhtä huonona.

Tämän huoneiston laitoin pari kuukautta sitten myyntiin, että pääsen eroon yhtiön osakkeista, jossa en halua olla osakkaana. 7-vuotta on hallitus pitänyt minua silmätikkuna yrittäen kaikin mahdollisin laittominkin keinoin yhtiötäni vahingoittaa, koska itse toimivat väärin ja mä tein sen muille selväksi. Minusta on täysin väärin, että pientä eläkettä nauttiva pariskunta maksaa yhtiövastikkeessa toisen osakkeenomistajan huoneistossa tapahtuneen vahingon kustannuksia siksi, että hallituksen jäsenet eivät ole tehtäviensä tasolla. Heitä en saanut ymmärtämään, että myös he itsekin hallituksen jäseninä maksavat omasta rahastaan näitä kuluja, jotka aikaan sai isännöitsijä. Tämä oli tekemätön paikka.

Tällä viikolla sain tarjouksen tästä huoneistosta. Jouduin hieman hintaa pudottamaan, mutta kun sillä pääsen tästä eroon ja yhtiö tekee silti tilin, tottakai hyväksyin tarjouksen välittömästi. Näin tämä erittäin rasistinen, toisten kunniaa loukkaava, kotirauhan häirintään syyllistyvä ja epäammattimaisesti hallintoaan hoitava taloyhtiö saa uudet OSAKKAAT. Vuokralaiselle voi yrittää valehtelemalla tosiasioita hommata häätöä, tai väsyttää kiusaamalla ja vuokralainen muuttaa vapaaehtoisesti. Osakas onkin pysyvämpää sorttia!

Loppujen lopuksi he eivät ole onnistuneet minulle taloudellista vahinkoa tuottamaan, eivätkä edes pahaa mieltä. Yritys oli kyllä kova. Se miksi tämäkin todistaa sen, että se joka toiselle yrittää pahaa tuottaa, saa tulevaisuudessa kirveen omaan nilkkaansa on se, että minä en osaa kirjoittaa, enkä lausua tuon osakkeen ostavan perheen nimeä!

Väittäisin, että jälleen negatiivista tuottava sai negatiivista itselleen. Sen lisäksi, että ovat vuosia olleet negatiivisia siitä, etteivät onnistu tuottamaan negatiivista, niin nyt saivat puskista heidän sanontaa siteerataakseni, ”ei niin fiksuja ihmisiä kuin muut tässä talossa” naapureikseen ja yhtiökumppaneiseen. Have a nice life!

Kaksi vuotta on aikaa nostaa kanne kunnianloukkauksesta, joten pakolaisperheen osalta se olisi vanhentunut. Viisi vuotta olisi aikaa reagoida törkeään kunnianloukkaukseen ja se olisi vasta nyt hilkulla vanhentua. Henkirikoskin vanhenee kahdessakymmenessä vuodessa, mutta murha ja palkinto omasta toiminnasta ei vanhene ikinä. Murha voi jäädä selvittämättä, mutta niin kauan kuin ihminen elää, niin olen vakuuttunut siitä, että aika ei omaa toimintaa unohda koskaan.

Payback time is always coming!

Ansionsa Mukaan Oy, Marko

 

 

Tuottavat ajatukset

Yhtiöni omistaa useita vuokrahuoneistoja. Omistajastrategia on tuottaa yhtiölle varallisuutta käyttämättä lainkaan yhtiön omaa rahaa. Tästä johtuen jokainen huoneisto on hankittu 100%:n lainaosuudella. Taktiikka strategian onnistumiselle on se, että vuokralaisten maksettua riittävästi lainaa pois yksittäisestä huoneistosta, huoneisto myydään, loppulaina maksetaan pois ja loput rahat yhtiö sijoittaa vuokratuottoa paremmin tuottaviin instrumentteihin. Sitten etsitään uusi huoneisto jolle otetaan uusi laina ja toimitaan taas yllä olevasti pankin rahoilla yhtiötä vaurastuttaen.

Viime viikolla kirjoitin ajatustemme tuottavan sitä mitä ajattelemme, eli negatiivisia tai positiivisia ajatuksia. Kirjoitus on luettavissa tästä:

Toiveesi tapaa toteutua

Samalla viikolla laitoin yhdestä huoneistosta vuokralle tarjotaan ilmoituksen nettiin. Kohde on ollut myynnissä, mutta en ole moneen kuukauteen uusinut myynti-ilmoitusta. Tiistaille sain kolme näyttöä vuokralaisille. Näyttöön ajaessani sain puhelun, jossa entuudesta tietämäni nuorimies kyseli onko asunto myyty. Kun asunto yhtiöllä oli vielä olemassa, hän kysyi tälle hintaa. Kerroin hänelle hinnan, jolla alimmillaan olen sen halukas myymään ja hän tuli myös näytölle. Näytöllä kävi ilmi, että ostaja on aloitteleva kiinteistösijoittaja. Hän teki minulle alennetun tarjouksen, josta kieltäydyin. Muistutin mikä on ollut netti-ilmoitusten myyntihinta, jotta huomaisi minun pudottaneen hintaa jo valmiiksi. Lupasin kaupanpäälle opettaa tuon ilman oman rahan käyttöä strategiani yksityiskohdat, joka mahdollistaa hänelle omistaa rajoittamattoman määrän vuokrahuoneistoja.

Yksi vuokralainen ja tämä ostaja jäivät asiaa keskiviikkoon saakka miettimään. Ostaja oli mielestäni huolissaan siitä jos vuokraan kohteen ja hän joutuisi sen ostamaan vuokrattuna. Käsitin, että hänellä olisi ollut joku henkilö tiedossa, jonka olisi halunnut itselleen vuokralle. Keskiviikkona sain soiton juuri eläköityneeltä mieheltä. He olivat juuri myyneet omakotitalonsa ja vaimo eläköityisi kolmen vuoden kuluttua. He olisivat halukkaita tulemaan vuokralle, mikäli pystyn lupaamaan heille, että voivat halutessaan tuossa asua seuraavat kolme vuotta. Sanoin, että nyt on kaksi vetoa päällä, enkä halua tuottaa kenellekään pahaa syömällä sanani ja siitä syystä odotan heidän päätöksiään keskiviikon ajan. Tästä johtuen lupasin miehelle soittaa torstaina ja kertoa onko asunto mennyt vai ei. Vuokralainen ilmoitti myöhemmin keskiviikkona, että voin antaa asunnon jollekin toiselle. Ostajasta ei kuulunut mitään.

Torstaina soitin tälle miehelle ja järjestin heille illalle asunnon näytön. Ihastuttavan positiivinen ja hauska puhelias pariskunta ilmoitti kohteessa välittömästi, että he haluavat tämän ottaa ja ovat valmiit heti  muuttamaan kun asunto tyhjenee. Kättelimme päätöksen ja sovittiin sopimuksen allekirjoitus tilanteesta. Kun tulin kotiin, sanoin morsiammelle etten raski tuota asuntoa panna enää myyntiin, koska en voi pettää lupaustani tälle pariskunnalle. Kohde on lisäksi paras joka yhtiöllä on omistuksessa antaen 9% vuokratuoton, joten tyydytään tuohon.

Perjantaina tapahtui psykoja. Kun aamulla kirjoitin blogia ja olin kohdassa, jossa kerroin siitä, kuinka omassa elämässäni positiivisuus on tuottanut positiivisia, isoja ja yllättäviä tapahtumia, samalla hetkellä soi puhelimeni. Soittaja oli tuo ostaja, joka kertoi hänellä olevan pankkilaina valmiina ostoa varten. Koko iho meni kananlihalle. Ensimmäinen ajatus oli, että kuinkas tästä nyt sitten selvitään siten, ettei tuota kenellekään pettymystä.

Tuon mainitsin ostajalle ääneen ja sanoin, että anna mun hetki miettiä miten voin sen enää myydä ja harmittelin tätä hankalaa tilannetta, koska en torstaina tiennyt, että ostaja on mennyt jo lainaneuvotteluihin! Kuluja hänelle ei tästä koidu jos lainaa ei nosteta, joten se hieman helpotti oloani. Kerroin ostajalle tästä pariskunnalle antamastani lupauksesta ja pahoittelin, että tätä en tule pettämään, joten voi olla, että koska en tiennyt ostajan kiinnostuksesta, en voi enää kohdetta myydä. Ostaja ymmärsi hyvin, mutta pyrki vaikuttamaan mielipiteeseeni kertoen kuinka kovasti hän olisi halukas kohteen ostamaan. Pyysin perjantain lisäaikaa, koska en tiennyt miten tulee päättää, että teen päätöksen jossa ei ole ketään kohtaan negatiivista.

Morsianta jututtaessa hän kysyi, että eikö tämä pariskunta voi olla tällä ostajalla vuokralaisena ja vastasin, että käsittääkseni ostajalla on oma ajatus vuokralaiseksi tulevasta henkilöstä. Soitin ostajalle ja turisin tuosta hänen näkemyksestä vuokralaiseksi tulevasta. Hänellä oli tiedossa henkilö joka tämän kohteen ottaisi, mutta muuta ei ole sovittu ja hän olisi kovasti halukas saamaan tämän mun kanssa sopimuksen tekevän pariskunnan tulemaan hänelle vuokralle! NÄIN! Nyt jälleen iho kananlihalla, koska miten se voikaan mennä niin, että kun kirjoitat kiitollisessa mielentilassa oman elämäsi positiivisista yllätyksistä, niin välittömästi tuli uusi jossa voittajia on tolkuttoman monta yhtäaikaa. Nuorimies saa hyvätuottoisen sijoitusasunnon. Pariskunta saa haluamansa asunnon ja haluamallaan pitkällä sopimuksella. Minun yhtiö tekee tilin. Tilistä Antti saa veroeuroja hukattavaksi ja loput pannaan kasvamaan korkoa korolle toisessa instrumentissä. Joku saa asuntonsa kaupaksi kun etsin yhtiölle uuden kohteen, sekä pankki saa pois maksetun loppulainan tilalle lainata taas suuremman lainan uuden kohteen hankintaan, paria varainsiirtoveroa unohtamatta.

Kun sain näin konkreettisen, Rhonda Byrnen sanoin ”viestin universumilta”, halusin heti antaa lisää hyvää muille. Näin ollen tarjouduin nuoren miehen puolesta laatimaan hänelle ja vuokralaisille vuokrasopimuksen ja tietenkin ilmaiseksi, että olen taas päässyt tilanteeseen, jossa ”positiiviset tapahtumat on mulle velkaa.” Sattuma on tähän asti elämässäni aina velkansa mulle maksanut ja kuten viime viikolla kirjoitin, on se velkansa maksanut niillekin, joille negatiiviset tapahtumat  ovat olleet velkaa.

Kyllä olen vakuuttunut siitä, että ajatukset tuottavat sen mitä ajattelet. Tuottavat ajatukset ne vasta tuottavatkin!

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

Toiveesi tapaa toteutua

Milloin viimeksi olet nähnyt naama aina norsunvitulla kulkevan ihmisen, jolle sattuu elämässä ainoastaan positiivisia asioita, tai ihmisen joka on onnesta sekaisin, kun kaikki menee kokoajan päin helvettiä?

Äitini eniten käyttämä sanonta lienee ”ole varovainen toiveidesi kanssa, koska ne saattaa toteutua”. Tätä äitini usein tehostaa konkreettisella esimerkillä parin kymmenen vuoden takaa. Tuolloin sukulaisellamme todettiin rintasyöpä ja tämän sukulaisen vanha äiti itkeskeli tätä tyttärensä kohtaloa. Hän hoki ääneen sitä, kuinka hän itse olisi ollut sopivampi henkilö ottamaan tuon sairauden, kuin nuorehko tytär pienine lapsineen. Toki luonnollinen kiertokulku menee siten, ettei vanhemmat lapsiaan hautaa. Niin kävi tämänkin toiveen kanssa, sillä pari vuotta myöhemmin tyttärellä oli terveen paperit, kun istuimme hänen syöpään menehtyneen äitinsä hautajaisissa.

Olen vuosia harrastanut tuntemieni positiivisten ja negatiivisten ihmisten ”tarkkailua”. Vuosia myöhemmin lopputulos on aina sama. Positiiviset ihmiset ovat saaneet elämässään lisää positiivisia asioita ja negatiivisten naama on vuosien saatossa alkanut näyttämään väritystä myöten sateenkaarelta. Heille ei niin positiivista tapahdu, etteikö siinä jotain negatiivista heidän mielestään loppujen lopuksi ole. Jos he voittavat lotossa täysosumalla kaksi miljoonaa, heitä vituttaa loppuelämänsä se, ettei sillä viikolla ollut ennätyspotti jaossa! Enkä puhu nyt pelkästään raha-asioista jotka kylläkin tämän esimerkin konkretisoivat, vaan kaikista elämässä vastaan tulevista asioista.

Ystävälliset, iloiset ja avuliaat ihmiset jostain ihmeen syystä saavat elämässä paljon hyvää takaisin. Tämä jos mikä on Ansionsa Mukaan, eli sitä niität mitä kylvät. Aivan oma ryhmänsä ovat ne perheet, jotka pyrkivät tuottamaan pahaa muille.

Nämä esimerkit muille pahaa haluavista, joita olen vuosien saatossa saanut tarkkailla, ovat aivan omaa luokkaansa tuossa sadon korjuussa. Nämä porukat eivät tietenkään ole koskaan väärässä. Eivät edes silloin, kun ajavat STOP merkin ohi aiheuttaen kolarin, koska jos kolarin toinen osapuoli olisi ajanut hiljempaa, niin he olisivat siitä ehtineet mennä… He eivät siedä työkavereitaan. Jopa lasten puolisot ovat yksinkertaisesti tyhmiä. He puhuvat todella paljon pahaa muista ja tietenkin pääosin selän takana. Heidän suupielet ovat jo niin sateenkaarella, että naaman ilme hymyillessä näyttää halveksuvalta. En ole ikinä, en siis ikinä ole tällaisten ihmisten kuullut nauravan hysteerisesti! Jopa hyvässä vitsissä on jokin asia pielessä, vaikka kaikki muut ymmärtävät vitsin olevan juurikin se. Jos naapuri kaataa pihalta puun, he ovat ensimmäisenä kyselemässä kaupungilta onko siihen myönnetty lupa. Ai että kuinka onnellisia he ovat, jos lupaa ei ollut myönnetty. Jos jollain heidän tutulla on jokin pieni erimielisyys jonkun kanssa jostain pienestä asiasta, he haluavat oitis osallistua tähän kapinaan. He neuvovat ilmaiseksi kuinka teet tämän ihmisen elämästä mahdollisimman hankalan ja näin pikku riita paisui ylitsepääsemättömäksi ikuisuus ongelmaksi. He eivät tiedä sellaisten sanojen olemassa olosta kuin kiitos ja anteeksi. Sen sijaan, että ihmisille pitäisi sanoa jostain kiitos tai pyytää anteeksi, on se turhaa koska ne ihmiset ovat heidän sanavaraston mukaan tyhmiä ja idiootteja. Näiden esimerkkien lisäksi nämä ihmiset ovat omiaan venyttämään sääntöjä ja pyrkimään hieman muita kusettamaan. Useiden näiden kohdalla on suoranainen ihme, etteivät ole koskaan saaneet syytettä jopa törkeästä kunnianloukkauksesta, mutta kyllä senkin aika koittaa varmasti.

Nämä näiden mielestä ”tyhmät ja idiootit” positiivisuuksiin keskittyvät ihmiset antavat koirien haukkua ja heidän karavaani kulkee kulkemistaan. Sen sijaan näillä heitä vahingoittamaan pyrkivillä porukoilla havaintojeni mukaan tapahtuu ainoastaan negatiivisia asioita. Heidän perheissään tulee enemmän työpaikkojen vaihtoja kuin muilla. Heidän perheissään ihmisille tapahtuu tapaturmia enemmän kuin muilla. Heidän perheissään on vakavia sairauksia enemmän kuin muilla. Myös esine ja irtaimistovahinkoja rikkoutumisten muodossa heille tapahtuu muita enemmän. Jos heillä on liiketoimintaa, niin ei niin hyvin voi mennä, etteikö ongelmat seuraa perässä ja aina.

Aloitappa vastaava tarkkailu naapureiden ja tuttavien kanssa. Ällistyt siitä, kuinka esimerkkini pitää paikkansa. Mistä tämä johtuu? En minä sitä tiedä, mutta ole varovainen toiveittesi kanssa… Rhonda Byrnen kirja Salaisuus väittää universumin kuuntelevan. Kirja esimerkkeineen oli varsin mielenkiintoinen. Tämän kirjan mukaan positiiviset ajatukset tuovat positiivisia asioita ja negatiiviset ajatukset negatioita ja nämä nimen omaan ajatusten tuottajien OMAAN ELÄMÄÄN!

Vaikka oma iloisuuteni, positiivisuuteni ja muiden auttamisen halu ei minusta kuolematonta tee ja voin silti jäädä auton alle, sairastua syöpään ja kohdata muita suuria negatiivisia asioita, en aio elämääni tuhlata olemalla kärttyinen, negatiivinen ja katkera ihminen. Elämässäni on tapahtunut negatiivisia asioita, mutta valtavan paljon enemmän positiivisia. Lisäksi negatiiviset asiat ovat olleet marginaalisia ratkaisuja vaativia ongelmia ja positiiviset asiat suuria, yllättäviä ja odottamattomia tapahtumia.

Uskomatonta on se, millainen odottamaton ja jälleen positiivinen tapahtuma jossa on useita voittajia, sattui hetki sitten tätä kirjoitusta tehdessäni! Tämän avaan jatko-osana tälle ensi viikolla.

Näistä johtuen, en jatkossakaan aio viljellä negatiivisia ajatuksia enkä varsinkaan pyrkiä tuottamaan pahaa toisille. En vaan uskalla, koska siinä myös niittäisin sitä mitä kylvän.

Ansionsa Mukaan Oy, Marko

 

 

Osamaksulla vai käteisellä?

Jokainen on huomannut sen, kuinka erilaisten maksutapojen myyminen on kaupoissa lisääntynyt. On kulutusluottoa ja muita osamaksuja tarjolla entistä enemmän. Ymmärrän tämän. Luottoyhtiöt maksavat syntyneistä luottomyynneistä kaupalle provisiota.

Jokainen joka on ollut tilanteessa, että esim. valmistuvaan taloon tulee ostaa uudet huonekalut tietää, ettei kyse ole pienestä investoinnista. Aikoinaan ollessani tässä tilanteessa, myyjä esitteli kassalla näitä luotto ja osamaksuvaihtoehtoja jotka tyrmäsin ja sanoin maksavani pankkikortilla. Myyjän ilme oli minusta ihmeellinen ja mietin mitä tein väärin, kun hymy katosi myyjän huulilta.

Tuttavapariskunta oli vastaavilla ostoksilla viime kuussa. Budjetti oli ollut 5000e. He olivat saaneet loistavaa asiakaspalvelua nuorelta mieheltä, joka oli ollut myös loistava myyjä. Hän oli saanut nämä ostamaan ne parempi laatuiset vaihtoehdot, jolloin budjetti heitti härän pyllyä. Kun maksun aika koitti, oli myyjä kysynyt miten halutaan maksaa ja perheen isäntä oli antanut hänelle pankkikortin. Tässäkin tapauksessa myyjän ilme oli muuttunut, jolloin perheen rouva oli ottanut kortin pöydältä käteen ja kysynyt myyjältä: ”miten sä haluat että me maksetaan?”!!

Tämä perheen rouva ymmärsi sen mikä mulla ei ole käynyt mielessäkään, että tämä myyjä saattaa olla autonmyyjän tavoin provisiopalkalla töissä! Näinhän se sitten oli. Nuorimies oli kertonut, ettei heidän järjestelmässä käteisellä maksu kirjaannu provisiojärjestelmään. Perheen rouva oli sanonut, että: ”kerro miten haluat meidän maksavan, jotta saat provisiosi ja meille ei siitä koidu lisäkuluja”. Kaupat oli tehty myyjän esittämällä tavalla.

Olen sitä mieltä, että katteet kuuluvat kauppiaille, mutta jos on provisiopalkkajärjestelmä, niin se provisio kuuluu sille joka kaupat teki. Loput jää kauppiaalle. Nykyisten ketjujen maailmassa useat kaupat eivät maksa veroja tuloksestaan siihen kuntaan jossa yksittäinen myymälä sijaitsee. Siinä työskentelevä myyjäpä maksaa ja suuremman palkkansa vuoksi alueella on enemmän rahaa kierrossa. Tästä syystä kysyn aina jatkossa tämän saman kysymyksen, eli: ”Miten sä haluat että mä maksan?”

Toinen maksutapa ongelma tuli eteeni muutama vuosi sitten, kun ostin kotimyynnissä monen tonnin pesulaitteen. Myyjä kertoi, että vaihtoehtoja on maksaa yhdellä laskulla tai 3-v osamaksulla ilman korkoja ja kuluja. Olisin maksanut kerralla, mutta nyt jouduin tarkistamaan myyjältä, että eikö mitään korkoja tai kuluja tule, vaan ainoastaan kauppahinta jaetaan 36:lla kuukaudella? Ei tule muita kuluja vastasi myyjä. Nyt neuvoin hyvää myyjää jatkossa kertomaan asiakkailleen, että he säästävät rahaa osamaksussa, koska he saavat alennusta inflaation muodossa. Mikäli inflaatiota on, niin rahan arvo on 3-v päästä monta prosenttia vähemmän, joten se on nimeltään inflaatioalennus.

Tässä kaupassa en nähnyt mitään järkeä, että joku suostuu myymään osamaksulla ilman, että loppusumma on suurempi, mutta luonnollisesti tartuin tilaisuuteen. Miksi sitoisin pääoman heti, jos siitä ei ole edes kuluja, että maksan myöhemmin? Voisin kauppasumman sijoittaa ja sen tuotolla maksaa  osan osamaksueristä ja pärjäisin näinkin paremmin kuin maksamalla kerralla. Mikäli kauppasumma olisi useita prosentteja kalliimpi osamaksussa, niin silloin takuutuoton saisi säästämällä kuluissa, eli maksamalla kerralla.

Tämä ei ihan helpolla kuitenkaan mennyt. Minulle tuli jopa sellainen tilaamaton kulutusluottokortti, jota voisin käyttää tulevienkin ostosten maksamiseen… Lisäksi pääomasta yhtiö perii korkoa myös tämän pesurin kohdalla. Sen lisäksi joka kuukausi multa veloitettaisiin 5e laskutuslisää. Soitin maahantuojalle jolle tämä myyjä työskenteli ja kerroin, että ei pitänyt olla korkoja eikä kuluja. Siellä oltiin pahoillaan siitä, että olen ymmärtänyt väärin. Kerroin kuinka opetin tätä myyjää käyttämään tulevaisuudessa myyntivalttina tuota korotonta ja kulutonta maksutapaa, jossa ostaja tienaa inflaation myötä, eikä myyjä tässä vaiheessa ole oikaissut mun väärin ymmärrystä. Näin ollen vaihtoehdoiksi jää ne, että joko myyjä on ymmärtänyt väärin tai sitten hän kusetti.

Kerroin käyttäväni kotimyynnissä olevaa oikeutta perua kauppa 14vrk aikana, mikäli tämä tulee mulle maksamaan enemmän kuin mitä alkuperäinen hinta oli. Siellä ilmoitettiin, että voin yhä maksaa kerralla ja tästä vaihtoehdosta kieltäydyin, koska mulle oli annettu sitäkin edullisempi vaihtoehto. Koska eivät halunneet mun peruvan kauppaa, he antoivat tuotteesta sen verran alennusta, mitä laskin heille korkojen ja kulujen mulle tarkoittavan kolmen vuoden aikana ja näin sain kuin sainkin mulle luvatun inflaatioalennuksen.

Näistä oppineena jatkossa jos joku myy samaan hintaan osamaksulla, otan edelleen tämän vaihtoehdon. Jos osamaksu kasvattaa kustannuksiani, niin en ota sellaista. Jos jollain millä tahansa muulla maksutyylillä minun kustannukset pysyvät ennallaan, mutta myyjä tienaa enemmän, annan mieluusti hänelle tähän mahdollisuuden.

Mitä se mua haittaa, jos joku toinen tienaa enemmän? Siihenhän me tässä yhtiössä pyrimme!

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

Mikä ihmeen plan b?

Historiasta muistan tarinan muinaisesta sotapäälliköstä, joka johti laivansa vihollisen miehittämän saaren rantaan ja ennen kuin taistelut ylivoimaista vihollista vastaan alkoivat, hän käski sotilaitaan polttamaan laivat. Kun sotilaat kysyivät ”miten me sitten täältä pääsemme pois”, oli päällikkö vastannut, että ”HENGISSÄ”. Kun sotilailla ei ollut plan b mahdollisuutta, eli paeta laivoilla paikalta, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi voittaa taistelu, jonka he sitten voittivat.

Plan b ei siis ole aina hyvä asia, mutta kun rahaongelma pitää saada nopeasti hallintaan, on syytä miettiä ”entäs jos” vaihtoehtoja.

VAROITTAVA SANA! Kirjoituksessa on paljon positiivista yhdistelylainoista. Ne ovat huono asia! Mikäli sinulla on useita velkoja eri suuntiin, ÄLÄ OTA YHDISTELYLAINAA mikäli et ole muuttanut rahankäsittelytyyliä. Nuo vapauttavat kuukausittaista pääomaa pienemmän lyhennyksen muodossa, joten sinulla jää vain enemmän rahaa ottaa uusia osamaksuja. Vasta kun olet opetellut ajattelemaan raha-asioita ja omaksunut toisenlaisen rahankäsittelytyylin, voivat ne tarvittaessa sinut auttaa elämässä eteenpäin. Ennen sitä ne tarjoavat vain pikakaistan taloudelliseen itsemurhaan.

Oppipoikamme Henryn kanssa meidän piti alkuvuodesta saada hänen kalliit pelivelat järkiperäistettyä. Henryn strategia oli saada ne maksettua mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman halvalla. Tilanne oli se, että velkaa oli n. 70 000e korkea korkoisille vippifirmoille. Näiden takaisin maksu heidän koroilla ja kuluilla olisi vienyt n. 50-v joten oli riittävän hyvä syy etsiä toinen vaihtoehto.

Henryn suunnitelmaksi rakensimme 50 000e kokoisen vakuudettoman yhdistelmälainan löytymisen. Isänsä oli luvannut lainata loput. Minä tiesin alusta saakka, että hänen äidillänsä on velaton talo, jota Henry voisi käyttää vakuutena ja se olisi mahdollista sopimuksella myös äidille turvata. Eli löytyisi plan c jos mielessäni oleva, kohta esiteltävä plan b ei myöskään toteutuisi. Näin ollen vaihtoehtoja oli varmuudella riittävästi, ettei Henryn ainoaksi mahdollisuudeksi jäisi olla velkavankeudessa eläkeelle asti.

Kun tehtävänä on opettaa toisenlainen suhtautuminen raha-asioihin ja rahaan ylipäätänsäkin, en voi koko ajan olla kertomassa ratkaisuita. Opettettavan tulee oppia ajattelemaan itse raha-asioitansa. Tämän vuoksi painoin päälle kysymyksillä, mikä Henryllä on plan b ja muistutin, että sellainen tulisi olla. Henry laittoi hakemuksia yhdistelylainoista aktiivisesti ja sen jälkeen aktiivisesti odotteli tietoa hakemusten hylkäyksistä. Tuossa välissä ei tapahtunut mitään edistystä. Kun kyselin miksi ei ole vieläkään plan b:tä vastaus oli, että jos joku näistä menee läpi, niin sitten lainat on järjestyksessä ja jos ei mene läpi, niin sitten maksan vaikeimman kautta, vaikka se veisi 50-v. Tässä kohdassahan isänsä kimpaantui ja kysyi onko tullut mieleen pyytää äitiäkin auttamaan ja syntyi Henryn ensimmäinen plan b, eli saada vakuus pankkilainalle.

Henry ei tuolloin vielä ehkä epätoivoisena tajunnut, että vaihtoehtoja olisi voinut rakentaa pilvin pimein. Hylätyn hakemuksen perään uusi hakemus pienemmälle summalle! Näin pystyisi nopeasti selvittämään paljonko mistäkin saa ja sen jälkeen pystyy laskemaan mitkä vaihtoehdot näistä tulevat järkevimmäksi. Tämä keino valita tulevaisuuteen useampi eri yhdistelylaina kattamaan koko 50 000e tarpeen tarkoittaisi kymmeniä vuosia lyhyempää takaisinmaksuaikaa, kymmeniä tuhansia vähemmän korkoja ja kuluja, sekä paljon maltillisempaa kuukausierää.

Vielä parempi olisi ollut, jos Henry olisi hoksannut pankkien kanssa neuvotellessa ja päätöksiä odotellessa ottaa väliaikaisesti käyttöön plan b:nä sen, että olisi ottanut vaikka kolme eri yhdistelylainaa 16667 summalla, joilla olisi maksanut 50 000e superkalliita lainoja pois. Hänen isänsä oli luvannut lainata loput. Näin hän olisi päässyt heti eroon näistä superkalliista lainoista. Pankkien päätöksiä odotellessa hän olisi jo lyhentänyt näitä yhdistelylainoja ja säästänyt satoja euroja parissa kuukaudessa koroissa ja kuluissa. Sitten kun joku pankki olisi myöntänyt tavoitteen mukaisesti 50 000e, niin tällä olisi maksettu jäljellä olevat yhdistelylainat pois ja loppuosalla tehty ensimmäinen lyhennys isän antamaan lainaan. Jos pankkilainaa ei sitten olisi saanut, mentäisiin loppuun saakka tällä nopeammalla, taloudellisemmalla ja pienempää kuukausierää tarjoavalla plan b:llä.

Väliaikaisesti huonon, mutta entistä paljon paremman vaihtoehdon käyttöönotto olisi tässä ollut todella kannattavaa. Oli ikävää seurata vierestä, kun nuorimies menetti rahaa. Toimeksiantona on opettaa ajattelemaan. Siksi jouduin toimimaan noin. Paras opetus tulee tehdystä virheestä! Vaatii tietenkin virheen tajuamisen ja myöntämisen. Jos toimeksianto olisi ollut ratkaista ongelma mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman edullisesti, olisin toiminut Henryn puolesta kuten yllä kirjoitin. Tällainen valmiiden ratkaisuiden kertominen ei kuitenkaan korjaa itse ongelmaa. Sen korjaa lisääntynyt talousäly joka ei kehity ilman raha-asioiden ajattelua tai raha-ongelmiin ratkaisujen ajattelua. Sitten kun ne jotka eivät ole jaksaneet ajatella raha-asioita tulevat tulevaisuudessa kaikki siihen tilanteeseen, ettei mene päivääkään ilman raha-asioiden miettimistä, on elämässä aikaa jäljellä saada asiat järjestykseen paljon vähemmän, kuin tilanteessa, että olisi viitsinyt edes välillä niitä aikoinaan miettiä. Tämä me onnistuttiin Henrylle iskostamaan alitajuntaan kieltämättä helposti. Tämän vuoksi näen hänelle todella valoisan tulevaisuuden.

Takaisin aiheeseen. Kun Henryn äiti neuvoi pyytämään isän vanhempia apuun, isä otti Henryn kanssa ykkösvaihtoehdoksi sen, että heiltä Henry kysyy vakuudet pankkilainaan. Isä näki äidin olevan oikeassa, että he haluavat auttaa, koska ovat pojan isovanhempia… Mikäli tuo ei olisi onnistunut, sitten olisi ollut pakko jo kertoa tuo ratkaisu jonka odotin Henryn itse keksivän, koska odottelu alkoi tulla jo liian kalliiksi.

Tarinaanhan tuli loistava loppu, kun isovanhemmat ottivat omasta plan b:stä plan a:n, kun kyllästyivät Henryn puolesta odottamaan pankin päätöstä. He lainasivat itse rahat ja niitä Henry nyt maksaa kuukausittain tasaisesti takaisin. Lisäksi mummo ja pappa tässä tienaavat muutamassa vuodessa monta tuhatta euroa, koska Henry maksaa myös lainastaan korkoa ja näillä rahoilla isovanhemmat voivat tehdä useita ulkomaan matkoja enemmän kuin nykyään paljon matkustelevana jo tekevät.

Mua aina naurattaa ajatuksen juoksuni kun kuulen näiden hyväkuntoisten juuri eläköityneiden, ajoissa raha-asioiden ajattelemisen aloittaneiden olevan jälleen jossain safarilla tms, nauttimassa raha-asioidensa ajattelemisen aikaan saannoksistaan, että siellä ne nauttivat eläkepäivistään ja illan päätteksi skoolaavat skumppalaseilla sen kunniaksi, että ovat pystyneet auttamaan raha-asioissa kämmäillyttä pojan poikaansa, joka tyhmyydestään maksaa nyt korkojen muodossa heidän matkansa!

Kun seuraan tämän Henryn uutta elämää, josta hän nauttii täysin rinnoin ja on silti samalla todella tarkka raha-asioiden hoitaja, naurattaa entistä enemmän kun kuulen keskusteluja tai saan vastaväitteitä keskustellessani siitä, voiko raha-asiat saada helposti järjestykseen. Alkaa olla jo niin monesta pohjan luomisesta tulevaisuuden menestystarinalle kokemusta, että voin puhtaalla omalla tunnolla nauraen vastata, että

näin ne kaikki muutkin tilanteeseensa tyytymättömät selittelevät tilannettansa itsellensä ja yrittävät siten muille uskotella, ettei syy tähän tilanteeseen olisi itse tehdyt valinnat menneisyydessä.

Menneisyys kertoo sen, mitä tulevaisuudessa kannattaa tehdä toisin, jotta ei eläisi menneisyyttään tulevaisuudessakin.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

Risto ja Raija kippaa koko paikan

Olen useasti kirjoituksissani sivunnut huonoja työnantajia, sekä huonoja työntekijöitä. Tunsinkin itseni etuoikeutetuksi, kun suorittaessa Oy:n hallituksen puheenjohtajan pätevyyttä, sain tästä keskustella ihmisen kanssa, joka rekrytoi vaatimattomasti kolme ja puolisataa ihmistä keskimäärin vuodessa.

Kyseessä oli luonnollisesti headhunter. Hän kertoi hänellä olevan vakituisia asiakkaita, joilla on jatkuvaa työvoiman tarvetta. Hän hommaa jonkun kilpailijan yrityksestä sinne huipputekijän ja kohta paikka on jälleen auki. Näissä yhtiöissä omistaja on aina töissä ja aina stressissä. Työntekijät ovat ressaantuneita ja vihaavat työtänsä. Toimistoissa vallitsee negatiivisuuden ilmapiiri ja silmät kiinni tämä headhunter osaa kertoa kuka on paikan suurin ongelma, koska sen kuulee negatiivisesta puheesta. Lisäksi tämä paikan suurin ongelma ei koskaan tee mitään väärin. Syy on aina jossain toisessa työkaverissa. Nämä esimerkki yritykset pärjäävät kuulemma taloudellisesti ihan ok.

Noissa firmoissa on kyllä osaamista, mutta se ei pääse esille koska kaikki vihaavat työtänsä. Tämä headhunter ei luonnollisesti vie työntekijöitä näistä asiakkaansa yrityksistä, mutta kun sieltä huipputekijä lähtee väsyneenä lätkimään, tuolloin hän kontaktoi lähteneen työntekijän ja hakee hänelle uuden työpaikan. Se on kuulemma helppoa vaikka olisikin jo uudessa työpaikassa, koska ei tarvitse kuin luvata työntekijälle parempi palkkainen uusi työ ja uusi työnantaja maksaa mieluusti enemmän, kun tämä headhunter on tehnyt hyviä löytöjä aikaisemminkin.

Nämä työntekijät siirtyvät paremmin pärjääviin yrityksiin, jossa työyhteisö tukee toisiaan ja työskentely on kivaa. Headhunter kertoi, että hyvä palkkaisenkin ihmisen saa ottamaan riskin ja vaihtamaan parempi palkkaiseen työhön, vaikka nykyinen työ olisikin kivaa ja työkaverit mukavia. Hänen suurin ongelma työvoiman hankkimisessa tulee silloin, kun haetaan oikeasti huippuosaajaa huippuvirkaan.

Tällöin hän tutkii asiakkaansa kilpailijoita ja kun kilpailijoissa on jotain mitä siellä tehdään paremmin, hän lähestyy niiden huipputekijöitä. Heille tarjotaan kuulemma poikeuksetta tuplapalkkaa, mikäli suostuvat tulemaan kilpailijalle töihin ja mahdolliset kilpailukiellosta johtuvat 3kk palkkaa vastaavat summat uusi työnantaja myös maksaa. Näistä ihmisistä tämän headhunterin tilastojen mukaan 2% siis kaksi prosenttia, eli kaksi ihmistä sadasta ottaa tarjouksen vastaan! Mistä tämä johtuu, on ällistyttävän yksinkertainen asia. Palataan siihen myöhemmin.

Kerroin pari viikkoa sitten, kuinka asiakkaamme työnantaja oli antanut asiakkaan alkaa työskentelemään kotoaan käsin, eikä hänen tarvitse käydä naapurikunnassa toimistotyöskentelemässä. Nyky teknologia tämän mahdollistaa, joten miksi hirttää työntekijää. Itselläni oli 30-v sitten kaupassa vastuualueen pyörittämisen yhteydessä liukuva työaika.

Minun työnantajani oli aikaansa edellä. Hän ymmärsi, että jos teen töitä 5pv viikossa kahdeksasta neljään, vietän hiljaisena aikana työpaikalla vain aikaa. Kiireisenä aikana lähtisin silti neljältä kotiin ja jonkun muun pitäisi paikata loppuilta poissaoloani. Liukuva työaika mahdollisti minulle monenlaisia asioita. Pystyin tulemaan töihin viideltä ja kun päivän työt oli tehty, pääsin pois aamu kymmeneltä. Jos innostuin hutkimaan, saatoin päästä jo kahdeksalta kotiin. Joka tapauksessa olin usein töistä kotona ennenkuin vaimo lähti töihin ja sain viettää aikaa pienten lasteni kanssa, joita ei tarvinnut viedä päivähoitoon. Pystyin myös jäämään aamulla kotiin tarvittaessa ja menemään töihin vasta iltapäivällä, ylimääräisistä vapaapäivistä nyt puhumattakaan. Kun joulut ja lomasesongit painoivat päälle, ei minua kotona taas näkynyt kuin nukkumassa.

Muistan kun minua kysyttiin toiseen kauppaan töihin, minulle tarjottiin parempaa palkkaakin, mutta en ollut kaupan. Kun headhunter kertoi mulle, mitä ne 98 ihmistä sadasta sanovat kun kieltäytyvät huippudiilistä, ymmärsin täydellisesti miksi kieltäydyin aikoinaan itsekin. Kieltäytyjät vastaavat, että: ”meillä on tässä hyvä firma, jossa on niin mielenkiintoinen projekti päällä, etten täältä lähde kyllä minnekään”. Huomaa, että he eivät sano ”meillä olevan niin hyvä työyhteisö. He sanovat meillä olevan hyvä FIRMA. Tämä kertoo kaiken siitä, minkä eteen he työskentelevät. Minäkin vastasin, että seuraava työpaikkani sijaitsee omassa yrityksessäni, koska täällä työskentely on niin mukavaa ja paljon vapauksia antavaa. Kun työpaikalla ei ole syytteleviä ja omia virheitä peitteleviä negatiivisia Raijoja ja Ristoja, joiden suusta kuuluu vain ärräpäitä ja ärinää, työyhteisö alkaa muodostumaan sellaiseksi, joka mahdollistaa menestymisen. Tämän headhunterin tutkimuksen tulos kertoo aukottomasti sen, miksi ne työnantajat jotka tekevät työskentelystä mielenkiintoisen projektin, pärjäävät taloudellisesti parhaiten. Heidän tärkein investointi, eli työntekijä muodostuu huippukannattavaksi ja firma jatkaa erittäin kannattavaa kasvuaan, kilpailijoiden jumittuessa polkemaan paikoillaan.

Jos ajatellaan media-alalla työskentelevää asiakastamme, olisi sulaa hulluutta työnantajalta pakottaa toisella paikkakunnalla asuva ihminen istumaan hikisessä toimistossa 40h viikossa, VAIKKA AJATUS EI KULKISI! Tämä työntekijä kotona työskennellessään lopettaa mietinnän kun ei kulje ja alkaa tekemään kotitöitä tai lähtee lenkille. Kun toisena aamuna ajatus kulkee, hän on saattanut naputtaa projektia huomaamattaan 16h putkeen. Mieti omalle kohdalle, kummanlaisesta työskentelystä pitäisit itse ja kummalla tyylillä työnantaja saa investoinnistaan enemmän irti, ilman paljon puhuttua riistämistä.

On olemassa töitä, jotka vaativat läsnäoloa. Kaupan kassa, Poliisi yms. Tuskin patologikaan saa töitänsä kotiin viedä vaikka haluaisikin. Mutta valtavasti on ammatteja joissa voi tehdä töitä vapaammin ja esimerkkien mukaan tehokkaammin, eli tuottoa lisäten.

Opiskellessani tein toisen väitökseni juuri tästä liukuvasta työajasta ruokakaupassa. Myymälä on itsepalvelupaikka. Tällöin ne henkilöt jotka tilaavat tavarat tai hyllyttävät tavarat, voisivat he työskennellä tiiminä. Kaikki tehdään yhdessä ja kun päivän hommat on tehty, voitte lähteä kotiin. Jos menee 3h, niin palkka tulee täydestä päivästä. He voisivat keskenänsä sopia vapaapäivänsä ja lomansa. Ainoa mittari on se, että työt on tehty ja osastot ovat kannattavia, jolloin palkka on ansaittu. Kyllä ruokakaupassa näkyy nopeasti hyllyjen epäjärjestyksenä se, että kotiinlähtö on ollut pääsyy, ei työnteko. Se näkyy myös nopeasti siinä, että huomenna ei tule tuoretta tavaraa, kun ei ole muistettu tehdä tilauksia, kun on ollut kiire kotiin. Jos tällainen toiminta alkaa yleistymään, ei kyse enää ole virheestä ja silloin palataan entiseen takaisin, tai vaihdetaan tiimi sellaiseen joka haluaa tehdä myös työt, eikä vain päästä töistä palkkansa eteen.

Väitöstäni pidettiin jopa käänteen tekevänä kaupassa työskentelemisen kiinnostavuudessa. Silti monella alalla joissa voisi näin toimia, olen jutellut yrittäjien kanssa tästä mahdollisuudesta, mutta syystä tai toisesta se ei heillä voisi onnistua.

Kun aikoinaan palkkasin ensimmäiseen yritykseeni vuosien saatossa parikymmentä työntekijää, ei minun tarvinnut laittaa työpaikkaa hakuun. Minä sain yhdellä puhelinsoitolla töihin sen ihmisen jonka halusin, riippumatta siitä missä hän työskenteli. Syitä olivat ne, että meillä maksettiin TES:iä parempaa palkkaa ja meillä pystyi halutessaan tienaamaan vuoden palkan olemalla 28vko vuodesta POISSA TÖISTÄ. Meillä sai myös halutessaan työskennellä 47vko vuodessa vuoden palkalla tai jotain siltä väliltä. Työntekijä sai valita mikä hänelle sopi parhaiten, vaikka kaikki ottivatkin 28 viikkoa vuodesta vapaaksi, eikä työkavereina ollut yhtään ärräpää Raijaa pilaamassa uuden sijoitukseni tuottavuutta.

Nämä yrittäjät jotka ovat sanoneet minulle, ettei tällainen heillä toimisi, eivät ilmeisesti ole kykeneviä uudistautumaan. Toki työntekijöissäkin on paljon niitä, jotka eivät ole halukkaita muutosta kokeilemaan. Heistä on ristitty uusi lintulaji, jonka tunnisteet tulevat tässä:

Muutosvastarinta

Tämä pahan ilman lintulaji on helppo tunnistaa pelkästä monologista laulusta ”vikivikikitikiti” joka tulee tasaisesti, mutta karseasti E-mollista.  Lajike pesii useissa työyhteisöissä, sekä kaikkialla netissä ja lehtien palstoilla, missä voi anonyyminä rääkyä. Tosin räksyttää se muuallakin. Se lisääntyy siellä, missä se sattuu saamaan huomiota: vessoissa, bussipysäkeillä, puistoissa ja kaverin kimppakämpällä. Kotonaan se ei lisäänny. Puolison tämä laji löytää toisesta lajitoveristaan, joka ei kuitenkaan kestä puolisoaan, kun se on niin rasittava. Tämän vuoksi puolisokin lisääntyy samoin ja samoissa paikoissa, mutta vitutusta purkaakseen, se pyrkii eniten lisääntymään aivan itsekseen. Lajille on ominaista se, että kaikki muut ovat alempi arvoisia, koska ne eivät ole kotoisin kannaksen toiselta puolelta kuten tämä laji, eli perseestä. Tämä laji tartuttaa nopeasti suuren negatioruton kaikkiin niihin jotka ovat lajin kanssa tekemisissä ja siksi tätä lajia tulee varoa. 

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

Kurkistus (tule)vaisuuteen

Maamme uusi hallitus on kasassa ja hallitusohjelma julkistettu. On jännä nähdä mitä seuraava neljä vuotta tuo tullessaan ja millaiseksi sylkykupiksi mahdollisesti seuraava hallitus joutuu, korjatessaan tämän hallituksen toimia.

Suurin ongelma on se, että uusia pysyviä kustannuksia kasvatetaan yli miljardilla. Ei kauhean kestävää kehitystä, kun valtio on alijäämäinen jo ennen tätä uutta rahan polttoa. Valtion velka ei kuulemma tuon vuoksi kasva, vaan nuo kustannukset rahoitetaan kuulemma omaisuuden myynnillä. Ei kauhean kestävää kehitystä, koska samaa omaisuutta ei voi myydä vuodesta toiseen.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että myymme rahaa tuottavaa omaisuutta maksaaksemme uusia kuluja ja kun tulevaisuudessa joku hoksaa, että rakennettiin negatiivinen kassavirta, ei meillä enää ole ylimääräistä rahaa tuottavaa omaisuutta kun sellaista palavasti tarvitsisimme. Mitään ei vielä ole myyty, joten vielä ehtii järki tulla päähän.

Mietitäänpä mitä asumiselle on tapahtumassa hallitusohjelman mukaan. Ensiasunnon ostajalta vaaditaan nykyään kohtalaisen korkea omarahoitusosuus. Tämä on vähentänyt asuntokauppaa ja lisännyt vuokra-asumista. Nyt kotitalousvähennystä leikataan, jolloin omistusasunnon pitäminen korjausten muodossa kallistuu samassa suhteessa. Korkovähennys asuntolainasta poistuu kokonaan, joka tulee hiljentämään asuntokauppaa entisestään. Lisäksi öljylämmitykseen tulee uusi vero. Tämäkään ei helpota omakotitalossa asuvan kuluja.

Markkina määrää hinnat. Mitä vähemmän kysyntää, sitä enemmän hinta putoaa. Omakotitalojen hinnanlasku on nyt väistämätöntä, koska sellaisen hankkimisen järkevyys on kallistunut selkeästi.

Vuokra-asumisessa vuokran hinta koostuu lähtökohtaisesti vuokraajan kuluista. Ihminen joka vuokraa omistamiansa neliöitä, joutuu kustannuksensa niistä neliöistä kattamaan vuokralla. Muuten tämä liiketoiminta kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Vasta sitten kun vuokra ylittää kaikki kulut, myös mahdollisen lainan vuokrakohteesta, on vuokraaminen kannattavaa.

Markkina määrää hinnat tässäkin. Mitä enemmän halukkaita asumaan vuokralla, sitä korkeammaksi nousevat hinnat, kun vuokraisäntä ei pysty yhtäkkiä leipomaan uusia asuntoja sitä mukaa kuin asiakasmäärät kasvavat. Pullabisnes on eri asia. Nyt kun omakotitalossa asuminen, sekä omistusasuminen ylipäätänsäkin on entistä kalliimpaa, tämä lisää kysyntää vuokramarkkinoilla ja vuokrien hinnat kallistuvat.

Suomessa on n. 20 000 taloyhtiötä joiden lämmitysmuotona on öljy. Öljylämmityksen uusi vero  nostaa siten taloyhtiön kustannuksia, tämän myötä osakkeenomistajan vastiketta ja luonnollisesti kasvanut kulu siirtyy vuokraan. Jotta vuokraosakesijoittajankin kulut kasvaisivat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti, verovähennysoikeutta yhtiölainan osalta pienennetään. Pienennettiinhän omistusasunnossa asuvalta kotitalousvähennystä ja poistettiin korkovähennys. Näin ollen jälleen vuokraisännän kulut kasvavat vähennyksen poiston myötä ja luonnollisesti viulut maksaa vuokralainen, eli vuokrat nousevat.

On jännä nähdä mihin tämä oikeasti johtaa, koska vielä ei voi kuin spekuloida sillä, ettei voi asua missään, kun asuminen kallistuu ylipäätänsä. Vuokra-asumisessa vuokraajan kulut kasvattavat vuokria, mutta markkina määrää hinnan, joten kipukynnys tulee jossain vastaan. Kumpi näistä kalliista asumismuodoista jää markkinan suosioon, riippuu pitkälti siitä paljonko kysynnän puute pudottaa omakotitalojen hintoja. Tämähän on asuntovelalliselle pelkästään hyvä uutinen sen lisäksi, että korkoja ei saa vähentää verotuksessa…

Onneksi olemme EU:n täysivaltainen jäsenvaltio ja EU:n pääperiaate on työvoiman vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä, niin jokainen duunarikin voi alkaa ”veropakolaiseksi” ja muuttaa toiseen jäsenvaltioon. Tiedä vaikka palkka olisi parempi ja kustannukset pienemmät kuin meillä. Pienempiä kustannuksia löytyy ainakin.

Kun pieniin eläkkeisiin tulee muutaman kympin korotus kuukaudessa ja tuloveroakin yritetään pudottaa, ei näillä taida olla käytännössä merkitystä. Vuokralla asuvan eläkeläisen asumistuki kun putoaa eläkkeen kasvaessa, mutta vuokra nousee, niin tiukemmalle pieneläkkeitä saavat tässä joutuvat. Sama homma on tuloveron pudotuksesta nauttivilla ihmisillä, kun asuminen kallistuu tavalla tai toisella reippaasti.

Tupakanpoltto, alkoholinkäyttö ja autolla ajaminen kallistuvat, mutta nämä ovat jokaisen omia valintoja. Jos et polta, etkä juo, etkä omista autoa, ei näiden kustannusten kasvu kosketa sinua. Tämä käyttöön perustuva vero on siten oikeudenmukainen vero. Mutta kun polttoaineeseen tulee veronkorotus, koskettaa tämä autotontakin ihmistä. Ruoan hinta tulee nousemaan, koska ne kuljetetaan autoilla kauppoihin ja niiden tuottamistiloja usein lämmitetään öljyllä. Kasvaneet kustannukset lisätään hintoihin ja viulut maksaa viimekädessä loppukäyttäjä, eli ruoan ostaja. Eläkkeiden nosto, sekä tuloverohelpotus eivät tule riittämään kattamaan kuukausittaista elinkustannusten kasvua.

Kun yllämainituin esimerkein vuokrien hinnat lähtevät kasvamaan, niin nauratti lukea hallitusohjelman yhtä kaneettia, jossa ”hallitus miettii menetelmiä vuokrien nousun hillitsemiseksi”.

Näiden tehtyjen päätösten jälkeen siinä kyllä riittää mietittävää. Tätä tarkoitan kirjoituksissani sillä, että Tepot ja Almat ilman ymmärrystä markkinataloudesta ovat päättämässä valtionkirstun rahojen jaosta. Onnea mietintöihin, joiden lopputuloksenkin pystyy jo ennakoimaan. Kun keinoja ei miettimisestä huolimatta keksitty, on syy vuokrasijoittajien ahneudessa. Ruoanhinnan kehitys on ollut jo vuosia EU:n ja kauppiaiden ahneutta. Ei bussikuski pysty myöntämään, että syy olikin hänen raskaassa verokaasujalassa, jonka vuoksi paineltiin…

”Ilman jarruja helevettiin”

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

Elämäntilanne on valittujen toimintojen summa

Jos sulla on kyky, miksi et muuttaisi sitä rahaksi? Henryllä on selkeä kyky analysoida urheilua, vaikka hän ei koskaan enää voikaan itse analyysinsä pohjalta tehdä sijoituksia vedonlyönnin kautta. Hän ei osannut sijoittamisen lainalaisuuksia ja on siksi peliongelmainen. Maksavien asiakkaidemme kanssa pohdimme aina millaisia vaihtoehtoja heillä olisi lisätä tulojaan ja kursseillamme käydään yleisiä esimerkkejä läpi, joista asiakas itse helpolla keksii omaan elämäänsä sopivan vaihtoehdon.

Kun talvella olin Henryn isovanhempien luona, jossa he latelivat Henryn isän kanssa sääntöjä Henrylle, jotta suostuvat ostamaan Henryn velat itselleen sijoitukseksi, niin yksi ehto oli se, että Henryn pitää lopettaa koko urheilun analysointi. Kaikki ehdot Henry oli hyväksynyt kommentilla ”selvä”, mutta tämän ehdon jälkeen ei nuorella miehellä ollut itku kaukana. Hän sanoi, että: ”Tuo ehto on täysin kohtuuton, koska se homma on sitä, mistä tykkään eniten maailmassa ja jos en sitä saa enää tehdä, niin en tiedä millä sen tuoman aukon elämässäni paikkaan”. Olin Henryn puolella ja sanoin isovanhemmille, että:”Henryn pitää nyt onnistua lisäämään tulojaan ja se tapahtuu helpoiten myymällä omaa erityisosaamista. Vaikka Henry ei enää saa pelata, mun mielestä hänen pitää saada tehdä analyysejä. Mitä enemmän hän niitä tekee ja pitää niistä exel seurantoja, sitä enemmän hän siinä kehittyy ja sitä todennäköisemmin hän pystyy osaamisen muuttamaan tuloksi. Maailmassa on tuhansia vedonvälitystoimistoja, jotka ovat potentiaalisia asiakkaita Henrylle. Parhaassa tapauksessa joku kasino Las Vegasista haluaa ostaa analyyseja. Ne maksavat n.50 000 USD kuukaudessa parhaille analyytikoille ja luonnollisesti täälläkään ei tarvitse istua toimistossa tekemässä töitä nykyisen tietoyhteiskunnan aikakaudella, vaan Henry voi ne tehdä kotoa”. Tämän esimerkin toteutuessa Henryn tulisi kuitenkin kotinsa siirtää Macaoon tai Monacoon yms. mutta kuitenkin pois Suomesta, koska verotuksen ja eläkemaksujen vuoksi hän menettäisi ansioistaan n.60%, eli työskentelisi Elokuun puoleen väliin saakka valtiolle ja loppu vuoden itselleen.

Henry sai luvan jatkaa analyysien tekemistä ja myydä niitä. Henryn kanssa olen keskustellut siitä, millä mahdollisilla tavoilla hän voi taidostaan taloudellisesti hyötyä. Ensimmäisen kuukauden jälkeen kun tarkistettiin hänen talouden hoitonsa, oli lainanhoitotilille tullut suorituksia kavereilta. Henry teki kavereilleen vetoja, jotka hän maksoi ja kaverit tietenkin maksoivat lainan takaisin. Mikäli veto osui, kaverit olivat halunneet antaa 20% provisiota voitosta, jotka he olivat sitten Henryn toiveiden mukaisesti maksaneet lainanhoitotilille.

Tuo on hyvä homma, mutta tuhoon tuomittu jokaisen kohdalta. Sanoin Henrylle, että voidaan kysyä sukulaistesi mielipidettä tästä, mutta lyön pienellä kertoimella pitkävedon siitä, että tuomitsevat tämän aivan kuten minäkin teen. A) sä pelaat itse edelleen! Teet mielivaltaisia pelejä, jotka tosin kaverisi maksaa, mutta toisin sanoen pelaat. Tämä voi johtaa siihen, että ongelma ylipelaamisesta ja panostamisesta herää henkiin ja nyt siitä viulut maksaa kaverisi, joten ei hyvä ollenkaan. B) Kaverisi eivät käsitä odotusarvoa jota pelisijoittaminen tarjoaa. Maailmassa ei ole yhtään aktiivista pelisijoittajaa, joka saisi 20% tuoton liikevaihdolleen. Nyt kaverisi maksavat 20% joka osumasta, mutta ohimenneistä kantavat taloudellisen vastuun myös. On siis aivan varma, että kaverisi eivät ole ymmärtäneet, etteivät he voi tässä voitolle jäädä. Provisio on hyvä homma, mutta sitä pitää periä vasta siitä rahasta, jonka on onnistunut asiakkaalle ylimääräisenä tulona tekemään, eikä mistään muusta. Vain koijari pankit yms. perivät provisioita pääomista vaikka pääomat olisivat miinuksella ja niin moraalittomasti ei kannata toimia, vaikka toiset toimisivatkin.

Kerroin Henrylle, että hänen on hieman hankala päästä provisiota perimään, koska ei ole hyväksyttävää, että hän rakentaa pelit. Näin ollen olisiko mahdollista alkaa myymään analyysia? Tapahtumien todennäköisyydet kavereille postiin ja valmiiksi katsoa heitä helpottaakseen, mistä kohteista löytyy sijoitettavaa. He itse tekisivät sijoitukset oman riskiprofiilin mukaisesti ja pitäisivät 100% voitoista itsellään. Palvelun hinnoittelisit siten, että joko se on kuukausihintainen, tai jokainen kohde josta löytyy markkinoilta sijoitettavaa, olisi kappalehinnoiteltu.

Nykyään Henry myy analyysiaan kavereillensa ja ei OP:n kevytyrittäjä, vaan Ukko.fi hoitaa laskutukset, verot ja tilitykset näiden jälkeen Henryn lainanhoitotilille. Henryn isoissa rahoissa olevalle kaverilleen Henry etsii tennisturnauksista surebetteja, eli arbitraaseja, eli riskitöntä rahaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Alma ei usko kolikonheitossa klaavaan ja lupaa rahat klaavan tullessa 2,1 kertaisesti. Teppo taas tietää Alman olevan aina väärässä ja klaava osuu varmasti, joten hän lupaa kruunasta 2,1 kertaisesti rahat takaisin. Positiivinen numeroita ja todennäköisyyksiä ymmärtävä sijoittaja hymyilee molemmille ja kysyy maksimipanokset ja varmistaa säännön, että kolikko lyödään lopuksi kämmenselälle, jolloin poistuu marginaali siitä, että kolikko jäisikin pystyyn. Tonni vetoa Almaa vastaan klaavasta ja toinen tonni Teppoa vastaan kruunasta. Kaksi tonnia oli liikevaihto ja jompi kumpi joutuu maksamaan 2100e takaisin, joten sijoittajan riskitön tuotto oli 5%. Kun Henryn kaverilla on rahaa lyödä vedonvälittäjien maksimipanoksia, jo alle prosentin tuototkin realisoituvat isoksi rahaksi. Huhtikuussa Henryn löydöillä kaveri oli tienannut muutaman tonnin josta hän maksaa Henrylle provisiota lainanhoitotilille. Tämä yhteistyö ei vaadi Ukko.fi laskutusta, koska vedot lyödään Eta-alueen lisenssin alla oleville yhtiöille ja voitot ovat verovapaita.

Henryn blogi kerää kovasti seuraajia ja hän alkaa nyt sitä julkaisemaan blogisivustoilla ja mitä todennäköisemmin sieltä tulee mainostuloja viimeistään siinä vaiheessa, kun blogia alkaa markkinoimaan esim. tuttavani, jolla on kymmeniä tuhansia seuraajia sosiaalisessa mediassa. Tässä tapauksessa Henry luonnollisesti haluaa maksaa provisiota mainostuloista tuttavalleni, jos mainostajat heräävät tällaisen markkinoinnin jälkeen.

Kyselin viime tapaamisessa Henryltä, että onko olo nykyään onnellinen? Hän nauroi, kuinka helppoa elämä todellakin on nykyään. Kotona morsiammen kanssa on helpompaa, kun ei enää elä kaksoiselämää. Rahaa on käytössä vähän, mutta se riittää kaikkeen mitä hän tarvitsee ja helposti. Ennen vanhaan hän velkaantui joka kuukausi ja nykyään onnellinen ja stressitön elämä tuottaa hänelle ylimääräistä rahaa joka kuukausi. Hän sanoi, että ei vaihtaisi tätä elämää menneeseen mistään hinnasta. Helppo uskoa, vaikka kommentti addiktin suusta tulikin.

Nyt Henryn kanssa mietitään vaihtoehtoja saada omalle pääomalle tuottoa, eli ei maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä, vaan pistää osa ylimääräisistä rahoista työskentelemään. Tämä nopeuttaa loppujen lopuksi omilleen pääsemistä todella paljon. Hyvä Henry, ei se ole kuin tehdä päätös, pysyä siinä ja oppia lisää.

Otsikko on Suomeksi Ansionsa Mukaan Oy. Ei pahaa, tai hyvää, ei oikeita tai vääriä, vaan erilaisia toimintamalleja jotka tuottavat sen tilanteen, joka kyseisillä malleilla on ansaittu.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

 

 

Toimii ehkä teoriassa, mutta ei ole käytännössä mahdollista?

Nuorelle peliongelmaiselle Henrylle on annettu avaimet uuteen elämään. Isän ja isovanhempien lainaamin rahoin Henry sai lainanhoitokulut minimiin ja nyt me opetamme hänelle rahankäsittelytyylin, joka jättää hänelle ylijäämää tuloistaan. Tällä ylijäämällä hän maksaa lainansa isovanhemmilleen sekä isälleen ja sen jälkeen nuorimies haluaa tehdä ylijäämäällä itsestään ja perheestään taloudellisesti riippumattoman. Tämä oli lähtökohta ja nyt katsotaan mitä on tapahtunut.

Henrylle siirtyy palkastaan käyttörahaa 450e kuukaudessa joka hänen tulee saada riittämään. Hänen kiinteillä kustannuksilla hänelle jää tuosta rahasta vain reilu 100e tehdä tarpeelliset ostokset kuten ruoka. Ensimmäisen kuukauden aikana hän oli tästä puhunut työnantajansa kanssa, koska hän kulkee bussilla naapurikunnassa töissä. Työnantaja oli näkemyksissään vuodessa 2019 ja ymmärsi hyvin sen, että työ joka tehdään tietokoneella ja puhelimella ei vaadi toimistolla päivittäin olemista, toisin kuin oli 1960 luvulla. Henryn tarvitsee jatkossa käydä pari kertaa kuukaudessa toimistolla purkamassa järjestelmään tehdyt työt. Näin ollen Henry oli tehnyt itselleen 80e säästöä bussimatkoissa per kuukausi. Huippu teko ja älykäs työnantaja. Puretaan tuo älykkyys tulevaisuudessa omassa blogissa.

Työnantaja oli tarjonnut auttavaa kättä palkkaennakon muodossa jos tulee tarve, johon Henry oli vastannut, ettei hänelle saa antaa palkkaennakkoa. Palkkaennakon myötä lisääntynyt raha korjaa hetkellisen tilanteen, mutta ei ongelmaa. Itse asiassa tulee ymmärtää, että se lisää ongelmaa tulevaisuuteen, koska ennakko vähennetään tilipäivänä maksettavasta rahasta. Ikäänkuin Henry olisi parin esimerkin mukaan jotain jo oivaltanut. Hän on nähnyt, että lisääntyvä velka vähentää käyttörahaa joka kuukausi. Joka ei tuota ymmärrä, niin ottaa tulevaisuudessa suurempia ennakoita, että tulot-ennakot riittäisivät. Kun kierre on riittävän syvä, pantataan talo, joka muutaman vuoden päästä menetetään koska on rakennettu negatiivinen kassavirta joka syödään ennakkoon. Näin Henrylläkin olisi elämässään käynyt, jos olisi ollut panttikelpoista omaisuutta. Onneksi ei ollut ja oli pakko opetella riittävän ajoissa toisenlainen tyyli.

Muistakaa seuraava neuvo, vaikka itse konsernin pääkirjanpitäjä Teppo teitä toisin neuvoisi: Älkää pantatko talojanne helpottaaksenne arkea velan muodossa, älkääkä ainakaan pelastaaksenne yritystänne. Kapteeni uppoaa vain laivan mukana, mutta ei yrityksen mukana. Tämä on hyvä neuvo jokaiselle yrittäjäksi aikovalle. Suojatkaa yrityksellä itseänne, älkää itsellänne yritystänne. Yhden elämän aikana ehtii perustaa monta yritystä, mutta yhden yrityksen aikana ei ehdi aloittamaan elämäänsä alusta uudelleen ainakaan kovin monesti. Leikatkaa kulujanne, realisoikaa omaisuutta ja heti, koska silloin siitä saa paremman hinnan, tai lopettakaa se yrittäminen, mutta älkää menettäkö elämäänne ja sen aikaan saannoksianne!

Takaisin Henryyn. Ensimmäisen kuukauden jälkeen tein Henrylle ”tilintarkastuksen”. Joka ikisestä ostoksesta oli kuitti tallessa ja joka ikinen kuitti oli viety laatimaani exeliin, jossa on hänen henkilökohtainen tuloslaskelma ja tase. Hieman tarkennettiin kirjaustilejä ja teimme omat tilit exeliin jopa herkuille. Tämä sen vuoksi, että siitä Henry tarvittaessa näkee paljonko konkreettisesti menee mihinkin rahaa. Mikäli 450e ei meinaa tulevaisuudessa riittää, hän näkee tuloslaskelmastaan mitkä kulut ovat turhia ja osaa niitä karsia.

Ensimmäisenä kuukautena budjetti oli pitänyt ja mikä komeinta, noin pienestä kuukausibudjetista mitä 450e on, oli hänellä jäänyt ”kuukauden liikevoitoksi” 21,9e eli käyttämätöntä rahaa. Hän oli tullut toimeen siis 428,1e rahalla kokonaisen kuukauden! Annoin Henrylle palkinnoksi lippaan, johon tallettaa nämä säästöt, joka ajan kanssa muodostaa puskurirahaston ja seuraavatkin kuukaudet budjetoidaan 450e rahalle, vaikka lippaassa säästöjä olisikin.

Toisen kuukauden jälkeen tapaamisemme siirtyi pari kertaa, koska Henry oli aina unohtanut kuitit kotiin. Sanoin, että mulla on sellainen tunne, että nyt on jotain salattavaa, koska mä en ymmärrä miten tärkein asia tapaamisesta unohtuu kerta toisensa jälkeen. Henry tuumasi, että: ”siinäpä oletat, maanantaina näet miten on mennyt”.

Maanantaina kuitit ja tiliotteet oli mukana. Tiesin, että Henry oli isänsä morsiammelta saanut satasen, jotta voi ostaa itselleen jotain kivaa, johon ei raha muutoin nykyään riitä. Hän oli sanonut, ettei sitä tarvitse laittaa sinne exeliin, johon isä oli puuttunut, että kyllä pitää. Sääntö on, että kaikki merkitään exeliin. Sillä Henry voi sitten näyttää olevansa rehellinen, eikä rahaa ole mennyt pelaamiseen, joka on tässä se tärkein korjattava. Aloitin siis kirjanpidon katsomisen tuloista, jossa oli kuin olikin tuo 100e merkittynä tuloksi. Kaikki kuitit esiteltiin ja käräytin Henryn siitä, että kirjanpito ei täsmää. Menoja on 28e enemmän kuin kuitteja ja nyt pitäisi osata kertoa mihin tuo raha on mennyt. Henry oli aidosti ihmeissään ja kävimme kuitit uudelleen läpi. Omista muistiinpanoistaan hän löysi sitten 8e lainan edelliseltä viikolta kaverilleen, joka oli unohtanut lompakon kotiin, sekä 20e polttoaineostoksen kaverinsa autoon, josta oli todisteena valokuva bensamittarista, jossa hinnan lisäksi luki teksti, että kuitin tulostuksessa häiriö! Hienoa toimintaa.

Kuukauden tulos oli 32e positiivinen, josta sitten mainitsin, että vielä riittää oppimista, koska heti kun oli raha lisääntynyt 100e, niin menot olivat lisääntyneet käytännössä samassa suhteessa. Huomasin tosin välittömästi olevani väärässä ja pyysin anteeksi, koska hän sai sen 100e juurikin käytettäväksi kaikkeen turhaan. Jos edelliseen kuukauteen verrataan, niin 10e enemmän jäi ylijäämää, joten 90e satasesta oli käytetty. Tästäkin oli sittenkin säästynyt.

Soittelin Henryn isälle ja kerroin tulokset, sekä sen, että Henry ei ole voinut pelata omalla rahallaan mitään. Nyt hän on ollut pelaamatta jo reilun puoli vuotta, joten toipuminen on hyvässä vauhdissa. Ainoa huono asia on se, ettei Henry ole sitä puolta sopimuksesta pitänyt, että hän olisi nimetyille kavereilleen kaikille ongelmastaan kertonut. Tärkeimmät ja lähimmät toki tietävät. Tästä hän sai isältään toukokuun aikaa kertoa lopuillekin. Isällähän on sopimuksen mukaan oikeus sanoa sopimus irti, mikäli sitä ei noudateta tarkasti.

Tässä tilanteessa Henry on 2kk aikana saanut 1000e käyttöönsä kaikkia elämän kuluja varten, pois lukien lainanhoitokulut ja hänelle on jäänyt tuosta reilu 50e säästöön, niin minä pidän tulosta käsittämättömänä! Muistutan, että Henry ITSE VALITSI sen, että hän tulee pärjäämään 450e summalla kuukaudessa. Olen Henryn kanssa keskustellut niistä mahdollisuuksista, miten hän voisi lisätä tulojansa. Hän on nyt tässä onnistunutkin ja ilman palkankorotusta. Nämä lisääntyneet tulot hän on suoraan siirtänyt lainanhoitotilille, jotta pääsee nopeammin lopulliseen tavoitteeseensa. Ensi viikon blogissa käsitellään sitä, miten hän on tulojansa kasvattanut. Kahdessa kuukaudessa hän on maksanut veloistaan jo 3,2% pois, joka tarkoittaa, että tällä vauhdilla 2,5v menee siihen, että yli 70 000e velka on maksettu pois ja muistetaan, että nettopalkka on päivätyöstä on alle 2000e!

En voi sanoin kuvata miltä tuntuu mentoroida tällaista kaveria ja miltä itsestä tuntuu nähdä mentoroinnin tulokset sekä papereissa, että asiakkaan ulkoisessa olemuksessa. Ylpeys nuorella miehellä omaan tekemiseen näkyy sekä ryhdissä, että naamassa. Tällä asenteella ei ole kahta puhetta miten tämä päättyy! Kunhan opettaa taidot syntymättömille lapsilleen, niin osaavat miljoonien perintöä omille lapsilleen kasvattaa.

Mä olen monesti kuullut neuvoistani, että ”no joo, ehkä teoriassa se menee noin”, yms. justifioivia kommentteja sille, miksi oma tilanne on ”aivan hyvä”, kun ei todellisuudessa viitsi edes yrittää. Sori vaan, olette väärässä. Kaikki toimii aivan varmasti käytännössäkin. Kyse on ymmärryksestä. Jos sitä ei ole, ei voi toimintaakaan muuttaa ja elämässä oleva suunta jatkaa jatkumistaan. Jos jotain haluaa korjata teoriassa, silloin ei voi onnistua. Käytännön muuttaminen tuottaa onnistumisen.

Teoriassa onnistuu vain teoriassa.

Marko, Ansionsa Mukaan Oy

Vastoin hyvää tapaa?

Mennyt kevät on mennyt yllättäen opiskellessa. Ei pelkästään kirjoja lukiessa, vaan menneen kahden viikon aikana on tullut suoritettua kolme virallista tenttiä. Aivan kaikkea yhteiskunnassamme ei saa tehdä ilman tiettyä pätevyyttä joka suoritetaan tenttimällä, mutta aivan kaiken vuoksi ei tarvitse ilmoittautua kouluun. Tentin suoritus hyväksytysti riittää.

Yritysten hallitustyöskentelyä varten saadakseen virallisen pätevyyden, on pitänyt suorittaa virallinen tentti toukokuun alussa. Sen tulokset ei tätä kirjoittaessa ole tiedossa. Hyväksytty hallituksen puheenjohtaja kurssille pääsyn edellytyksenä oli läpi pääsy hallituksen jäsen tentistä, tai muutoin osoittaa riittävän osaamisen. Kokeilin kepillä jäätä kun ei ole tulokset tiedossa, että miten he arvioivat tuon poikkeussäännön. En tiedä miten ilmoittautuminen on käsitelty, mutta lupa tuli ja kurssi läpäisty. Pohjoissuomen hallituspartnereiden jäseneksi pääsy edellytti tuon hallituksen jäsen kurssin käymistä sekä jonkun jäsenen suosituksen. Laitoin hakemuksen, että pääsen tinkaamaan säännön mahdottomuudesta, koska kurssi oli (ilman tenttiä) suoritettu, enkä tunne ketään joka on järjestön jäsen, joten vaadittu suositus on semisti mahdotonta saada. Sieltä tuli uutinen, että hallitus on hyväksynyt hakemukseni ja tervetuloa järjestön jäseneksi. En siis päässyt tinkaamaan…

Tulevaisuutta silmällä pitäen jouduin käymään yliopistolla suorittamassa tentin kuluttajaoikeudesta, eli kuluttajasuojalaista. Oli kiva huomata kuinka vähällä lukemisella tuosta pystyi tenttimään kiitettävän. Jos yleisesti ja omatoimisesti kiinnostaa opiskella lakia, niin näemmä siitä tarvittaessa on hyötyä.

Tätä viimeistä silmällä pitäen aiheeseen. Olen oppinut vippifirma vastaiseksi ja todella pahasti. Olen saattanut Arkadianmäelle esitykseni siitä, mikä olisi keino saada rajoitettua yhteiskunnan taloudellista rampautumista näiden vippien kanssa sen sijaan, että mietitään korkokattojen alentamista ja toinen puoli miettii keinoja lain kiertämiseksi. Loppupeleissä jälkimmäinen voittaa käytännössä aina. Yhteiskunnassa viina ja tupakka on ollut terveys ja hyvinvointi kommenttien keskipiste ansiokkaasti vuosikymmeniä. Saako niitä mainostaa? Ei tietenkään saa. Esitykseni eduskuntatalolle oli vippiyhtiöiden mainonnan totaalinen kieltäminen, eikä yhtään vähempää.

Kun ajoin pari viikkoa sitten Tampereelta tentistä, ????.fi niminen vippifirma mainosti radiossa siten, että he tarjoavat yhdelle juniorijalkapallojoukkueelle tuliterät peliasut. Kisaan pääsy edellytti perusteluja, miksi juuri meidän joukkue on sellainen joukkue, että ansaitsee sponsoroinnin.

Hyvän tavan vastaisuus markkinoinnissa sisältää KSL 2:2.2 mukaan rajoitteet, joiden tarkoitus on suojella alaikäisiä. Alaikäiset kun eivät ole kykeneväisiä ymmärtämään ”oikeaa väärästä” tai sarkasmia. Olen tehnyt tuosta mainonnasta kantelun kuluttaja-asiamiehelle, jotta ottaisivat kantaa linjauksella onko tuollainen mainonta hyväksyttävää KSL 2:2.2 mukaan. Olen tavattoman huolissani tästä sponsoroinnista.

Joku joukkue saa yyberkiiltävät uudet kamat. Väitän, että nappistenkin kyljessä lukee ????.fi. Kysymys: Muistaako pikku Janne tullessaan täysi-ikäiseksi mitä komeiden peliasusteiden kylkiin oli painettu? Onko mahdollista, että vanhempien sarkastisessa huumorissa lähtee elämään lauseet pelikentän reunalla esim. tuomarille, että: ”onko ???? sponssannut sinuakin?” Jos joku isä on vaihtanut auton, voiko hän kommentoida bussimatkalla sarkastisesti, että: ”ei saldo riittänyt, joten ?????.fiillä rahoitin…”.  Muistaako pikku Jannen joukkuetta vastaan pelanneet joukkueet, kuinka komeet asut Jannen porukalla oli ja kuka ne oli sponsoroinut?

Lapset kun eivät ole sarkasmin mestareita haen kuluttaja-asiamiehen linjausta tämän sponsoroinnin oikeellisuutta. He ovat omiaan omaksumaan ajattelun, että ????.fi auttaa silloin kun omat rahat eivät riitä. Mielestäni tällä sponsoroinnilla yritetään kiertää kuluttajasuojalakia ja vanhempien asiakkaaksi saamisen lisäksi, tuotetta tehdään tunnetuksi tulevaisuuden asiakkaille. Toki on laillista kohdentaa tällainen markkinointi kentän reunalla oleville äideille ja isille. Vaikka yhtiö jättäisi logot pois peliasuista, suhtaudun silti kriittisesti tähän, että kisaa toitotetaan radiomainoksella. On eri asia lahjoittaa pussillinen palloja jollekin joukkueelle ja toivottaa onnea kauteen meidänkin firman puolesta, kuin tehdä sponsoroinnin perusteella kisa radiomainokseen, jossa lahjoittajaa tuodaan komeasti esille. Perusteluideni mukaisesti tämä sponsorointi on omiaan antamaan alaikäisille lapsille vahingoittavaa informaatiota omaan kehittymättömään pääkoppaansa yllämainituiden esimerkkien johdosta.

Lähestytään näkemystäni vielä toiselta lailliselta kantilta. Mietoja alkoholijuomia saa mainostaa. Koska olet nähnyt Bailey’s logon kymmenenvuotiaiden taaperoiden pelipaidan rinnassa, saati edes Karhu merkkisen oluen komeaa nallen päätä paidan rinnassa. Esimerkki ei ole yleispätevä, koska alkoholimainonta sisältää rajoitteita näissä tilanteissa. Nyt kuluttaja-asiamies tehkööt linjauksen siitä, onko jatkossa suotavaa, että taaperoiden paitojen rinnassa komeilee ”Vituiks.fi, se tunnettu arjen tuhoaja”.

Marko, Ansionsa Mukaan